Ahkeroinut vampirismin saralla

Miten tästä kumuloituvasta idiotismista pääsisi eroon? Kun poliittiset päätökset ovat viikko viikolta vahingollisempia... jotainhan pitää olla tehtävissä ennen kuin koko maa on perikadossa?

Suomi tunnetaan pistämättömästä bisnesvainustaan, jossa myydään kaikki rahanarvoinen parempaan käyttöön ulkomaalaisille.

No. Periaatteessahan tämä on "fight fire with fire" -tyyppinen tilanne; tehokkaimmat keinot ovat jo käytössä – vastapuolella. Me elämme ihan oikeasti kakistokratiassa, jossa siis paskimmat mahdolliset tahot mikromanageroivat kaikkien elämiä – suoraan päin helvettiä. Tämän pitäisi olla kaikille hyvin selkeää, mutta eipä vain näytä olevan.

Terrorismin käsite venyy ja paukkuu – samoin kuin "diktatuurin" tai "totalitarismin" tai "kapinallisten" tai "demokratian" tai...

Varsinainen taisteluhan käydään retoriikan kentällä: tiivistä viesti mahdollisimman iskeväksi (varsinkin emotionaalisesti), ja pidä huoli, että rahvaskin puhuu juuri siitä mistä sinä haluat heidän puhuvan – sinun määrittelemilläsi sanoilla ja käsitteillä. Kaikesta on olevinaan ikiaikainen konsensus, vaikka edes eniten ääntä pitävät eivät yhtään tiedä mistä puhuvat, eivätkä kykene koherenttiin ajatteluun. Keskustelu menee aina emotionaaliselle puolelle heti kättelyssä.

Laillisuuden käsite on hyvin, hyvin häilyvä.

Ongelmallista on se, että tämä paskiaisvalta on hionut metodiaan sukupolvien ajan, ja nyt heillä on sofistikoituneimmat propagandan välineet käytössään: kaikki meediosto, kaikki koululaitokset, kaikki "yleishyödylliset järjestöt"™, kaikki "ajatuspajat"™, koko päätöksentekoapparaatti joka tasolla, "julkinen mielipide"™... aivan kaikki. Siinä on tutkainta jota vastaan potkia.

Diversiteettiä, inklusiviteettiä ja mitä niitä nyt oli kaikkea.

Kaiken tuon "pehmeän" vaikuttamisen (joka on itse asiassa rautanyrkki silkkihanskassa) lisäksi hallussa on myös koko väkivaltakoneisto, eli poliisit ja armeijat – sekä terroristit ynnä salamurhaajat (eli "tiedustelupalvelut"™)... Poikkiteloin asettuvat hoidetaan pois tieltä millä tahansa keinoin. 

Neljä afrikkalaista johtajaa, jotka lääketeollisuus otti hengiltä. Myös Madagaskarin pressa yritettiin saada pois päiviltä, mutta siinä ei sentään onnistuttu.

Kerkeästi moni jaksaa jankata, miten Venäjällä ihmiset tuppaavat putoilemaan ikkunoista – koska meediosto meille jatkuvasti näin väittää –, mutta kenenkään mieleen ei ole tarttunut vaikkapa se, kuinka moni iranilainen vaikuttaja on kuollut autopommi-iskussa tai pudonneessa lentokoneessa tai "korona-aallossa"™, tai moniko Israelin vastustajakseen kokema on otettu ohjuksilla/drooneilla hengiltä – täysin piittaamatta sivullisten määristä (tai siitä missä maassa satutaan kulloinkin olemaan). Monenko maan vaalit on mitätöity väkivaltaisella "kansannousulla"™? Monenko maan asukkaita pidetään lääketeollisuuden koe-eläiminä? Länsimaat ovat törkeimpiä murhaajia – mutta syyttävät muita siitä mitä itse tekevät. Ja väki uskoo kaiken.

Länsimaat on organisoidun väkivallan spesialisteja. 

Kaikki on kakistokraattien hallussa – joten jos heidät haluaa saada pois vallasta, pitää tehdä sama nurkanvaltaus jonka he ovat siis vuosikymmenten ja -satojen aikana tehneet. Samat keinot, mutta paremmin. Tai häikäilemättömämmin.

Rikolliset saavat rellestää kaikessa rauhassa silloin kun he saavat itse päättää pelisäännöistä.

Ja tämä on siis optimistinen arvio, jossa oletetaan olevan vain kaksi osapuolta: hyvikset ja pahikset. Näinhän ei ole. Vastassa ei ole mikään parviäly, jolla yhteneväiset pyrkimykset automaattisesti osuvat yksiin; kyllä kyse on koko ajan yhdenlaisesta meritokratiasta: se, joka pystyy, vie lopulta aina suurimman mahdollisen potin. Ei kaikkea; vain kaiken mitä irti saa.

"Meidän suku on ahkeroinut vampirismin saralla vuosisatoja. Meitsi on ihan uupunut jo elämän alkumetreillä." (Huom.: kuva lienee keinoälyn luomus, eikä siis kukaan oikea henkilö...)

Mutta yhdestä asiasta kakistokraatit ovat harvinaisen samanmielisiä: niitä, joita voidaan kusettaa, kusetetaan täysin armotta – niin avoimesti kuin suinkin mahdollista. Sen takia kaikkein suurimmat pyrkimykset ovat aina kaikkein räikeimmin täysin järjettömiä: tuulivoimabisnes ei ole koskaan ollut millään tasolla kannattavaa, eikä koskaan tule olemaankaan – ja silti jotkut repivät siitä aivan tolkuttomia voittoja. 

"Uusiutuvan" energian hautausmaa. "Vihreä energia"™ on fiktiivistä energiaa, jonka funktio on lypsää verorahoja veroparatiiseihin ja kaventaa normaalien ihmisten elämää myös tämän fiktion verukkeella.

Sairaushuoltamot eivät koskaan ole parantaneet yhtäkään ihmistä, ja silti [/siksi?] niistä on tehty pakollisia: jokaisen on aivan pakko alistua lääkärintarkastukseen ainakin muutaman kerran elämässään – todistaakseen olevansa kunnon alamainen. 

Oi niitä aikoja, kun "toimiva ja turvallinen"™ hittioperaatio oli vanha kunnon lobotomia. Tiede™

Verotus on silkkaa ryöstöä, ja silti ryöstettävät vimmaisesti puolustelevat voutia – joka jakaa voitot aina kaverien kanssa vuosi vuodelta törkeämmin.

Verorahat hyötykäytössä. Ai että.

Tesla ei ole koskaan tuottanut penniäkään voittoa. Amazon ei ole, eikä Google tai Facebook. Maailman suurimpien konglomeraattien ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa; ne ovat maailman valloituksen välineitä. Maailman alistamisen välineitä. Seurannan välineitä. Paimentamisen välineitä. Fasismi tarkoittaa valtionhallinnon ja konglomeraattien yhteenliittymää – mitä kaikki valtiot ovat. Valtiot ovat yhtiöitä, jotka pakottavat ihmiset asiakkaiksi.

Von Der Lyer – Ilmestyskirjan portto.

Eräiden ääritotalitaristien mielestä ihmisten pitää olla paimennettavissa. Kontrolloitavissa. Alistettavissa kaikin mahdollisin tavoin. Ja valitettavasti suurin osa myös haluaa olla sitä; konformismi on kivempaa kuin omista asioista päättäminen, ja omista valinnoista vastaaminen.

Jos et tykkää siitä, miten rikollisjärjestö toimii, mikset liity siihen ja muuta sitä sisältäpäin?

Sinustako ääriliikkeiden saarnamies?

Jos satut olemaan kiipijä/pyrkyri, sinulle löytyy tuotapikaa pikaraide hulppeuden äärelle, influensserina – joita on ollut liikenteessä pilvin pimein kauan ennen sosiaalista mediaa. Agitaattoreita, sillanrakentajia, lobbaajia. Kirjailijoita, toimittajia, dokumentaristeja, taiteilijoita (jotka ovat ehkä helpoimmin manipuloitava joukko). Puhetorvia. Poliitikoita. Aktivisteja. Näille julkisille mielipideautomaateille mielipiteitä syöttämässä on harmaita eminenssejä. Taustavaikuttajia;  ylemmän tason influensserit. 

Ääriliikkeisiin saa kuulua ihan vapaasti, jos osaa valita oikeat (sic!) ääriliikkeet.

Kaikki, jotka tykkäävät olla äänessä ja vaikuttaa siihen mitä muut ajattelevat, ovat hetikohta oman pätevyytensä todistettuaan... No, heille tyrkytetään matskua tyrkytettäväksi eteenpäin. Saat kuule vaikuttaa tärkeisiin asioihin, joita löytyykin aimo liuta. Mikä resonoisi? Mitä voisit ruveta kailottamaan ympäri kyliä? Kun sinulle sopivasti syötetään matskua, hukkaat vähitellen käsityksen siitä mikä todella on totta ja mikä fiktiota. Olet kasvanut luottamaan handlereihisi.

Transtouhu on aina ollut viimeisiä merkkejä kuolevasta yhteiskunnasta. Sillä tuhotaan lukemattomia elämiä, peruuttamattomasti – niin, että mielenhäiriöön ajetut uhrit kuvittelevat haluavansa sitä.

Ennen pitkää aivan kaikki suoltamasi/promoamasi on nimenomaan fabuloitua skeidaa, mutta et edes tajua sitä. Olet pudonnut ikivanhaan kulttien viljelemään ansaan, josta ainoa tie ulos olisi yhdistelmä kyseenalaistamista & nöyryyttä – mutta influenssereilla tuppaa ainakin tuo jälkimmäinen olemaan melkoisen tiukassa. 

Viranomaistenkin kovasti ajama veganismi on vahingollista, sekin. Kaikki, mitä viranomaiset koskaan väellä alamaisilleen tunkevat, on vahingollista. Ilmastointiskientologia on ääriliike siinä kuin vaikkapa allopatiakin.

Nyt on ego kysessä – ja siitähän tässä on alusta lähtien veivattu virtaa. Ilman egoa ei ole mitään. Mennään pahasti henkilökohtaisuuksiin ihan vain faktoista mainittaessa. Mennään tunteisiin. Loukkaannutaan, verisesti – mikä onkin ihan parasta palstantäytettä. 

Kolesteroli- ja rasvakammo on aina ollut puhtaasti bisnestä. Mitäpä väliä sillä, että miljoonien elämät on tuhottu hitaalla kiduttamisella? Mitä väliä sillä, että samat sadistit jatkavat tälläkin hetkellä mielisairaita agendojaan ilman mitään pelkoa rangaistuksesta?

...Mutta nämä hulluuden aikakaudethan toistuvat aina enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin. Tässä viimevuosina maan magneettikenttä on päästänyt harvinaisen paljon avaruussätelyä läpi – ja muistan jo vuosia sitten ennustelleeni, että ihmiskunnan kohkaaminen tulee juuri tästä johtuen menemään yhä älyttömämmäksi, kunnes vihdoin jossain kohtaa tämä Kali Yuga kääntyy uuteen järjen sarastukseen. Ehtiikö moista ihmettä itse tässä elämässä näkemään – vai lieneekö syytä oppia tulemaan toimeen sen kanssa, että on tullut valinneeksi elettäväkseen aikakauden, jota leimaa yhä hullummaksi äityvä meininki?

Parempaan päin ollaan menossa mikäli vanhat hindubibliat paikkansa pitävät. Tosin ennen sitä taitaa navatkin vielä kääntyä – mistä seuraa vanha kunnon vedenpaisumus ynnä muuta sellaista – minkä sen ehkä vielä ehtiikin nähdä, ja sitä ennen mikronovan sekä hyvin mielenkiintoisia plasmailmiöitä taivahalla...

Ollaan puhuvinaan; mitään ei sanota

 Joopa. Enpä olisi nuorempana arvannut joutuvani joskus mielipiderikollisten kirjoihin. Näin on kuitenkin käynyt; parin viikon uloslukitsemisen jälkeen pääsen jälleen eX-Twatteriin sisään, mutta kaikkinainen kommunikointi on estetty – "permanently" eli siis lopullisesti. 

Mitään syytä tähän ei ole tietenkään kerrottu, paitsi että jotain "sääntöjä" on muka "rikottu" (mitä se sitten tarkoittaneekin; mitkään säännöt eivät koske Israel/Ukraina/lääkefasismi/ilmastoterrorismi/perversio -mielisiä koskaan, eikä tietenkään poliitikkoja tai meediostoa):

Mikä tähän johti? Vaikea sanoa kun ainoatakaan perustetta tai viittausta yhteenkään kirjoitukseen en ole nähnyt. Ajoitus kuitenkin kielii jotain: olin saamassa taas lisää lukijoita kun aloin kommentoida suoraan meedioston/poliitikkojen/valtioneuvoston/eko- ja terveysfasistien yms. julkaisuja. Heille on ikävää kun joku tulee ja osoittaa suoria valheita.

Johtavia tägi-arvauksia jäädytyksen syyksi: #valehtelu. Mutta missä aihealueessa tämä koskee kovimmin? Kuten todettua: #ilmastointiskientologia on koko olemassaolonsa ajan ollut aggressiivisin kultti kaikilla alustoilla – mikä ei ole ihme sikäli, että heillä on kaikkein vähiten mitään substanssia ölinöissään.

Fyysisesti brutaalein kultti on luonnollisestikin #äärisiionismi, jolle ihmishenget eivät ole minkään arvoisia.

...ja koska äärisiionistit omistavat kaiken meedioston, meediosto ei kykene näkemään sotarikoksia sotarikoksina. Tämän kultin täysin pitelemätön sadismi kuitataan joka käänteessä hyvin lakonisesti hyperaktiivisella passiivin käytöllä ja uhrien syyllistämisellä: "Sadoilla mahdollisen äärijärjestön mahdollisilla jäsenillä räjähtelivät silmät ja suolet pihalle itsekseen, mikä on heille oikein koska ehkä saattoivat kuulua johonkin, jonka me siis luokittelemme äärijärjestöksi – koska jatkuvia pommituksia vuosikymmenestä toiseen jatkavat äärisiionistit heitä terroristeiksi väittävät."

Jotakuta saattoi siepata sekin, että aloin kutsua demareita äärijärjestöksi, mitä he ovatkin; he todella olivat bolshevikkien terroristisiipi. Kerran terroristi, aina terroristi – ja itse asiassa Israelin ääriväkivaltainen kolonialistiporukka on suoraa jatketta bolshevikkien (ja Ranskan giljotiinivallankumouksen) ääribrutalisteille, jotka toimivat aikanaan aivan yhtä sairaalla tavalla, saman kultin komennossa.

Kokoomuskaan ei välttämättä digannut siitä, että kutsuin heidän verkkolehteään natsifanzineksi, kun #KiovanNatsijuntta sai heidän läpyskässään läpi kaiken mahdollisen #sotapropagandan, joka siis on suoraa valehtelua jo lähtökohtaisesti, kuten muukin #russofobia.

Tietysti sairaushuoltamoiden #medikaalifasismin kyseenalaistaminen aiheuttaa osaltaan sekin närästystä. #AllopatiaOnPuoskarointia, #VirologiaOnDemonologiaa, #kolesterolihuijaus, #rasvakammo, #ValeEmävaleTilasto (pätee myös ilmastovalehteluun) ynnä muut tägit ovat varmasti varjobannin alla – ja kun meediosto tämänkin alueen valehtelua jatkaa raivokkaasti päivästä toiseen... Tällä aihealueella on potkut tullut moniailtakin alustoilta tässä viiden vuoden aikana. Ongelmahan on paljon syvempi kuin pelkät murharokotteet.

Ehkä eniten päättäviä tahoja ottaa aivoon se, että osoitan joka välissä miten #VerotusOnLaillistettuaRyöstöä. Virkamiesrälssillä ei ole mitään oikeutta ryöstää kansalaisten rahoja joka ainoassa käänteessä, ja kun asian ottaa riittävän monta kertaa esiin, ehkä riittävän moni alkaa joskus kyseenalaistamaan jatkuvaa riistoa. Poliitikot ovat oligarkkeja, joiden liiketoimet eivät kestä päivänvaloa. 

Salen maanpetokset alkoivat viimeistäänkin 1994. Hän möi maamme EUlle, eurolle – ja NATOlle oikein moneen kertaan. Mitäs niitä oli: "rauhankumppanuus"™ tai jotain yhtä höttöistä. Sitten maksetulla gallupilla käveltiin kansan tahdon yli, ja homma sinetöitiin DCAlla (Kukaan ei taida tietää mitä lyhenne tarkoittaa, mutta sijoituspiireissä se tarkoittaa tätä:"Dollar Cost Averaging"). Ja 2014 – jolloin Ukrainassa ruvettiin petaamaan nykyistä sotaa – aloittivat Hybridikeskus ja sen alainen Mediapooli. Kumpikaan ei toimi Suomen lain alaisuudessa, vaan täysin ulkomaalaisessa ohjauksessa – Suomen sisäisen koheesion rikkojina ja mielipidelinkoina. ...Puhumattakaan koronapelleilystä, jossa aivan kaikki oli laitonta alusta loppuun.

Valtioneuvosto on rikollissyndikaatti – ja ainakin pari viimeisintä on syyllistynyt todella törkeisiin valtio- ja maanpetoksiin. #SodanlietsontaOnRikos – ja tämän osoittaminen saattaa hyvinkin poikia tilin jäädyttämisen.

Ehkä eri tahojen mielenterveyteen viittaaminen katkaisi hullujen selän? Heidänhän on mahdotonta osoittaa mielipuolisten touhujensa olevan täysjärkisiä, joten ainoa tapa puolustautua on vaientaminen (kun mustamaalauskaan ei toimi). 

Sama koskee huorauksen kiistämistä. Kun poliittiset mielipiteet ovat selvästi maksettuja, jää jäljelle vain sensuuri. #Presstituutio vielä noin sanaleikkinä meni pitkin hampain läpi, mutta asian sanominen aivan suoraan... Ikävistä sanamuodoista loukkaantuminen toimii vain sumuverhon takana. 

Kun asioista ei joudu puhumaan suoraan ja oikeilla sanoilla... No, poliittinen retoriikka on juuri sitä varten olemassa. Ollaan puhuvinaan, vaikka mitään ei sanota.

iSisyfos

 Kaikkihan tietävät Sisyfoksen; hänet, joka syntiensä vuoksi joutuu vierittämään suurta kiveä vuoren huipulle joka ainoa päivä, vain löytääkseen sen taas mäen alta seuraavana päivänä. Pölönen teki tästä leffan Kivenpyörittäjän kylä. Tai ei nyt ihan juuri tästä – ja perustuiko se Turusen kirjaan? –, mutta siihen oli jöllitty tämä kreikkalainen ulottuvuus.

Jokatap, nykyään lähes jokainen on tuomittu tähän Sisyfoksen (Sisyfoon?) kohtaloon: itse kukin vierittää tekstiä puhelimessa, täppärissä ja ATK:lla päivästä toiseen joka ainoa luppohetki, ja monesti silloinkin kun pitäisi keskittyä johonkin muuhun (vaikkapa keskusteluun läsnäoli(j)oiden kanssa).

---

Seuraavan päivän lisäys [kun vallan unehtui tämä pointti] aamusella alkaen klo 9.36: Nämähän on tarkoituksella sorvattu niin, että ihmiset jahtaavat dopamiinipyrskeitä vierittämällä näyttöä loputtomasti alaspäin löytääkseen jotain, josta tunteet pääsevät kuohahtamaan. Jotain. Mitä hyvänsä. Jotain uutta! ...mutta ei liian uutta. Jotain, joka tukee omaa maailmankuvaa (joka on parempi kuin muiden), mutta mielellään riitelee sen kanssa. Kuohahdus, se on se tärkeä.

Ei sitä edes tule miettineeksi, että mitä tässä oikein jahdataan. Sisältöä. Elämään, joka jää elämättä siinä vieritellessä. Ihan automaattisesti päätyy heti aamusta tarkistelemaan josko jotain. Illalla pitää vielä tarkistaa. Ja pitkin päivää. Jotain oisko mulle täällä nyt? Ja nyt. Ja nyt.

Ja kun jotain löytyy, siihen pitää reagoida. Peukku, sydän, jako tahi kommentti. Hymiö ehkä. Meemi! 

Addiktiota on tämä. Joko joku reagoi omaan reaktiooni? Trolli vai sielunkumppani? Siinä tanner tömisee, virtuaalisesti, samalla kun tuijotan ruutua transsissa ja jahtaan yhä uusia mielipidetörmäyksiä.

Dopamiinivajeessa metsästetään jutun juurta, kannanottoja, ollaan nokkelia. Korjataan vääriä ajatuksia. Parannetaan maailmaa – jossa päivästä toiseen onkin  yhä enemmän korjaamista. Ruojat väärämieliset. Hullu maailma. Ottaisinko kahvin niin jaksaa vieritellä vähän lisää. Ja vielä vähän lisää.

Pitikö sitä jotain ihan oikeaakin tehdä välillä? Vaikka koko maailma on vinossa.

---

"Ei," huudahdin tarmokkaasti itsekseni sisäisellä karjahduksella. "Minähän en kuulkaas alistu tähän mielivaltaiseen raadantaan!"

"Raadanta" on ehkä vähän liioiteltu ilmaus tässä yhteydessä, mutta kamaan: me olemme konglomeraattien orjia! Orjia, minä sanon. Pontevasti.

__________teorian mukaan nämä helvetilliset algoritmit mustissa peileissä on nimenomaan suunniteltu tekemään ihmisistä apaattisia kyömyniskoja – koska addiktio on tehokas tapa pitää väki harhautettuna olennaisista asioista. Sivustakatsojina elämän laitamilla. 

Kriittinen massa pidetään pois barrikadeilta sillä, että Vitterissä saa purettua kumuloituvan turhautumisen huutelemalla keskenänsä virtuaaliin. ...Ei niin että miekkareista mitään hyötyä olisi; niillä ehkä saadaan aikaiseksi muutoksia, mutta lähinnä vain sellaisia joita haluavat ne jotka eivät itse kaduille jalkaudu.

Mielipidemuokkausta on kansankokoukset, ja niitä ohjaillaan ylhäältäpäin vaikkapa niin, että "ilmastonmuutos"pellet saavat ihan rauhassa istuksia missä haluavat, mutta todellisen maailman ongelmista protestoivat saavat täyslaidallisen joka suunnasta: mellakkaskoudet kimpussa, meediosto mustamaalailemassa – ja jos muu ei auta, ujutetaan sekaan valepukuisia polliiseja tai muita maksettuja agitaattoreita (Antifa), jotka rupeavat rikkomaan paikkoja ja sytyttelemään tulipaloja.

Mutta vierittämisestä piti puhumani. Laitoin itselleni rajoituksen: en voi käyttää Vitteriä virka-aikana. Enkä Juutuubia. Alkajaisiksi nämä. Fesekin on rajoitusten piirissä, mutta enhän minä siellä juuri koskaan ole käynyt aikoihin muutenkaan. 

Monella on kytättävänä vielä Tikkentokkenit ja Instergrammerit ja mitä kaikkia alustoja noita nyt onkin. On mistä kimpaantua, pillastua, innostua. On missä päteä ja peukuttaa.

Tokihan bloggeerauskin kuuluu tähän pahamaineiseen "sosiaaliseen mediaan", joka journalistien [päiväkirjailijoiden] mielestä on alemman kastin toimintaa kuin "oikea" journalismi [päiväkirjailu] – vaikka toki itsekin ovat sosiaalisessa mediassa metelöimässä päivätyönsä ohella (ja joillekinhan maksetaan myös tästä mielipidevaikuttamisesta).

Vaan blogauksessa on vissi ero noihin muihin. Se vaatii huomattavasti pidempijänteistä ajattelua. Pitää ajatella huomattavasti isompaa kokonaisuutta kuin lyhyet "Kattokaa nyt tätäkin!" -ulvahtelut.

---

Vielä pitää lisäillä tähän kohtaan seuraavan päivän klo 10..01, että sittenhän on toki tämä vanhemman kansan transsimeediosto: telkkari, raadio, lehdet. Kaikki toistavat samoja mantroja: Puuttinilla on ihan varmalla syöpä. Niin vetelee viimeisiään tuo viimeinen diktaattori, joka väärryyvellä siellä Ukrainassa [suom. "Raja-alue"] mellastaa. Niin on julma tsaari ja kukaan ei kyllä ole yhtä julma... Ja ei mitään natseja ole Ukrainassa! Hys hys, ei ole maailman korruptoitunein maa. 

Pakolaisia. Naisia ja lapsia. Ihan haluaa enemmistö suomalaisista lisää partalapsia, korkean tason osaajia pitämään pystyyn kuolevaa (mutta erinomaisen rikasta ja onnellista) maatamme demokratian kehtona ja itsenäisenä ja mitäs siellä Brysselissä nyt onkaan taas päätetty meidän puolesta? Niin ja aurinko on vaarallinen. Punkit hyppivät niskaan joka puskasta ja levittävät kuolemaa. Oisko jotain ovelasti piileviä oireita että voisi käydä "ilmaiseksi" etsimässä jotain kremppaa kropasta? 

Oisko jotain mitä olen aina tehnyt väärin, syntinen? Oisko Yle taas maailman luotettavin Pravda vähintään kaikkien mielestä? Onko sananlehdistönvapaus jossain uhattuna, koska populismi? Hulluja foliohattuja ihan vaikka täällä kotinurkilla? Kehopositiivisia trans-ihmisiä riutumassa cis-öyhöttävien valkonaamojen patriarkaatin puristuksessa? Ville-nimisiä entisiä nuorisorikollisia katumassa han-suomalaista temperamenttiaan? Joku syyttelemässä somea siitä?

Oisko jotain verojuttuja muistuteltavaksi? Maailman vähiten korruptoituneessa maassa, jossa jatkuvasti tulee vastaan "eräänlaista" melkein-korruptiota, jota siis ei ole. Eikä varmaan ikinä sivuta sitä, että verotus on laillistettua ryöstöä. Suojelurahoja ulkomaalaislle jaettavaksi. 

Ihan kuin ihmisten haluttaisiin puhuvan epäolennaisista olennaisten sijaan? Pysyvän kiireisinä ahtaissa karsinoissaan?

---

Huomasin pinnani lyhentyneen drastisisssa määrin melko pian sen jälkeen kun Vitteriin itseni kirjasin. En alunperinkään nähnyt mitään pointtia koko tuuleenhuutelussa, mutta lienen jossain tuolla alempana perustellut, miksi sinne päädyin.

Ja samalla lakkasin blogaamasta – joten ajatteluni alkoi hapertua yhä kiihtyvää vauhtia. Näytön vierittäminen vie aikaa kaikelta oikealta tekemiseltä niin paljon, että lopulta pahimmillaan kaikki tekeminen on täysin virtuaalista.

Ihminen voi valita mihin keskittyy – ja valitseekin, mutta enimmäkseen alitajuisesti. Täytätkö tajuntasi nega- vai positiivisella sisällöllä? Jos valitset nähdä pelkkiä epäkohtia, elämäsi on pelkkää murheen alhoa. Jos taas valitset vaientaa kaikesta metelistä sen jolle et voi mitään, voit keskittyä asioihin jotka todella vaikuttavat ihan reaalimaailmassa.

Onko blogaaminen sitten "vaikuttamista reaalimaailmassa"? Ei varmasti samoissa määrin kuin vaikkapa talon remppaaminen, mutta kun tässä nyt on tarkoitus ottaa taas oman pään sisällöstä holtti... Se on reaalimaailmaa. Päässä liikkuvat omat ajatukset, eivätkä toisten kirvoittamat impulssit. Siirtymä reaktiivisesta proaktiiviseen on reaalista. ["Todellista". Pitää ruveta vähentämään myös vierasperäisten ilmaisujen käyttämistä.]

Aionko ruveta blogaamaan taas? Ehkä. Anskattoo. Oman kieroonkasvamisen oikominen on prosessi [Mikä on tämän sanan suomenkielinen vastine? tapahtumasarja? menetelmä? kehityskulku? Rosessi? Ajauma? siirtymä?] – ja pitkällinen, mahdollisesti loputon sellainen.

Blogauksen ulkopuolella on lisäksi vielä se ehta [äh, tämä on sitten käännös ruotsista, förbannade], aito taktiili [käsinkosketeltava!] maailma, johon voi tehdä muutoksia jotka eivät kaikkoa sähkökatkon myötä. Kahdeksassa tunnissa tulee harhauduttua peräti ulkomaailmaan aina välillä. Villiin luontoon. Ilman aurinko'suojaa'*, kapinallisesti.

*yksi monista täysin valheellisista konsepteista, mutta ei nyt puhuta niistä tänään. Laitetaan vain kuvituskuva, jonka tulen postaamaan myös sinne Vitteriin jahka kello lyö.

Fiktiivisen maailmamme apokalypsy

 Niin ettäkö mitä nyt sitten tulee tapahtumaan, kun se Shmita loppuu, ja tuleeko se joku tapahtumaan juurikin 25. päivän iltana? Vai seuraavana päivänä? Vai...?

No. Minähän en nyt tokikaan mikään eksperttispesialisti tämän suhteen ole, mutta noin yleisesti ottaen talousromahdukset – vaikka ovat toki "alkaneet" Shmitan loppumetreillä – jatkuvat öbaut vuoden alamäkenä. Pohja on siis vasta vuoden päästä kuovittavana [ja sieltähän pääsee vain ylöspäin, joten pahin on jo ohi siinä sitten kivasti!].

Lisäksi koko tapaus on jo nyt kestänyt vuoden. Ja kuten ollaan nähty, syöksylasku alkoi viimeistään koronahärdellistä kolmisen vuotta sitten.

...ja kun nyt pitkää peliä veivataan, niin tämä loputon korroosiohan on jatkunut... erinäisiä sukupolvia. Perhe on onnistuneesti rikottu, ja sittemmin yhteiskuntarauha, sekä ihmisten mielet ja noin pois päin. Mutta jos potentiaalisia false flag -päiviä hakee, niin tämä aikaväli lienee potentiaalinen:

Kuten arvata saattaa, näistäkin detaljeista on monia tulkintoja – mutta ylle ynnättynä yleiskonsensus aiheesta. Nyt on siis aivan erityinen juhlavuosi [käynnistymässä vasta ehkä tähän jatkeeksi], ja sen puolesta voi odottaa ihan mitä tahansa. Tässä on jo pitkään eletty täysin fiktiivisessä maailmassa, joten...

Jos lievimmän odotuksen kautta lähtee veikkaamaan, niin suurin osa ihmisistä ei ehkä koskaan tule havaitsemaan mitään – vaikka maailma meneekin kiihtyvää tahtia koko ajan järjettömämmäksi. Touhu saattaa jatkua samaan tapaan hivuttamalla kuin tähänkin saakka niin, että yhteiskunta vain muuttuu vääjäämättä.

Ei siksi, että tämä olisi välttämätöntä, vaan siksi, että niin halutaan. Eräät haluavat. Ja suurin osa ei vain osaa nähdä kaiken tahallisuutta. Sotien, nälänhätien, energia"kriisien", sosiaalisen koheesion rikkoutumisen, yleiskunnon rapistumisen, sperman heikkenemisen tietyissä kohderyhmissä...

Olen itse asiassa onnistunut itse olemaan noteeraamatta kaikki lamat joita tässä on tullut jo jokunen läpikäytyä. Ei vain joutanut kiinnittämään huomiota kun oli oman elämän kanssa ihan riittävästi tekemistä. Noin jälkikäteen on toki helppo nähdä milloin mikäkin elämänlaadun programmeerattu lasku on tapahtunut, mutta itse tapahtumien hetkellä on paljon hankalampi hahmottaa mitä tapahtuu.

Enihuu, jos dramaattisempia veikkauksia haluaa tehdä: on täysin mahdollista, että joku päivä pankkeihin ei enää pääse netissä [eikä muutenkaan]. Voidaan kuulla sepitteitä kyberhyökkäyksistä tai muuta soopaa, mutta kun tsydeemit palaavat takaisin, koko valuuttasysteemi on muutettu; omaisuus on jaettu uudestaan ja eletään uudessa uljaassa sosiaalisten krediittien keskuspankkidigivaluuttojen vankilassa.

Tai sitten netti katoaa kokonaan, jolloin eliminoituu myös kryptovaluuttojen vastaisku – ja väki on sopivasti kaikesta pimennossa kun reaalimaailma on kätevästi kiedottu virtuaaliseen. Katkos voi kestää päiviä tai viikkoja tai kuukausia tai vuosia tai ikuisesti.

Sama koskee sähköverkkoa. Ehkä joku päivä ei vain ole enää sähköä. Päiviin, tai viikkoihin, tai kuukausiin. Tai koskaan enää. Siinä saattaa monelta mennä hermo.

Vaihtoehtojahan riittää kaikenlaisia. Tahallaan aiheutettu sota täällä kotikonnuilla, vaikkapa – ja ei, se ei todellakaan ole minkään mielikuvitus"putlerin" vika. Simmut kannattaisi nyt viimeistään opetella avaamaan ihan oikeaan todellisuuteen.

Lakkasin tilaamasta lehteä joskus ehkä kymmenisen vuotta sitten, kun kyllästyin maksamaan siitä, että minulle valehdeltiin päivästä toiseen päin naamaa. Iltauutisista en sentään koskaan opetellut tekemään mitään rituaalia, mutta moni antaa aivopestä itseään tuotakin kautta sopivasti vastaanottavaisessa tilassa: puoliksi unessa.

...joten väki horisee transsissa yksiä ja samoja harhaisia kuvitelmia. Jos ajattelet samoin kuin kaikki vastaantulijat, olet transsissa. Sinulla ei ole omia ajatuksia. Olet pelkkä robotti, joka vain kuvittelee omaavansa oman tahdon.

Mutta transsissa on sopivasti pumpuliin kiedottuna, toki. Apatian ehtymätön autere, siihenhän meidät on jo peruskoulussa tuuditettu.

Mutanttilehmien aika

Huuruissa vaeltava ilmastointikultti on jo päättänyt tuhota lehmien aineenvaihdunnan – harhaisten fabulointiensa kannustamana. Ja rahan, tietysti. Keksi uusi "ratkaisu" ongelmaan jota ei ole olemassa: miljardeja pätäkkää tyhjästä. Samapa se, mitä näistä ääliökonsepteista seuraa.

HS: Rehujen lisäaine leikkaisi lypsykarjan päästöjä lähes kolmanneksen

Mikään meedioston lietsomista iltasaduista ei pidä paikkaansa. Miltään osin. Joka ainoa osa-alue on nurinkäännetty irvikuva todellisuudesta.

Hollantilaisen biotekniikkayhtiö DSM:n rehulisäaine odottaa myyntilupaa Euroopassa.

Jutussa ei kertaakaan edes vihjata siihen, mikä tämä maaginen – lehmien ruoansulatuksen rikkova – lisäaine on. Se vain tulee, vääjäämättä.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että sillä on jotain tekemistä merilevän kanssa – sitä kun on hehkuteltu jo ennen myyntiluvan odottelua –, mutta tämän päivän tilannehan on se, että kenenkään ei tarvitse tietää mitä tehdään, kun tehdään perustavanlaatuisia muutoksia.

Tiede™ korjaa maailman – oli siihen mitään syytä tahi ei.

Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen kertoo, että nämä uudet teknologiat tulevat laajaan käyttöön vuoden tai parin aikana.

Vuoden tai parin aikana on lehmät muilattu epälehmiksi – ilman minkäänlaista keskustelua siitä, onko tämä oikeasti jotenkin tarpeellista (saati järkevää).

Mikä on "hiilineutraali maitoketju"? Juha ei vissiin ole oikein sisäistänyt sitä, että aivan koko todellisuus rakentuu hiilen ympärille. Aivan kaikki. Juha on itse hyvin pitkälti hiiltä.

Mutta eihän tässä touhussa todellisuudesta olekaan kysymys.

Metaani ei nyt ihan näy tässä kuvassa kun suurennos ei riitä, mutta "ihmisen aiheuttama" hiilidioksidin määrän "lisääntyminen" (tai pyöristysvirhe) löytyy kuvan ihan alimmaisesta nurkasta. Sieltä oikealta. Kannattaa varmaan klikata kuva isommaksi, jotta valtava ongelma näkyy.

Lampaiston huomio

 Tjah. Ihmiskunnan tyhmyys kumuloituu päivä päivältä absurdimpiin mittoihin – joka rintamalla. ...eli kaikki sujuu ihan suunnitelmien mukaan. Ilmastointiskientologian saralla tuotetaan tulevaisuuden kurjuutta, allopatian verisillä kentillä tapetaan ihmisiä sumeilematta – ja laajennetaan diktatuuria jokaisen elämään – ja siinä sivussa pedataan seuraavia sotia.

Valkovenäjäähän on mustamaalattu pitkin matkaa, ja nyt on kauhisteltu, miten "pakolaisia" [so. "naisia ja lapsia", joita ei jälleenkään näy kuin propagandan etsimestä] tunkee belarussian rajalta (sopivasti Puolaan, joka on osoittanut Euroopan Neuvostoliiton vastaista itsenäisyyspyrkimystä) – mikä kertoo vain siitä, että Lukashenkakin on vain yksi monista käsinukeista.

Samaan aikaan aktiivisesti vaietaan vaikkapa Italian kautta tuoduista massoista. Lampaiston huomio pitää aina suunnata johonkin.

"Pakolaiskriisi" on teollista väestönvaihtoa, jossa seikkailumieliset nuoret miehet lähetetään – tahallaan rikotuilta alueilta – hyvinvointivaltioihin nakertamaan yhteiskunnallista koheesiota. Tästä ilmiselvästä premissistä huolimatta voidaan olla varmoja, että seuraava hunnilauma päätyy tänne kotikonnuille pyörimään ihan tuotapikaa. Raiskaukset ja muu täysin silmitön väkivalta tulevat lisääntymään, ja kansanetuilijat eivät pistä tikkua ristiin tilanteen rauhoittamiseksi – koska heille maksetaan levottomuuden lietsomisesta. 

Demoralisointi on agendan olennaisin osa, ja sitä harjoitetaan joka tasolla – yhtä aikaa pehmeillä ja kovilla keinoilla. Olennaisinta on saada ihmiset kuvittelemaan, että "kehitykselle" ei vain voi mitään.

Suomessakin tulee olemaan täysi sotatila päällä ennen pitkää – sekä rajoilla että rajojen sisällä. Tämä johtuu siitä, että lähtökohtaisesti asioihin ei haluta tarttua ennen kuin on liian myöhäistä. Historia toistaa itseään loputtomiin, eikä siitä koskaan opita mitään. 

Tämän kaiken näkeminen ei vaadi minkäänasteista ponnistelua sen jälkeen, kun on saanut silmänsä auki – mutta se, joka ei näe, ei myöskään halua nähdä. Suurin osa ei tule koskaan tajuamaan mikä määrä vahinkoa syntyy sillä, että vain pällistelee sivustalla.

Todellisuuteen havahtuminen trendasi kooklessa juuri ennen paniikkipornon globaalia piikkisirkusta. Sen jälkeen hysterisointi on laskenut älykkyystasoa yhäti alemmas.

Kuten todettua, tämä koohotus tapahtuu monella tasolla – ja sekä myötä- että vastavirtaan. Kentälle tuupertuvat urheilijat on täsmälleen samaa kuin plandemian alussa nähdyt kaduille kaatuilevat kiinalaiset – mutta tällä kertaa kaatuilu kertoo piikkihaitoista. 

Vai kertooko? Meediosto tulee kääntämään tuon (tietysti!) koronavarianttien™ syyksi – ja syyttämään rokottamattomia. Tätä täysin virheellistä narratiivia ei hidasta se, että "viruksen"™ olemassaoloa ei ole koskaan todennettu – eikä pystytäkään todentamaan, koska sitä ei ole.

Sekaan on ympätty myös huhuja tyypeistä, jotka piikittävät tuntemattomia ihmisiä baareissa tai konserteissa. Yhtäkään tällaista hahmoa ei ole saatu rysän päältä kiinni, mutta "ihan kuin tuossa olisi neulanpisto"... 

Kuinka monella tasolla "piikki" onkaan saatu tehtyä pelottavaksi? Ensin oli "viruksen" "piikkiproteiinit", joita vastaan "taistellaan" piikeillä, joilla injektoidaan lisää "piikkiproteiineja". Piikit osoittautuvatkin myrkyiksi, mitä ruvetaan peittelemään haamupiikittäjillä... 

Tässä kerronnassa paikkansa pitää vain se, että rokotteet ovat myrkkyä, kuten ovat aina olleet – ja varsinkin nyt ovat, moninkertaisesti. Mutta kukaan ei enää tiedä mitä ajatella, koska aivan kaikki saadaan selitettyä jargonilla, jota osaa lukea vain juuri tuolle jargonille vihityt hierofantit.

Ihkauusi ninjaviruksemme on ollut "löydettynä" – laitteistolla jota tähän tarkoitukseen ei voi käyttää – jo vuonna 2006, mutta eihän nykyään kerronnassa ole tarkoituskaan olla mitään johdonmukaisuutta.

Äskettäin alkoi uusi kausi sarjassa "You", joka siis kertoo – sangen viihdyttävästi – sarjamurhaajasta, joka on samalla tarinan kertoja. Miten huolestuttavaa sitten lienee se, että sarjamurhaajista tehdään symppiksiä (Dexterillekin juuri alkoi uusi kausi tauon jälkeen), on oma psykoanalyysinsa paikka – mutta You oli ihan pakko lopettaa kesken olisiko ollut kolmannessa jaksossa. Ei minkään väkivallalla mässäilyn takia, vaan siksi, että allopaattinen propaganda oli ulotettu tähänkin sarjaan.

Päähenkilöhän on tällä kaudella perustanut perheen toisen sarjamurhaajan ja yhteisen lapsen kanssa. Ja sitten käy ilmi, että vauva on jostain onnistunut saamaan tuhkarokon. Isällekin oireet pamahtavat, ja äityli raivoaa antivaxxereista.

Tuhkarokko ei "tartu" vauvoihin eikä aikuisiin. Se ei ole tarttuva tauti. Se iskee yleensä kasvupyrähdyksen aikana tai heti sen jälkeen – kun lapsen iho ei pysy venähtäneen kropan mukana. Vyöruusu iskee vanhempana samasta syystä. Iho on sen verran ohentunut, että elimistöstä poistuvat myrkyt poistuvat suoraan ihon läpi.

Meidän kroppamme saa jatkuvasti myrkkyä sisäänsä – ruoasta, ilmasta, säteilystä, vaatteista, pesuaineista, lääkkeistä... kaikesta. Elimistö joutuu jatkuvilla ylikierroksilla poistamaan toksiineja, eikä kehon normaali uusiutuminen pääse koskaan kunnolla käyntiin.

Lisäksi allopatialla pysäytetään kaikki tervehtymisprosessit. Sairastuminen on tervehtymistä, mutta terveet ihmiset eivät sovi bisnesmalliin.

Ja jokainen saa päiväannoksensa allopaattista propagandaa populaariviihteen mukana. Joka ainoa sarja paasaa rokotteista – joiden konsepti perustuu karjakkojen "sillä se lähtee millä tulikin" –logiikkaan. Ei niin että karjakkojen logiikassa sinänsä olisi valittamista, mutta tässä tapauksessa on huitaistu ohi, ja pahasti. Vacca on siis latinaa, ja tarkoittaa lehmää.

Vaan kun jatkuvasti, koko elämän ajan, jauhetaan epätosia asioita tosina, niitä on opittu pitämään faktoina jo lapsuudesta lähtien. Asioita ei kyetä kyseenalaistamaan – varsinkin kun niiden kerrostumat jatkuvat aihepiiristä toiseen, sukupolvien taakse. Jokaista asiaa ei yksinkertaisesti pysty tarkistamaan, joten voimat loppuvat heti kättelyssä. 

Ettäkö että rokotteet eivät perustu mihinkään? Että viruksia ei ole olemassa? Että lääketeollisuus on perustettu myymään metallin- ja öljynjalostuksessa syntyviä kuona-aineita terveysväittämillä?

Vaikka jokainen pystyy näkemään, että mikään tässä koronapelleilyssä ei täsmää siihen, mitä muka ollaan tekevinään... on vain yksinkertaisesti liian iso isku tajunnalle se, että aivan kaikesta valehdellaan koko ajan.

Allopatiakin on vain pieni osa kaiken ajatusmuokkauksen sisällä, eikä edes siitä pystytä raaputtamaan kuin hiukan pintaa. Niin monta paradigmaa purettavana, että helposti loppuu voimat ja... usko. Usko ihmisyyteen. Usko todellisuuteen. Eksistentiaalinen kriisi.

Toisaalta eksistentiaalinen kriisi osuu jokaisen kohdalle vähintään kerran elämässä muutenkin. Itse asiassa sitä useammin, mitä tiukemmin roikkuu annetussa maailmankuvassa kiinni. Sen purkaminen pitää tehdä lauta kerrallaan, ja siihen menee vuosia, todnäk loppuikä. 

Saattaa iskeä pahemmanlaatuinen paranoia matkan varrella. Voi olla, että haluttaa turvata johonkin jumala-tyyppiseen ratkaisuun, kun urakka tuntuu niin musertavalta. Jos mihinkään ei voi luottaa, täytyy löytää jotain, joka edes emootion tasolla tuntuu luotettavalta. 

Tämä on tietysti takapakkia. Emootiot ovat vain kropan survivalismia. Ei niin, että niissä sinällään mitään vikaa olisi; ne vain eivät välttämättä ole se kaikkein luotettavin kompassi. 

Ehkä kaiken tämän käsittely vaatii useampia elämiä. Mene ja tiedä. Tarrautuminen uskomuksiin ei kuitenkaan vie ainakaan eteenpäin. Mihinkään uskomuksiin. Ikinä.

Ehkä. Varmaa ei ole edes kuolema. Verot ovat, vaikka ovatkin laitonta suojelurahojen kiristystä.

Spektaakkeleja ei kenellekään

 Maailmasta on tullut niin tolkuttoman typerä paikka, että olen ruvennut katsomaan rugbya – ja muita pallon- (sekä auton)kuljetuspelejä. Tai "katsomaan"; pistän vain jonkun matsin pyörimään ja keskityn johonkin muuhun, niin kuin juuri nyt paraikaa tähän kirjoittamiseen.

Joukkueet esitellään mahtipontisesti yleisölle, jota ei ole.

Eteläpuoliskollahan yleisöä ei päästetä paikalle – mutta äänimaisema kuulostaa toisinaan siltä kuin katsomo olisi täynnä ihmisiä. Copa Americassa veikkailin, että dj soittelisi ammoin nauhotettuja yleisöambiensseja, mutten voi olla varma. Toisinaan yleisö on piilotettu sille puolelle katsomoa, jolta kamerat kentälle sojottelevat.

Mikä on ajanut ihmisen tähän surkeuden tilaan? Osaatte varmaan arvata: kylillä väki edelleen kulkee idiotismista signaloivat turvarievut naamalla vaikka mitään tautia ei ole olemassa. Tämä maailma ei juuri ansaitse huomiota.

Tuomari huolehtii turvaväleistä. Lorona ei leviä sylipainissa silloin kun se tapahtuu kentällä. Katsomossa se tarttuu välittömästi – vaikka mikään ei tätä kuvitelmaa millään tasolla tuekaan.

Joten tässä on tuijoteltu olumppialaiset ja futiksen eeämmät – joiden jälkeen piti ruveta metsästämään löytyisikö esim. formulat jostain ilman että ceemorelle tarvitse maksaa tolkuttomia summia tyhjästä. 

Löytyihän niitä palveluja, ja siinä sivussa sitten juurikin jalkapallon kaikki käsipalloversiot (myös aussifutis, joka on ihan oma versionsa) sekä Indy – ja Nascar joka on aivojenturruttamisen pohjanoteeraus (jaetulla sijalla amerikkalaisen pesäpallon kanssa): autot kiertävät ovaalirataa tuntikaupalla.

Amerikkalaisilla on hinku tehdä urheilulajeista sellaisia, joissa ei tapahdu kerrassaan mitään. Sikäläinen futis on käytännössä seisoskelua: hetki rynnitään, ja sitten näytetään mainoksia. Joukkueessa on yksi heittotaitoinen, ja pari sellaista jotka osaavat ottaa pallon kiinni, ja juosta se kainalossaan kunnes joku kaataa. Loput ovat niitä kaatajia.

Urheilussahan ei ole juuri mitään katsottavaa; sen takia sitä on niin paljon tarjolla. Urheilua katsova käytännössä istuu transsissa – mikä on luonnollisestikin urheilun vastakohta. Urheilua katsovat ihmiset, joita reaalimaailma ei kiinnosta – ja onneksi olkoon: minäkin olen liittynyt tähän karjalaumaan. 

Ehkä joskus loppuelämäni aikana ihan teen jotain todellista, mutta just nyt ei kyllä liikuta. Kaikki on pelkkää pelleilyä – Afganistanit ja ylipäätään kaikki mistä julkisuudessa pidetään meteliä.

Sattumia allopatiauutisoinnissa

Me elämme käsikirjoitetussa "todellisuudessa", jossa mikään ei ole totta. Kaikki on esitystä. Harva on varmaan pannut merkille, miten ameriikoista impattiin hölinä siitä, miten "rököttömättömät pitävät rökötettyjä panttivankeina", koska rökötykset eivät estä sairastumista eikä mitään muutakaan.

Gematriaa heille, joita kiinnostaa kumota sattumateoreetikoiden hölinöitä.

...tai miten paavi ei luota jumalaansa: ihmisen pitää korjata luojansa virhe, joka ilmaantui tyhjästä miljoonien vuosien jälkeen (vaikka mikään tätäkään oletusta ei tue).

Eutanasia on "rakkauden teko".

Ja ihmisille on aivan turha osoittaa narratiivin loputtomia lommoja; ketään ei kiinnosta niin kauan kuin veri vielä paakkuuntumattomana kulkee. Ja sittenkin kun ei enää kulje, syytetään edelleen niitä jotka eivät ole osallistuneet tähän ilmi-idiotismiin miltään osin – koska juuri näin tyhmiksi ihmiset on tehty.

Kun ei kykene ajattelemaan, ei kykene ajattelemaan. Säälittävää.

---

Ai niin: plandemia julistettiin 666 päivää sen jälkeen, kun järjestettiin plandemiaharjoitus Clade X. Näitä "sattumia" löytyy pilvin pimein, jos jaksaa yhtään aivojumppaa harrastaa ja sudokut alkavat kyllästyttää.

Todellisia salaneuvoksia

 Päivänpolttava puheenaihe on nyttemmin ollut "elvytysrahasto"™, jossa ei ole kyse elvytyksestä vaan valtioliiton hivuttamisesta liittovaltion suuntaan – millä ei sinällään ole sikäli merkitystä, että kyseinen valtioliitto on jo valmiiksi liittovaltio alusta lähtien. Koko himmeli myytiin -90-luvun alussa kansalle puhtaasti valehtelemalla – mikä on toki standardipolitiikkaa.

Tätä "elvytystä"hän ei sitäkään "tarvittaisi", jos ei ensin olisi rikottu kaikkea mielikuvitusviruksen pontevoimalla yleisellä fasismilla (ja holtittomalla siirtolaisvyöryllä sekä – kuten aina – verotuksella, joka on kaiken pahan alku ja juuri) – mutta tämäkin menee vielä asian vierestä.

Suomi on viimeksi ollut jotakuinkin itsenäinen joskus ennen piispa Henrikkiä*. Tai jotain. En tiedä miten myöhään käsite "kansa" on keksitty, mutta se on sen verran sumea määre, että tulkinnat vaihtelevat puhujasta riippuen.

*Ruotsi oli siis alistunut Rooman kirkolle, ja Rooman kirkko tuli sitten alistamaan vielä jäljellejääneet Euroopan kolkat. Rooman kirkko on Rooman jatke – joka tosin tuli muuntuneeksi germaanisemmaksi versioksi viimeistään silloin kun Kaarle Suuri pisti paavin julistamaan itsensä keisariksi (Rooma oli säkitetty moneen kertaan jo ennen tuota, mutta kirkko vain porskutti)**.

**Aihe, josta tuli mieleen kysymys: miksi Ruotsin lääke"tieteen" ykköslaitos on Karolinska Institutet? Kaarle ei koskaan hyökännyt Sveanmaalle (mutta sakseja kylläkin miekkakäännytteli päitä katkomalla ihan urakalla). 1600-luvulla svenssonien hyökkäysjoukkoja (joiden metodin ansiosta kuoli aimo annos suomalaisia [etujoukoista selvisi hengissä vain tuurilla]) kutsuttiin Karoliineiksi. 

Kalle yhdestoista: "Finnjävlarnas inälvor allt runt Europa!" Tämän Kallen isoisä oli oikeasti neljäs Kalle [ja nykyinen Kalle olisi siis oikeasti yhdestoista], mutta hän lisäsi itsensä mytologisten Kaarle-sankareiden jälkeläiseksi, joten... miksikäs ei?

Viikingit [suom. "ryövärit"]  aikanaan hyökkäsivät karolinkien (siis keisarikallen raivoristittyjen väen) takia britteihin – ja nimenomaan luostareihin. Muut saivat elää rauhassa, mutta kirkonmiehet otettiin hengiltä. ...koska kaikessa vallankäytössä on kyse nurkanvaltauksesta. Piispa Henrik (jos nyt sattui oikeasti olemaan olemassa – ja jos oli, ei takuulla ollut ilman aseistettua possea liikkeellä) oli nurkanvaltaaja, joka otettiin hengiltä juuri siksi – jottei tekisi niin kuin kaikki franchise-agentit: nakertaisi yhteisön kulttuuria unohdukseen korvaten sen uudella. Tämä on kolonialismin alkeita: ei tarvitse hallita kuin solmukohdat ja sieltä käsin rahvaan mielet hallitakseen lopulta kaikkea.

Politiikassa ja historiassa ja bisneksessä ja kaikessa on hyvin pitkälti aina kyse klaanisodista. Klaanit käyttävät ymmärtämättömiä heimonjäseniä (enemmistö) puskureinaan, ja jälki on veristä. Kun useammat klaanit hakevat reviirejään, ruvetaan heimosotimaan. Ja heimojen sisällä klaanisoditaan. 

Luonnollisesti klaanien sisällä soditaan perheenjäsenten kesken. Ja lähipiirin kesken. Ja nousukkaiden kesken. Heimo saa yleensä maksaa tästä nuhjauksesta, vaikka kyse on enimmäkseen typeristä perheriidoista. Tämä on suomalaisille ihan yhtä tuttua kuin kaikille muillekin: 

Savon kuningas nujuaa Hämeen kuninkaan kanssa. Karjalan kuningas tulee osille ja ryöstää jommalta kummalta tyttären itselleen morsiameksi. Kainuun kuningas onkin sillävälin käynyt ryöväämässä Karjalaa norjalaisten kanssa.

Tästähän me emme juuri mitään tiedä koska meidän historiamme (tuo ylempi kuvio tosin oli ihan vain oma sepitykseni, jolle todennäköisesti löytyy vastineensa muutamaankin kertaan historiasta, mutta on siis sepite) on ihan muiden kirjoittamaa – ruotsalaisten ja saksalaistuneen roomankirkon, sekä venäläisten.

Kalevalassa lienee enemmän kuin siteeksi todellisia tapahtumia. mutta mikään definitiivinen opushan se ei todlakaan ole. Aatteleppa nyt ite: ovelle ilmaantuu joku heppu, joka nippanappa puhuu suomea, ja kertoo kasaavansa antologiaa niistä semmoisista tarinoista joita teillä ehkä olisi. Lönnrot oli siis toimittaja, joka halusi kuulla vähän raflaavia tarinoita joita voisi sitten editoida ja julkaista.

Kerrotko paikalle pölähtäneelle toimittajalle kaiken mitä tiedät, vai sovellatko vähän? Kerrotko ehkä toisinaan ihan omiasi pelkästään siitä huvista, että näet mikä kaikki tähän keräilijään uppoaa?

Jokaisella klaanilla on omat versionsa historiasta. Jotkut pitävät hyvin tarkkaan huolen siitä, että oma porukka tietää mitä meidän köörin merkkihlöt on kulloinkin tehneet. Eksaktiuden kanssa voi olla vähän niin ja näin; lehtolapset muistetaan valikoivasti ja tapahtumien kausaatiot voivat olla kovinkin relatiivisia. Toisinaan sekaan osuu kaikenlaista joka on napattu jostain ihan muualta kun nyt sattuu rimmaamaan.

Kaikki on tarinankerrontaa. Osa tarinoista hukkuu muiden tarinoiden kymeen – ja osa tulee imaistua mausteeksi, omituksi. On tarinoita ja vastatarinoita, konnotaatioita ja vastakonnotaatioita. Pointteja ja kontrapunkteja.

Juttumme otsikko tulee tästä listasta:

Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörit, joista yhden titteli on "todellinen salaneuvos".

Hirmu suomalaiselta kalskahtavat nuo nimet. Pressoistakin vasta neljännellä oli edes suomenkielinen nimi. RKP (nurkanvaltaajat) on aina vaan hallituksessa. Ja vihreät on saksalainen, entisten kommarien ja natsien muodostama epäasioilla yhteiskuntaa rikkova liike.

Mutta siis tuo nimitys: "todellinen salaneuvos" – se tiettävästi on korkeampi siviilihallintomies kuin pelkkä salaneuvos. Olen toki kuullut nimityksen joskus, kiinnittämättä siihen mitään huomiota – enkä nyt ihan äkkiseltään saa päähäni mitä tuolla nimellä ylipäätään ollaan tarkoittavinaan.

Varmastikaan ei sitä, mitä itse tässä ajan takaa – mutta isommissa ympyröissähän pörräävät nimenomaan eräänlaiset salaneuvokset. Siis todellakin todelliset. Nämä salaneuvokset on sen verran salaisia, että tittelissä lukee jotain ihan muuta – jos mitään titteliä edes on. 

Eräskin, melkoisen vaikutusvaltainen... kutsuttakoon häntä vaikkapa Rotsilliksi... kieltäytyi aikoinaan paronin arvonimestä, kun sillä nyt ei sinällään ollut hänelle mitään merkitystä: hän oli vapaaherra ihan ilman titteleitäkin. Hänen veljeskatraastaan osa tosin ajatteli, että von nimen edessä voisi olla ihan jees. 

Yksi näistä von Rotsilleistä "auttoi" Suomea vuoden 1866-68 nälkävuosina (sattumoisin kuudella miljoonalla [rapiat 25 miljardia nykyrahassa]; kiitti vaan Snellman) ihan vain omasta pussistaan – mistä johtuen me aivan varmasti maksamme hänen klaanilleen yhä edelleen velkaa, jota ei koskaan pystytä maksamaan pois. Suomessa kuoli enemmän väkeä kuin muualla Venäjällä, mutta apu varmaan kohdistettiin silti hirmu hyvin ja humaanisti. Syntipukiksi keksittiin normaaliin tapaan "kulkutauti", tässä tapauksessa lavan-.

Tokikaan Suomen verotiedoista ei löytyne sellaista kohtaa kuin "velanlyhennys Rotsillien klaanille" – mutta oletettavasti vaikkapa "kehitysapu" ja "ilmastotoimet" ynnä muut vastaavat osuvat juurikin oikeille tileille jos halutaan oikein tarkkaan syynätä.

Sattumoisin tuolloinen herra yliherra Aleksanteri kakkonen oli jeesannut Lincolnin Ramia Rotsillien keskuspankin viskaamisessa pihalle, joten tässäkin lainassa saattoi ehkä vähän olla "ketunhäntä kainalossa" – mutta koskapas pankkiirien lainoissa ei olisi. 

Myöhemmiten Nikolai kakkonen maksoi hengellään isoisänsä synneistä pankkiireita vastaan – koska klaanien muisti on pitkä ja suunnitelmat vielä pidempiä. Myös koko perhe osallistui tähän velanmaksuun koiria myöten.

Klaaneja. Jokainen monarkki on sukua toisilleen.

Sitä ennenhän oli toki tuhottu hyvin suuri osa Eurooppaa, kun Nikke kahden serkkunsa kanssa pelmusi pitkin tannerta. Rotsillit rahoittivat kaikkia osapuolia, kuten oli tehnyt jo viimeistään Napoleonin ajoista lähtien – ja edelleen tekevät.

Rotsillit omistavat kaikki valtionpankit paria poikkeusta lukuunottamatta. Näitä poikkeusvaltioita kohtaan meidänkin Totuusministeriömme harrastaa hirmu objektiivista retoriikkaa: hallinto pitää vaihtaa, koska ihmisoikeudet.

On se sentään hienoa, että täällä demokraattisessa hyvinvointivaltiossa kunnioitetaan liikkumis-, kokoontumis-, mielipiteen- & sananvapautta – niin kuin Demokraattisissa KansanTasaValloissa aina!

Mutta mihinkäs minä jäin? Ehkä siihen, miten rahan luontoon kuuluu tietty ominaisuus – joka tulee aina tietyin väliajoin rikkomaan koko systeemin, joka sitten korjataan uudella samanlaisella systeemillä jonka hedelmät kerääntyvät samoille tahoille.

1810 paperiruplan arvo oli nykyeuroon verrattuna 5,17 örkkiä, mutta koska seteleitä oli (jostain kumman syystä) liikkeellä enemmän kuin niitä takaavia kultaa/hopeaa, piti systeemi uusia.

1840 rupla vastasikin 22,03 euroa, kun se oli (taas) sidottu "oikeasti" jalometalleihin.

1863 meidän ruhtinaskunnassa siirryttiin markkaan, jonka arvo vastasi nykyistä 4,07 euroa. Rupla oli sinällään pitänyt suurin piirtein arvonsa (toisinaan peräti nousten), ja näin teki myös markka suunnilleen vuoteen 1910 saakka.

Hiljalleen lähdettiin luisuun, jossa 1917 markan arvo oli vain 1,23 nykyeuroa, ja seuraavana vuonna enää 0,36 ecua. Ja alemmas mentiin: vuonna 1962 markan arvo vastasi enää 0,02 nykyeuroa – joten satkuista napattiin nollat pois. Hoplà: markka vastasikin 2,15 euroa yhtäkkiä 1963! ...kunnes 2001 se vastasi enää kahtakymmentä senttiä.

...mikä onkin sama summa, jonka verran enemmän tuolloisella eurolla oli ostovoimaa tämänpäiväiseen verrattuna. Tokihan tämä vakausunioni on menettänyt vain kuudenneksen ostovoimastaan, mutta elvytyshän auttaa aina kaikkeen, joten tästä voidaan mennä vain ylöspäin. Eiks jeh? 

Vielä kun roudataan ulkomaalaisia hengailemaan ilman mitään vaadetta kulttuurisesta sopeutumisesta, rakennetaan tuulimyllyjä ja kivasti roihahtavia akkuautoja pidempien talvien varalle ja paineistetaan medikaalityranniaa... Vaikea kuvitella miten tuo ei olisi resepti kaikkien menestykselle.

Aattele: jokainen saa ilmaista rahaa valtiolta, eikä kenenkään tarvitse tehdä mitään tai varsinkaan ottaa vastuuta mistään. Paratiisi odottaa.

Ah, paratiisi. En malta odottaa.

Paratiisin polttavimmat rikokset on suomenlipun liehuttaminen yleisellä paikalla – ja ikävä puhe, josta joku saattaa ehkä loukkaantua. Jälkimmäinen konsepti keksittiin vuonna 1988 – ADL:n vartavasten järjestämässä ideakilpailussa. 

Sinustako hallitsija? Helppo manuaali

Haluatko hallitsijaksi? Jokuhan sen touhun joka tapauksessa tekee, joten miksipäs et sinä?

Liian isot saappaat täytettäviksi? Höpsistä pussiin! Ei sinun tarvitse kuin vakuuttaa muut siitä, että jättiläisiä ei ole koskaan ollut olemassa... Ostat vain kaikki asiantuntijat – ja parin vuosikymmenen jälkeen kukaan ei enää usko mitään mitä et halua heidän uskovan. Helppoa!

Olet varmaankin syntynyt sukuun, jossa ei ole muutamaan sukupolveen tarvinnut miettiä yhtään millaista on olla rahvas? Ei tarvitse käydä kaupassa, laittaa ruokaa, tiskata, siivota, pestä pyykkiä, viedä roskia, katsastaa autoa, jonottaa luukulle, näppäillä numerovalikosta millaista palvelua haluat... Joku muu on aina tehnyt tämän kaiken. Mihinkään ei tarvitse koskea jos ei erikseen halua.

Toki joskus villissä nuoruudessa on tullut kokeiltua sitä taviselämääkin, mutta ne nyt on sellaisia kausia. Vähän niin kuin niillä amish-luddiiteilla, jotka päästävät kakaransa teininä synnin maailmaan, ja ne sitten yleensä palailevat häpeän vallassa takaisin yhteisöönsä – ja hyväksyvät siitedes kaiken mitä capot sanovat.

Paitsi että meillä rikkailla (joo, sori, olen valinnut identifioitua vapaaherraksi, joten olen sitä – vaikka en omistakaan postilaatikkofirmoja veroparatiiseissa) on tapana siis tehdä asia toisin päin: käydään kokeilemassa millaista sellainen vastuullinen elämä olisi, ja palataan sitten ensimmäisen kriisin kohdattuamme takaisin maailmaan jossa mitään vastuuta ei ole. Vähän niin kuin Jeesus, eiks jeh?

Ai vitsit. Kuka muistaa kun sakemannien kypäristä askarreltiin tämmönen neverjorkissa? Se oli niitä samoja aikoja kun odoteltiin että milloin ne lehmäyttimet alkaa toimia jossain muualla kuin Kansasissa. Vähän niin kuin nyt odotellaan syksyä, että päästään oikein tositoimiin.

Meillä vapaaherroilla on tapana initioitua keksimällä autotallissa jokin vipstaaki, jolla mullistamme sen, miten maailma toimii. Toki tämä vipstaaki on jotain mitä jo valmiiksi on olemassa, mutta tätähän kutsutaankin innovaatioksi. Keksimistä se on uudelleenkeksiminenkin.

Ja varsinkin brändäys. Alamme keksiä ihan uusia sääntöjä, joiden mukaan kaikkien muiden pitää toimia. Itsemme ei tarvitse, tietenkään – mutta muille meidän keksimiemme sääntöjen noudattaminen on elämäntapa, johon vertaisväestö pakottaa vaikka väkisin. On ne semmosia!

Kasvatamme liikevaihtoa sillä, että innovoimamme judanssi syrjäyttää kaikki kilpailevat innovaatiot. Yleensä ne syrjäytetyt innovaatiot on parempia, toimivampia ja ennen kaikkea vähemmän vahingollisia – mutta meidän pakotetut innovaatiot on helpompi omaksua, koska... no, kun on pakko.

Emme nykyään käytä inversiojoukoistamme nimeä "kauppakomppania", vaikka kyse aina onkin väkivaltaisesta invaasiosta. Yhtiöiden sisällä on ihan omat lakinsa – ja kun olemme ostaneet ne, jotka tietävät miten minkäkin alueen lakeja voidaan kiertää, luomme pienellä vaivalla valtioita valtioiden sisälle. Ja valtiothan on itsessäänkin (postilaatikko)yhtiöitä.

Pääasia, että kontrolloimme kaikkea. Ihan kaikkea.

Kun touhua on jatkettu parin sukupolven ajan, ei kukaan enää muista miten yhteiskunta toimi silloin aiemmin. Tässä kohtaa pätäkkää on kerättynä niin järjettömiä summia, että raha on täysin menettänyt merkityksensä. Siis sikäli, että todellisuus ei oikein kosketa enää.

Kun todellisuuden kanssa ei enää juuri tarvitse olla tekemisissä, voi ryhtyä filantroopiksi – sillä nimittäin voi irrottautua kokonaan mundaanista rahvaasta, ja siinä sivussa tehdä vielä järjettömämpiä summia täysin älyvapailla konsepteilla. 

Näin jumalamoodissa voidaan pelastaa maailma ja ihmiskunta kaikelta siltä, mitä tuli tehtyä aikaisemmin – noin näennäisesti, toki. Olennaisintahan on toimia juuri päinvastoin kuin mitä esittää toimivansa: jokainen ratkaisu aiheuttaa yhä suurempia ongelmia, koska tämä bisnesmalli tuottaa aivan tolkuttomia rahavirtoja.

Pääasia, että ihmiset saadaan tuijottamaan samaan suuntaan samalla tavalla samoja asioita – ja maksamaan siitä.

Ikinä ei tietenkään pidä tunnustaa, mitä oikeasti vehkeilee – mutta on toki lähestulkoon mahdotonta olla lipsauttamatta kaikenlaista aina välillä. Mitä välii? Kukaan ei voi tehdä asialle mitään, ja jos joku turhan sinnikkäästi yrittää... No, ne voi aina ottaa hengiltä. Jos satut omistamaan tiedotusvälineet, ei totuus koskaan pääse perille asti. Totuus on juuri sitä mitä haluat sen olevan; sinullahan on siitä patentti!

Eli: synny perheeseen, jossa pappa betalar, ja loppu hoituu lähes itsekseen. Toki lapsuus saattaa olla yhtä helvettiä, kun pitää hankkiutua mahdollisesta empatiasta eroon ja noin, mut hei: kun ei kerta kaikkiaan pysty orientoitumaan toisten ihmisten kärsimykseen, ei koskaan kärsi itsekään! Vad kul!