2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Sen jälkeen meitä onkin kovasti talutettu mm. russofobian alttarille, jossa väki uhrataan lopulta rintamalla sotateollisuuden katteiden vuoksi – ja samalla pidetään silmiä visusti ummessa kun äärisiionismi jatkaa loputonta kansanmurhaansa. Kaikki menee juuri niin kuin äärioikeammisto haluaa: energiainfra ajetaan vähitellen alas; Suomesta tehdään kehitysmaa, kun länsimaat ylipäätään pitää tuhota. Sellaista se on täällä sivistyksen loppuhämärissä aina.

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

Jyrkästi viime vuonna

 Sanavalinnat taas vaihteeksi. Ensin Salon Seudun Sanomat:

Poliisin tietoon tuli viime vuonna yli sata epäilyä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kaikkiaan viharikosepäilyjen määrä hieman laski

...ja sitten Nuorsuomalaisten Koronasanomat:

Poliisin kirjaamat rikosilmoitukset kiihottamisesta kansanryhmää vastaan lisääntyivät jyrkästi viime vuonna – kasvua edellisvuoteen jopa kolminkertainen määrä

Lehdillä on käytössä sama aineisto, mutta johtopäätökset ovat täysin päinvastaiset.

"Viharikos" noin käsitteenä on tietystikin olematon mielikuvitusrikos, jota ei rikoslaista löydy – mutta Erkon kulttilehti haluaa maalailla kuvaa tilanteesta, jossa valtava viharikollisuus (ilman mitään syytä, tietysti) rehottaa yhtä holtittomasti kuin olematon ninjaviruskin. 

Miksiköhän Länsineuvostoliiton pää-äänenpitäjä haluaa jatkuvasti valehdella asioista? Mahdoton sanoa; sen täytyy olla sattumaa. (Hauskaa että puhelinmyyjä juuri keskeytti kirjoittamisen tyrkyttääkseen Hesaria. Arvatkaa syntyikö kauppoja.)

Ei kommentteja: