2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Sen jälkeen meitä onkin kovasti talutettu mm. russofobian alttarille, jossa väki uhrataan lopulta rintamalla sotateollisuuden katteiden vuoksi – ja samalla pidetään silmiä visusti ummessa kun äärisiionismi jatkaa loputonta kansanmurhaansa. Kaikki menee juuri niin kuin äärioikeammisto haluaa: energiainfra ajetaan vähitellen alas; Suomesta tehdään kehitysmaa, kun länsimaat ylipäätään pitää tuhota. Sellaista se on täällä sivistyksen loppuhämärissä aina.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runnoilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runnoilu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. heinäkuuta 2021

Pilatus-hankkeita, ja muuta mihinkäänliittymätöntä

 Jotain ihan muuta vaihteeksi ajatellakseni: <ja tämä saattaa nyt mennä hiuuukan tajunnanvirran puolelle> Autoa rapiat kolmekymmentä vuotta ajeltuani alkaa ratin takana haaveiluttaa se lentävä auto

Tämä nyt vielä on noita ropelli-malleja, mutta jokainenhan toki tietää, että elohopeamoottorilla saa kumottua painovoiman...

– joka olisi jo olemassa, mutta politiikkahan tuotakin on jarruttanut (ja myös/varsinkin suuryhtiöiden ROIt sun muut; ei kannata liian käteviä tuotteita kehittää kun paskemmillakin saa tuohet nyhdettyä

Juuri on ruvettu kampittamaan sähköpotkulautoja! Tyypillinen kuvio: jostain ilmaantuu valmis liikeidea, joka jouhevoittaa ihmisten kulkemista paikasta toiseen – ja sitten kolmantena vuonna yhtäkkiä alkaa selkeästi masinoitu meteli liikenneturvallisuudesta: "Kulkevat liijjan lujaa, liian hiljaa [öh: äänettömästi siis]... Kännissä ajelevat siellä ruojat!"

Niin on tuore keksintö, että häthätää joudutaan liikennesääntöjä ru(n)kkaamaan uusiksi noille.

Samoilla argumenteilla ei polkupyöriä vastaan ole hyökätty; polkupyörille vallataan kaistatilaa autoilta, jolloin liikkuminen nimenomaan kaupungeissa vaikeutuu – mitä auttaa sähköpotkulaudat, mutta sehän ei enää käykään päinsä, se.

...ja samaa sarjaa itsestään ajavien autojen kanssa. Onko niillä onnistuttu ajamaan peräti kahden käden sormilla laskettava määrä onnettomuuksia? ...kun samaan aikaan päivittäin täysin päättömät kuskit ottavat itsejään ja muita hengiltä sillä, etteivät seuraa liikennettä yhtään – toisin kuin itsestäänajavat autot, joilla on samaan aikaan kamerat joka suuntaan, ja tutka siihen päälle niin, että onnettomuuden väistää vaikka katalysoiva erhe tapahtuisi pari autonmittaa edellä ajavan rekan edessä. (Toki näissä vempeleissä on se vika, että totalitarismi... mutta ei nyt mennä sinne.) 

) – ja siinä helposti tulee mieleen, että kuski on sitten pilotti.

Näitähän ei sitten muuten varmasti päästetä markkinoille ikinä.

Mutta mikä se semmoinen pilotti on? Mistä sana juontaa – ja sitten siellä ratin takana maantiehypnoosissa unohtuu, että miten englanniksi kirjoitetaan pontius pilatus; tiedät kyllä miten se lausutaan (ja sen mukaan sen voisi kirjoittaa Pontius Pilot, mutta sehän olikin Pilate, josta tulee mieleen lähinnä pilates.

Ou nou, olen selkeästi Bisquitin (miksi aina ensin kuvittelen Origon, ja sitten joudun tarkistamaan että kuka nyt oli mitä – ja nyt en saa päähäni... eikös joku pakinoitsija ollut nimenomaan Origo?) jäljillä taas. Siis Seppo Ahtin (eihän sukunimiä taivuteta, vai taivutetaanko?) nimimerkki...
    Milleköhän ikäluokalle tämä kappale ei nyt sano yhtikäs mitään?

Enihuu, niin sitten tulee mieleen, että minkä ihmeen takia – kun siis englannin kieli on käytännössä yhteenniputettu vulgaariversio sekä kreikasta että latinasta (puolikkaalla germaniaa (saksia? kelttiä?) höystettynä 

[englannissa on siis yli tuplasti enemmän sanoja kuin muissa kielissä... ja joku on varmaan joskus tutkinut miksi eläimistä puhutaan eri kielellä riippuen siitä onko kyseessä elävä otus vai ruokalaji...] – 

...niin minkä ihmeen takia sekä latinalaisista nimistä että kreikkalaisista pudotetaan lopu(kkee?)t pois?

Aristoteles - Aristotle
Platon - Plato
Herodes - Herod
Paulus - Paul

...ja miksi nyt latinankielisistä tulee vain raamatulliset fantasiahahmot mieleen. Juu, Pontius Pilotti oli kyllä olemassa, mutta tokihan te tiedätte että ei ihan siihen aikaan kuin hänen väitetään käsidesiä hinkanneen...


Ja miksi "pilottiohjelmaa" kutsutaan juurikin pilottiohjelmaksi? Tautologian "välttämiseksi"kö: "ohjausohjelma" (tai oikeammin[ko]) "ohjaajaohjelma"? Miksei pikemminkin vaikkapa pioneeriohjelma? Kuskihanke?

Ai niin! Nyt tajusin miksi sanojen merkitykset ja niiden limittymiset on liehuneet mielessä. Joku runon ja suven päivänä (en tiennyt että sellainen oli meneillään) heitti haiku-haasteen vitterääriön puolella, joten piti sitten pari sellaista pyöritellä – ja siinä (transsissa; keskittyminen on transsi) allekirjoittaneen pää alkaa tuottaa alluusioita & pettävän illusorisia ensivaikutelmia

vähän niin kuin joku toinen siellä vitterääriössä (josta en juu osaa nykyään olla puhumatta kun on niin vänkä mesta ja uusia eri koleita kavereita) jekutti ihmisiä sanoilla "mandatory vacation", ja useimmat eivät vain nähneet mitä siinä oikeasti lukee...

 kaikelle, jolloin melkein joka rivin voi lukea useammassa kuin yhdessä merkityksessä (jotka hyvinkin saattavat olla toisilleen vastakkaisia – jolloin kokonaisuus kääntyy omaksi kontrapunktikseen; painotukset siirtyilevät jossain sfumaton härmeessä). Häilyvää kieltä. Piilorustoisasti niveltyviä lauseita, joista löytää merkityksiä juuri niin paljon kuin... no, ehkä enemmän kuin mitä niitä on sinne kirjoitettu edes.

Antautukaamme; vieteltäköön suveni – löylytyksettä. --- Asfaltti, menneen piiloon haipuu, taaksesi haravoida sees.

Onnistuin mielestäni melko kivasti liudentamaan noihin melkoisen määrän ristikkäisiä merkityksiä – ja siitä hetkestä alkoivat aivot pyöriä lyyrisemmällä vaihteella. ...mikä kaiken proosallisuuden keskellä onkin vallan... huojentavaa ehken. 

Hengähdystauko tilanteeseen, jossa rautakangesta vääntäminenkään ei tunnu menevän enemmistössä millään lailla jakeluun.

maanantai 12. elokuuta 2013

Huomaan, että lähes kuukauteen

että lähes kuukauteen en.
Että en lähes kuukauteen ole kirjoittanut mitään. En mitään!
Eikö minulla ole mitään asiaa?
Onko minulla ollut?
Asiaa? Minulla?
Enkö tahdo jakaa maailmani kanssa mitään? Enää?
Olenko minä jakanut? 

Enkö minä välitä enää?

Vai eikö minulle tapahdu mitään?
Ehkä minulle tapahtuu niin paljon, että hienotunteisuussyistä? Ehkä en halua retostella glamorööseillä detaljeilla? Sehän olisi rahvaanomaista, semmoinen. Minä taas en ole. Vai olenko?

Onpas tämä. Ei tosin ihan ensimmäistä kertaa. Aina välillä tulee näitä. Ja sitten taas muuta. Ja noin.
Tämäpä vasta. 

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Gotta be a skugi

Remuenglanti rulasi eilen. Vaikka päiväkaupalla tankkasin omatekemiäni sanoja  – kokobändin treenejähän kerkisi olla vain viisi (5) kertaa, jossa ajassa ei lunteista ehdi luopua – unohdin keikalla puolet niistä. Jatkuvasti sai olla hoilaamassa "englantia", jossa on se hyvä puoli, että yleisö ei ollenkaan välttämättä huomaa (ihan koko aikaa, toivottavasti, ainakaan) mitään.

Sanoittajille vinkiksi: jos tekstit on hyvin pitkälti tajunnanvirtaa, ja riville mahtuu sanotaanko 28 tavua (vähempikin saattaisi olla ihan tavoiteltavaa), joiden kaikkien pitää osua oikeaan kohtaan toisinaan hyvinkin synkopoidusti… Anna se laulettavaksi jollekulle muulle. Eipähän tarvitse itse kärvistellä. Taidan jatkossa tehdä vain "I lav juu, staars aar shaining" -tyyppistä lyriikkaa...

Ei vaan, kaikesta huolimatta oli perin hauskaa, ja mukavaa se, että vaikka

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Mielenpoliisi vasta alla

Saksassa Frank
ontunut Euroopan edustalle 
osoittamaan 
kapitalismia.

Poliisi on piirtänyt,
kieltäytynyt riisumasta.

---

…Vähän lyhentelin, mutta noin tuolla lukee...