2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

tiistai 14. huhtikuuta 2020

Väärät vasta-aineet ja koronamenttaaliakrobatia

*Huok.*

Oliko se jo korona? Lääkärit kertovat, miksi vasta-ainetestit antavat nyt vääriä tuloksia – seuraukset voivat olla vakavat

Siis, lääkäritkö tarinoivat siitä, miksi juuri nyt vasta-ainetestit antavat vääriä tuloksia? Ovatko ne joskus antaneet myös oikeita tuloksia? Vai antoivat aiemminkin vääriä tuloksia, mutta eri syistä kuin nyt? Seurauksiin varmaan listaavat maailmantalouden kaikkien aikojen suurimman romahduksen, totalitaarisen valtiojärjestelmän aiheuttamat itsemurhat ja lähitulevaisuudessa odottavan nälänhädän? Katsotaanpa:

  • Testeistä saadaan parasta hyötyä vasta silloin, kun sairastuneita on paljon enemmän kuin nyt.
...Öö. Ilmeisesti pitää vaan toivoa että pandemia räjähtää käsiin (mitä ei tule tapahtumaan, mutta leikitään nyt tällaista kun kerran kuurupiilosille ruvettiin).
Koronaviruksen sairastamisesta kertovia vasta-ainetestejä on jo markkinoilla, mutta niiden antama tieto voi johtaa harhaan ja tuudittaa ihmisen vaaralliseen turvallisuuden tunteeseen.
Ehdottomasti on kyllä kaikille kivintä jos vaan tuudittaudutaan visusti siihen turvalliseen kuolemankauhuun; semmoinen auttaa tosi paljon vaikkapa immuniteetin ylläpitämistä.
Testi voi antaa tuloksen, jonka mukaan testattavalla tauti olisi jo sairastettu, mutta tämä ei olekaan totta. Tämä johtuu siitä, että meillä ei ole vielä sellaista koronatestiä, joka sataprosenttisen varmasti kertoisi, onko joku sairastanut koronavirustaudin vai ei.
Testi ilmeisesti ei millään voi antaa kuitenkaan tulosta, jonka mukaan tautia ei ole sairastettu vaikka onkin? Veikkaan että voi, mutta sitä nyt vain ei sanota – saati sitä, että asiaa on itse asiassa mahdoton mitata.
Hyvinkin luotettavalta vaikuttavan testin tulos voi kuitenkin juuri nyt olla väärä, koska taudin sairastaneita on koko kansasta vielä kovin vähän. Kun sairastaneiden määrä kasvaa, testin antamaan tietoon voi luottaa entistä paremmin.
Jep. Mitäs – jos nyt oletetaan että körönä on ihan todellinen tauti, niin –, oisko semmonen sairastuneiden vähentäminen kuitenkin paikallaan? Ettei nyt ihan mittaamisen ilosta sairastella. ...Moinen saivartelu toki on turhaa: jos sairautta ei osata edes diagnosoida (niin kuin ei osata), niin spekulointi on melkoisen turhaa. Karanteeni™ tokikaan ei ole, eikä ihmisten liikkeiden kyttääminen, eivätkä hihamerkit ja testaamattomien lääkkeiden tyrkyttäminen. Ja loputon hyöriminen hyödyttömien/haitallisten kasvomaskien ympärillä.
Kaikkien vasta-ainetestien herkkyys ja tarkkuus ovat alle 100 prosenttia. Ne muutamat prosentit, jotka ovat testissä niitä vääriä tuloksia, voivat johtaa oleellisesti harhaan.
Musta vähän tuntuu, että diagnosoinnissa on päästy huikeisiin yli 100-prosenttisiin tuloksiin viime aikoina – mitä tietysti tasoittaa ikävästi se, että nämä aiemmat testit on 80-prosenttisesti pielessä. Minkä takia kaikki mahdolliset vaivat on jouduttu niputtamaan saman "taudin" alle, oli siinä mitään logiikkaa taikka ei. 

Niin, ja toki ne jopa lonkalta veikattuakin lukuisammat oireettomat potilaat, joita lienee jo vähintään koko koskaan eläneen väestön verran. Vähintään.
Kuvaan on onnistuttu vangitsemaan hetki, jossa koronavirus aiheuttaa hengitysvaikeuksia kuristusotteella.
Oletetaan, että koronavirustaudin sairastamisesta kertovan testin herkkyys on 95 prosenttia. 95 prosenttia testin tuloksista olisi oikein, 5 prosenttia väärin.
Oletetaan ihmeessä! Koko körönäkeskusteluhan lepää vain ja ainoastaan oletusten varassa.
Jos tekisimme tällaisen 95-prosentin herkkyydellä kertovan testin sadalle henkilölle, joista kenelläkään ei ole ollut sairautta, viisi henkilöä voisi saada positiivisen tuloksen. Nämä viisi ihmistä luulisivat siis testin tuloksen perusteella, että heillä tauti on jo ollut, ja he ovat ”turvassa”.
Mites ne, joista testi antaa negatiivisen tuloksen, vaikka tauti on jo sairastettu – normiflunssana, niin kuin öbaut 90%? Sillä ei vissiin ole väliä?
He ajattelisivat, että he ovat jo sairastaneet uuden koronaviruksen ehkä aivan oireettomana tai lievänä.
Tämä ei kuitenkaan olisi totta.
Toimittaja taisi nyt unohtaa, että tämä on hypoteettinen ajatusharjoitelma, joten "totta" on melko venyvää kielenkäyttöä. Ja koska testit kertoilevat mitä sattuu, kukaan ei koskaan tule tietämään, mikä on "totta".
Jos tällainen väärän positiivisen tuloksen henkilö sitten saisi vaikkapa oireettoman tartunnan, hän voisi tartuttaa tautia muille hyvin laajasti.
Oireeton tartunta on oksymoroni, joka kertoo siitä, että koko virusjahti on perusteetonta hömppää. Jos virus aiheuttaa sairastumisen, se aiheuttaa sairastumisen. Jos suurin osa ei sairastu, sairastumisen syy on jokin muu tekijä kuin virus. Tämä on melkoisen alkeellista logiikkaa – mutta logiikka ei selvästikään kuulu virologian piiriin.
Mitä enemmän tautia väestössä on, sitä suurempi osa noista positiivisista tuloksista sisältää myös aivan oikeita positiivisia tuloksia.
...Ömm... Mä en oikeasti kohta tiedä mitä näihin horinoihin voi vastata. Ehkä se on tarkoituskin.
Professori Juhani Knuuti kertoo blogissaan grafiikan avulla, miten taudin leviäminen vaikuttaa testin luotettavuuteen.
Knuutipa Knuuti, taitaa olla jo neljännen kerran meitsin blogissa. Miksiköhän juuri hän valikoituu näihin ruotimisiin?
Jos tautia on 30 prosentilla väestöstä, jopa 90 prosentilla niistä, jotka saavat positiivisen testituloksen, on ollut koronavirus aivan oikeasti.
Jos tautia on väestössä vasta vähän, esimerkiksi 10 prosentilla, suurempi osa positiiivisista testituloksista on vääriä positiivisia tuloksia.
Onkos tämä nyt sitä kuuluisaa joukko-oppia? "Jos tautia on 30 prosentilla väestöstä (mitä ei tiedetä), jopa 90 prosentilla niistä, jotka saavat positiivisen testituloksen, on ollut koronavirus aivan oikeasti (ehkä)."
Edelleen tilanne koronaviruksen suhteen on se, että tiedämme itse taudista vielä kovin vähän. Tiedot päivittyvät ja muuttuvat, kun tutkimusta tehdään lisää.
Siis: "Emme tiedä mitä teemme. Tiedot muuttuvat ja päivittyvät, mutta sana "tieto" on vähän turhan... no, pedantti ilmaus tähän yhteyteen. Mutta pidetään silti ihmiset kotiarestissa siihen asti että joskus ehkä tiedetäänkin jotain ihan oikeasti!"
Esimerkiksi veren vasta-ainepitoisuuksissa näyttäisi olevan koronaviruksen sairastaneiden keskuudessa suuria eroja. Tuoreen kiinalaistutkimuksen mukaan jopa kuudella prosentilla COVID-19:n sairastaneesta ei ole veressään niin paljoa vasta-aineita, että niitä voitaisiin edes mitata.
Vähän niin kuin siinä alkuperäisessä viirustestissä, jota edes kehittäjänsä mielestä ei voi käyttää diagnosointiin, mutta jota siitä huolimatta käytetään siihen. 
On mahdollista, että vasta-aineita on joillakin niin vähän, ettei se riitä immuniteettiin.
Sekin voi olla mahdollista, että jotkut sairaudesta toipuneet saattavat edelleen tartuttaa muita.
Mitäs, voisko mitenkään olla, että tämän "viruksen" kantajat eivät sairastu, eivätkä levitä myöskään mitään? Niin kuin kaikki tosiasiat näyttäisivät osoittavan? Mitenkään voisko edes harkita käyttävänsä ihan oikeaa päättelyä?

2 kommenttia:

Olavi Koskela kirjoitti...

Blogisti taitaa nyt sekoittaa keskenään testin herkkyyden ja positiivisen tuloksen ennustearvon. Edellinen ei riipu taudin tai tartunnan esiintyvyydestä tutkittavassa joukossa; se kertoo sen, kuinka suuren osan testi osoittaa niistä, joilla tauti on oikeasti; jälkimmäinen sen sijaan riippuu; se kertoo, kuinka suuri osa testipositiivisista on oikeita positiivisia. Ennustearvoon sisältyvät siis myös väärät positiiviset. Tutkittavassa joukossa voi esimerkiksi esiintyä jotain muuta antigeenia vastaan tuotettuja vasta-aineita, jotka sattumalta muistuttavat tutkittavaa tautia vastaan tuotettuja vasta-aineita siinä määrin, että ne aiheuttavat testissä positiivisen tuloksen. Väärien positiivisten esiintyvyyttä pyritään toki minimoimaan testien kehittelyssä, mutta semmoista fakiiria tuskin onkaan, joka pystyisi ennakoimaan kaikki mahdolliset ristireaktiot kaikissa populaatioissa. Testien kehittelyssä ja käytössä on aina tasapainoteltava väärien positiivisten ja negatiivisten kanssa: kummista on enemmän haittaa. Väärät positiiviset: rahaa palaa turhiin uudelleentestauksiin, hoitopäiviin jne. Väärät negatiiviset: pahimmassa tapauksessa potilaalta menee henki.

kasbach kirjoitti...

En sekoita. Väärät positiiviset/negatiiviset kertovat, että katsotaan aivan liian pientä osa-aluetta. Taudinaiheuttaja joko aiheuttaa taudin, tai se ei ole taudinaiheuttaja.

Jos ennusteet on joka tasolla roimasti pielessä, ei ymmärretä mitä ollaan mittaamassa. Mikään tässä vouhotuksessa ei anna perustetta rikkoa yhteiskuntaa lietsomalla kuolonkauhua ympäriinsä.