2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

perjantai 17. huhtikuuta 2020

Ne muut diktaattorit

Yksi ovela tekniikka tässä ihmisten sairastuttamisessa on se, että kun covid™ista jauhetaan jatkuvasti, se saa terveetkin ihmiset kuvittelemaan, millaista on olla sairas – ja koska alitajunta on varsin tehokas, meitä altistetaan sairastumiselle mielikuvaharjoittelun kautta. Tämä lienee ihan tarkoituksellista (– moista vastuutonta alitajunnan manipulointiahan on toki ajettu sisään vaikkapa tupakkiaskien kansien groteskeilla shokkikuvilla: "Sä kualet! Sä kualet! Sä kualet!").

Johan Event 201:n prujuissa on merkitty olennaiseksi tekniikaksi floodaus; tekniikka jota meidänkin armas meediostomme on noudattanut nöyrästi kuin vierotusoireinen narkkari: tungetaan juttua jutun perään körönästä joka mahdolliselta kantilta; liitetään korona™ ihan jokaiseen elämän osa-alueeseen – sairaskertomuksia, kuolintarinoita, selviytymistarinoita, "myytinpurkuja", vertailuja muihin tauteihin, ohjeistuksia, tilastoja, mallinnoksia (herramunjee niitä riittää; viis siitä että ne kaikki antavat ihan eri tuloksia)... ja toki poliittisia mielipidekirjoituksia jotka on naamioitu objektiivisiksi uutisiksi:

Unkari käyttää poikkeustilaa ajaakseen läpi kiistanalaisia lakeja - suomalaistutkija: ”Hyvään tahtoon ei kannata luottaa”

Tämä varmasti pitää paikkansa – mutta se pätee myös Suomessa. Me olemme nyt eläneet ihmisoikeusrikollisten dominoimassa fasistivaltiossa jo viikkokaupalla (tai no, aina) – ja poikkeustilat eivät koskaan palaudu takaisin edellisiin asetuksiin, missään valtiossa. 

Ihmisten elämän rajoittaminen on aina vain ja ainoastaan vallan keskittämistä; älyllisesti (tolkuttoman) laiskat laumaorjat vain kuvittelevat että tässä nyt edistetään hänen turvallisuuttaan. 

Jos joku ei vielä ole kuullut: se, joka vaihtaa yksityisyytensä ja oman päätösvaltansa "turvallisuuteen", ei saa eikä ansaitse turvallisuutta, ei yksityisyyttä – ja oman suvereniteettinsa hän on luovuttanut byrokraateille niin, että yksinkertaisimpienkin asioiden tekemiseen hänen pitää täyttää lankettia toisensa perään, ja sitten kiltisti odotella josko joku jotain suostuisi hänelle myöntämään ja millä ehdoilla.

Suomella toki on pitkät perinteet rakenteisiin upotetuista pykälistä, joilla vietiin käytännössä kaikki oikeudet jo ennen tätä "kriiziä". Valtio vetää välistä aivan jokaisesta rahanvaihdosta; kaikki on kiellettyä ilman maksettua osa-aikalisenssiä; säännöillä ei enimmän aikaa ole reaalitodellisuuden kanssa mitään yhtymäkohtia... "Vaaleilla valitut" pässit tekevät meidän rahoillamme täydellisen ääliömäisiä päätöksiä – joko tahallaan patologisen psykopatian sanelemana, tai sitten siksi että ovat idiootteja ja joku muu patologinen psykopaatti sanelee mitä ajatella ja miten toimia.

Meneillään on yksi suurimmista ihmisoikeusrikoksista koskaan, mutta kun se tehdään riittävän pehmeästi – juuri nimenomaan "turvallisuuden" varjolla – auktoriteettihuumaiset ihmiset eivät tajua mitään todennäköisesti siinäkään vaiheessa kun siirrytään suoraan kansanmurhaan. Historiasta ei koskaan opita yhtikäs mitään. Tämä tilanne on toistunut lukemattomia kertoja, mutta aina kriittinen massa on yhtä pöllämystyneenä hissuksiin nurkissansa silmät – ja varsinkin suu – kiinni.
Kullervon viimeinen dialogi.

Ei kommentteja: