Myyttiprofessiota

Subversio rulaa täällä fasismin keskiössä (kai te muuten tiedätte, että sanat meedio, media ja medikalismi ovat kaikki samaa juurta?):

Professori kumoaa 9 myyttiä – älä usko näitä väitteitä koronasta

"Professori "kumoaa" "myyttejä"". Näitä juttuja ei tosiaan kannata juuri kuunnella.

Koronapandemia on otollista aikaa perättömien väitteiden ja virheellisten luulojen leviämiselle. Kaikkeen ei pidä uskoa.

Kun koko pandemia on perätöntä luulotautia, varsinkaan iltalehtien top-listoja ei kannata kauhean tosissaan ottaa. Mistä vetoa, että fraasi "ei riittävää tutkimusnäyttöä" on melkoisen taajaan käytössä?

Valtaosa väitteistä, joita koronaviruksesta nyt esitetään, ei näytä pitävän paikkaansa.

Eipä niin. Esimerkiksi tilastot "koronakuolemista" eivät pidä. Muistetaan yhtälö: vale, emävale, tilasto.

– Nyt jos koskaan tarvitaan malttia somekeskusteluihin ja kriittistä medialukutaitoa, Knuuti painottaa.

Heh heh. "Medialukutaitoa". ...Hyvä toki että jutussa suoraan myönnetään, että siihen ei välttämättä kannata luottaa...

– Esimerkiksi C-vitamiini on todella tärkeä vitamiini, kun puhutaan terveyden edistämisestä ylipäätään. Vaikka mielellämme ajattelemme, että enempi on aina parempi, tutkimusnäyttöä suurten C-vitamiiniannosten tehosta koronavirukseen ei kuitenkaan ole vielä olemassa.

Mmhmm. Asiaa on tutkittu -40-luvulta saakka, ja aineisto on melkoisen vastaansanomatonta, mutta Knuutin mielestä "tutkimusnäyttöä ei vielä ole."

Knuuti huomauttaa, että ilmiössä sinällään ei ole mitään uutta: ihmisillä on taipumus etsiä helppoa ratkaisua, ja siksi on houkuttavaa esimerkiksi ajatella, että vastustuskykyä saisi tehostettua nappaamalla pillerin purkista.

...Eli antiviruslääkkeillä, jotka aiheuttavat anemiaa ja heikentävät immuniteettia – toisin kuin vaikkapa c-vitamiini.

– Jos joku puhuu vitamiinin tai muun ravintolisän ihmevoimasta, on ymmärrettävää, että syntyy ajatus, että ei kai sen kokeilemisesta haittaakaan ole.

Kysymys ei ole "kokeilemisesta". Me emme saa ravinteita ruoasta, joten ne pitää siis hakea purkista – ei pelkästään epidemioiden aikana, vaan aina.

Hälytyskellojen tulisi kuitenkin aina soida, jos terveysväitteiden varjolla yritetään markkinoida jotakin tuotetta tai palvelua.

...Kuten rokotteita ja karanteeneja (jos jälkimmäistä nyt palveluksi voi kutsua).

Professori muistuttaa, että tutkitusti paras tapa huolehtia vitamiinien ja muiden suojaravintoaineiden saannista – ja sitä kautta omasta vastustuskyvystä – on noudattaa ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota.

Tutkitusti ravitsemussuositukset on kasvattaneet ihmisten yleistä elopainoa reippaalla kädellä tyrkyttämällä tarpeettomia hiilareita ja rajoittamalla rasvaa.

– Jos käytät satasen erilaisiin ravintolisiin, voit verrata, kuinka paljon hedelmiä ja kasviksia samalla rahalla saisit.

Ja sitten voitaisiin verrata, kuinka paljon ravinteita hedelmistä ja kasviksista saatiin vaikkapa -50-luvulla tämänpäiväisiin sokeripommeihin verrattuna. Vastaushan on: yli kymmenkertaisesti.

Käsidesin tekeminen itse ei ole järkevää, Juhani Knuuti sanoo.

Ei ole, ei. Käsidesin käyttäminen ylipäätään ei ole järkevää, koska se tuhoaa kaiken faunan – sekä sen joka edistää hyvinvointia, että sen toisen. Ja viruksiin se alkaa toimia noin neljän minuutin hinkkauksen jälkeen.

Kuvitelma siitä, että saunassa käyminen olisi tehokas virustartunnan estämisessä tai sen hoidossa, on kuitenkin myytti.

Vanha suomalainen sauna-avanto-sauna -metodi on itse asiassa sen verran nerokas, että se(kin) menee THLn asiantuntijoilta yli hilseen. Kuumassa keho viilenee, kylmässä lämpenee. Molemmissa tapauksissa imuunijärjestelmässä käynnistyy hyödyllisiä proteiineja, jotka uinuvat normilämpötilassa.

Kutsumattomat pöpöt tykkäävät staattisesta elimistöstä – siitä joka käkkii karanteenissa kotona ja ahmii pandemoniasarjoja lohtusyömisen ja lääkkeiden popsimisen lomassa. Lääkkeillähän pyritään pitämään kehon olosuhteet mahdollisimman tasaisina – ja kun viirusmörköjen ihannetoiminta-alue on hyvin kapea sekä lämpötilan että oksidaation ynnä happamuuden suhteen... Tässä pedataan optimiolosuhteita nimenomaan sairastumiselle.

Jätän enimmät hölinät ruotimatta – koska yksi asia ei ratkaise mitään; me olemme kokonaisuus.

Keuhkokuumerokote suojaa vain yhdeltä keuhkokuumeen aiheuttajalta: pneumokokilta.

Niin. Ja mihin useimmat "koronapotilaat" kuolevat? Keuhkokuumeeseen – vähän samoin kuin toisen viruksen mannekiini Freddie Mercury. Yllättäin virusten uhrit kuolevat bakteereihin. 

Ja tässäkin kohtaa toki unohtuu tehokkaasti jälleen se, että rokotteita ei ole koskaan tutkittu sokkoutetusti, joten niiden käyttö ylipäätään on uskomushoitoa.

Sattumoisin CDC:n johdossa on tällä haavaa tyyppi, jonka hiv-rokotustutkimuksia syytettiin leväperäisyydestä ja suorasta tulosten väärentämisestä.

Antibiootit eivät sinänsä tehoa koronavirukseen.

– Niitä käytetään koronaviruspotilailla siksi, että pahassa keuhko­tulehduksessa myös bakteeritulehduksia syntyy helpommin. Niihin antibiootit tehoavat.

Antibiootit ovat vähän kuin käsidesi: tuhoavat sekä hyödyllistä että hyödytöntä mikrobikantaa – siis heikentävät kehon omaa immuniteettia.

Suurina annoksina C-vitamiini saattaa lyhentää nuhakuumeen kestoa vähän, eli puoli päivää vajaan viikon kestosta. Tutkimusnäyttö tästä on kuitenkin ristiriitaista.

Sanan "c-vitamiini" tilalle voitaisiin laittaa "flunssarokotus" ja tekstin voisi muuten pitää samana – paitsi että rokotuksen väitetty teho putoaa jokaisen pistoksen jälkeen, ja c-vitamiinin ei.

Koronavirustartunta ei ole verrattavissa flunssaan.

Ei toki; sen oireet vain on samoja. Ja edelleen: koronavirustestit ovat yhtä luotettavia kuin kolikonheitto. Nämä professorit eivät todella tunnu yhtään tietävän mistä puhuvat – mikä kertoo melkoisen paljon koulutuksen hyödyllisyydestä.