Onnistuminen on suhteellista

Mikrobitissä (Alma-media) juhlitaan totalitarismin riemumarssia:

Algoritmin muutos onnistui – salaliittoteorioiden ja tiedekritiikin suositukset romahtivat Youtubessa alle puoleen

Siinäpä rinnastetaan kivasti "salaliittoteoriat" ja tiedekritiikki samaan nippuun. Mikä tässä niputtamisessa mahtaisi olla pielessä?

Tiedekritiikinhän pitäisi kuulua nimenomaan tieteen itsensä piiriin. Se vain ei tunnu sinne nykyään mahtuvan. Mahtaako tieteessä silloin olla kritisoinnin varaa – ja onko Tuubin sensurointi sitten kovinkin hyvä asia?

Sensuurihan ei kata pelkästään Juutuubia; omakin lukijaimistoni näytti kuukausi sitten katoavan lähes täysin – vaikka oli siihen saakka moninkertaistunut tasaisesti viimeiset puoli vuotta. Mutta takaisin artikkeliin:

Youtuben ”katso seuraavaksi” -suosituksilla on valtaa. Jopa 70 prosenttia kaikista Youtuben saamista sivulatauksista seuraa palvelun omista suosituksista.

Toki näistä suosituksista 90% on jo pitkään ollut yleisön mielipiteen kääntämistä – ehdottamalla juuri päinvastaista materiaalia kuin mitä muuten katsottaisiin.

[...] peliliike on tuottanut tulosta. Asian paljastaa uusi akateeminen tutkimus, jota ei ole toistaiseksi vertaisarvioitu, mutta jonka käsikirjoituksen professori Hany Faridin johtama tutkijaryhmä Berkeleystä on julkistanut verkkosivuillaan.

Akateeminen tutkimus... jota ei tietenkään ole vertaisarvioitu. Nykyäänhän vertaisarviointia vaaditaan vain silloin kun joku tutkimus osoittaa valtavirran olevan raskaasti väärässä – jolloin sitä ei ole saatavissa. Tämä on politiikkaa.

Tutkimuksesta uutisoinut Technology Review huomauttaa, että eri sisältöjen määrä ei kuitenkaan laskenut yhtäläisesti. Esimerkiksi litteän Maan teoriaa Youtube ei mainosta nykyisin juuri lainkaan, mutta ilmastonmuutoksen kritiikkiä se suosittelee edelleen.

Huomaatteko mitä tässä edelleen tehdään? Flattardit niputetaan yhteen asiapohjaisen tiedekritiikin kanssa. Ja sitten voivotellaan, että kun tämä meidän tiede nyt muuten olisi kivasti patsaaksi jähmetetty, mutta kun kaikki vaan ei usko että tiedettä ylipäätään voi tehdä niin.

”Salaliittoteorialle” ei ole tietenkään olemassa yksikäsitteistä määritelmää,

...vähän niin kuin "vihapuheellekaan" ei ole... 

eivätkä tutkijat edes luokitelleet Youtuben antamia suosituksia käsin. Sen sijaan he kouluttivat tietokoneen arvioimaan videon puheen ja kommenttien sisältämien sanojen perusteella, onko kyse ”salaliitosta”.

Mmhmm? Toisin sanoen tutkijat monistivat omat käsityksensä algoritmiin – millä ei enää ole mitään tekemistä tieteen kanssa. Se ei ole edes statistiikkaa. Mutta eihän "ilmastotiede™"kään ole, joten näillä mennään.

Algoritmin koulutusaineisto valikoitiin ihmistyönä, ja algoritmi todettiin erillisessä validoinnissa pääasiassa hyvin toimivaksi.

Maininnan arvoista on, että käytännössä varsin laaja valikoima erilaisia aiheita luokiteltiin ”salaliittoteorioiden” kategoriaan. Pidempi mutta täsmällisempi kuvaus saattaisikin olla ”salaliittoteoriat, huuhaa ja tiedekritiikki”.

Kyllä vain: tieteen kritisoiminen on huuhaata! Ai vitsi mä ♥ "tiedettä". Seuraavaksi jutussa leimataan foliohattuiluksi monta – hyvin läheltä faktaa liippaavaa, mutta ikävästi autoritääristen tarinoiden aukkoja osoittelevaa – aihealuetta, ja toimittelija päättää kuoronyökyttelynsä orwellilaisesti:

Viimeisessä vaiheessa Farid kollegoineen karsi kanavien määrän noin kymmenesosaan siten, että jäljelle jäi uutis- ja tiedonvälityskanavia.

Virallisten narratiivien vahvistamiseksi ihmisille koetaan siis toivottavaksi metodiksi tarjota pelkkiä valtioiden rahoittamia ja ohjaamia äänitorvia – koska poliitikothan eivät koskaan ole narahtaneet totuuden ohi puhumisesta.