Vanhusprofessorit hoivakotien eristyksestä: On tärkeää, että vanhukset kohdataan lempeästi ja he kuulevat hoitajan tutun äänen
Ensinnäkin: missä kohtaa ihminen holahtaa tuohon vanhus-kategoriaan? Ja kun hänet on sinne kipattu, haluaako hän tulla kohdelluksi kuin lemmikkiä tai lasiesinettä?
Hän oli täällä ennen paapojiaan, rakentamassa kaiken. Hoitajan äänen sijaan hän todnäk haluaisi olla jossain ihan muualla kuin "hoidettavana".
Ongelma on se, että sairashuoltamo-franchise kohtelee ihmisiä kuin koneita: korjattavia artefakteja. Ihmiseen ei suhtauduta ihmisenä, vaan aikataulutettavana tsekkauspisteenä.
Vanhusten työntäminen sivuun kaikesta elämästä on typerintä mitä tämä yhteiskunta voi tehdä – mutta sitä on tehty siitä lähtien kun medikalisointi ylipäätään saatiin turbovaihteelle. Dementiat ynnä kaikki muukin rappeutuminen alkoi kiihtyä eksponentiaalisesti: vanhaksi tulemisesta tehtiin ongelma voimavaran ja viisauden sijaan.
Emeritusprofessori Jaakko Valvanne toivoo, että omaiset voisivat olla paikalla myös koronapotilaan elämän loppumetreillä.
...Jos nyt edelleen halutaan olettaa, että "korona"™, eli siis tässä tapauksessa covid-1984 (joka on vain yksi versio niistä kaikista koronista joita jokainen on "sairastanut")... Jos siis halutaan olettaa että tämä ninjavirus on todellinen ja kykenee aiheuttamaan mitä tahansa, ja ihmiset kuolevat juuri siihen mitä moninaisimmin oirein...
Se, että ihmiset joutuvat kuolemaan yksin jossain kliinisessä laitoksessa, ja fasistihallinto haluaa että hän nimenomaan kuolee yksin siellä kliinisessä laitoksessa kaiken sen jälkeen mitä hän on kaikkien eteen tehnyt... Sadismia. Mengelöintiä. Rikollista.
– Yleensä olen ollut hyvin kriittinen, kun olen arvioinut johtamista ja esimiestaitoja. Nyt ajattelen ihan eri tavalla. Varmasti virheitä on tehty, mutta henkilökuntaa on ollut vaikea löytää eikä sijaisia saada, Valvanne sanoo.
Tämä on rakenteellinen ongelma. Se on siis saneltu yläviistosta, ilman mitään tajuntaa siitä mitä ollaan säätämässä. Ihmiset ovat numeroita, joita siirretään sarakkeesta toiseen – mutta koska koko sairashuoltamo-franchise on ylipäätään olemassa rahan tekemistä varten, lopputulos on liukuhihna.
Lääkkeet pahentavat potilaiden (heikosta ravitsemuksesta johtuvaa, helposti parannettavaa) tilaa, mutta sopivan hitaasti jotta hän alkaa kuvitella kyseessä olevan "vanhenemisen". Keksitään tauteja, niin kuin vaikka covid-1984, jonka vaikutukset ilmenevät diktatoriana(kin). Lääkärin potilaat eivät koskaan parane – minkä pitäisi herättää edes jonkin verran kysymyksiä toiminnan järjellisyydestä.
Loputonta lokerointia, jossa vierusosasto ei yhtään tiedä mitä seinän takana tapahtuu ja kuka tänään on vuorossa ja kuinka monta tuntia univajeessa. Sairashuoltamoketjuna tunnettu huumekartelli on sairain laitos mitä yhteiskunnan sisään voi upottaa. Koululaitoksen lisäksi. Ja meedian. Ja "demokratian".
Ja ruoantuotantoketjun. Sen lisäksi, että maaperä on köyhdytetty ja kaikki ruoka on täynnä glyfosaattia, ja safkat prosessoidaan niin moneen kertaan, että siitä ei todellakaan tiedä mitä se sisältää... Sen lisäksi, sen sijaan että raaka-aineet tuotaisiin tuoreina pöytään, niitä kuskataan ympäri maailman pakasteina.
Tehokkuusajattelu on tehnyt sen, mitä tehokkuusajattelu tekee: hukannut kaiken inhimillisyyden, ja korvannut sen tyhjien rutiinien pyörittämisellä. Näiden rutiinien pyörittäjät kuvittelevat tekevänsä mahdollisesti hirmu tärkeää duunia – mutta jos siitä on unohtunut se, minkä takia tätä rutiinia pyöritetään, siitä ennen pitkää alkaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tämä pätee yhteiskunnan jokaisella osa-alueella. Kaikki on tuotteistettu. Virtaviivaistettu. Lopulta jäljellä on vain tuote, jonka laitamilla on ihmisten kuvia, jotka kuvittelevat olevansa täysiä ihmisiä. Jonottamassa turvallisuusväliteipin päällä: "Kai täällä jossain on kassa, joka voi veloittaa minua siitä että tulin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti