2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Olkiukkoja ja syntipukkeja

Mitä syytetään pörssien alamäestä? Koronavirusta.

Kaikki mahdolliset sijoitukset ovat olleet tolkuttomassa kuplassa jo vuosia, mutta kun lama vihdoin iskee, siitä syytetään flunssaa – jonka olematonta uhkaa paisutellaan viranomaistoimin. Paniikkia lietsotaan meedioitse.

Tiedättekö mitä stressi tekee taudeille? ˙ɐʇᴉǝɹᴉo ɐɐʇuǝɥɐd ǝS Tästä huolimatta "parhaaksi" toimintakeinoksi on valittu paniikin jatkuva lietsominen.

Tiedättekö mikä tappaa ihmisiä paaa.aaaljon enemmän kuin koronavirus? Liikenne. Teljetäänkö ihmisiä koteihinsa jotteivät altistuisi liikenteen potentiaaliselle letaalisuudelle? Eipä teljetä. (Se olisikin erityisen tyhmää sikälikin, että tilastollisesti maailman vaarallisin paikka on koti.)

Koronaviruksen hengiltädesinfioinnin sijaan olisi olennaista pitää huolta siitä, että ihmiset pysyvät kunnossa – mutta tämähän ei ole terveydenhuollon tavoitteena ollut ehkä koskaan: käytännössä kaikki "hoidot" ennen kaikkea heikentävät immuunipuolustusta – ja kun ruoantuotantokin on sadassa vuodessa ajettu käytännössä sokerintuotannoksi, ja kaikki mahdollinen valellaan estrogeenillä... No, siitäkin voidaan nyt kätevästi syyttää koronavirusta.

Ja koska joku pitää saada ennen pitkää hengiltä, erittäin vahvaksi ehdokkaaksi on ilmoittautunut Erdogan – joka simultaanisesti hyökkää Syyriaan ja avaa rajat Euroopan uusinta-islamisointia aiheuttaen. Aivan järjetöntä touhua, mutta ehkä tyypistä saadaan demonisoitua Hitler II. Washington Times on näköjään jo rinnastamisen aloittanut:
Mutta siis: jahka Eurooppa on saatu taas kerran kaaokseen, ja Lähi-Itä vielä vähän enemmän kuin viimeiset sata vuotta – ja koko velkavetoinen pyramidihuijaus nimeltä keskuspankit ynnä pörssit vihdoin kaatuvat omaan mahdottomuuteensa... Ja kun päälle päätteeksi havahdutaan siihen, että hourupäinen ilmastonmuutosvouhkaus oli pelkkää sumutusta ja jostain pitäisi saada sähköä ja lämpöä (ja ruokaa!)... Fun times, eh?

Koronavirukselle on näemmä rokotus sitten tulossa. Sitä on testattu peräti n. 35 ihmisellä (ilman sokkoutettua plaseboryhmää tietenkin) – joten voidaan innolla odotella milloin tuo täysin kokeellinen piikki tulee pakolliseksi kaikille. Sitä ennen epäilemättä innokkaimmat lampaat jonottavat kauppakeskuksiin roudattuihin kojuihin, joista piikin saa ihan "ilmaiseksi"; ehkä vetonaulana jaetaan vielä ämpäreitä joihin voi yrjötä mahdollisten "sivuvaikutusten" iskiessä...

Olisi tietysti ihan kiva, jos kaikki ei menisi päin helvettiä – mutta kannattanee henkisesti varautua siihen, että menee. Sellaista se on kun psykopaatit vievät ja altruistit töllistelevät vieressä.
---
Ai niin, mutta että mikä toimisi? Tämä jatkuvasti jolloteltava "demokratiahan" – sanottakoon nyt jälleen kerran – tarkoittaa joukkojen valtaa. Ihmiset hallusinoivat sen tarkoittavan yksilöiden kollektiivista päätöksentekoa, mutta sitähän se ei ole. Jengeillä on aina johtajansa, joita jengin muut jäsenet katsovat ylöspäin – paitsi kalifiksi kalifin paikalle hamuavat luonnollisestikin teroittavat veistään selkäänpuukotusta varten. Ja karuselli pyörii.

Kunhan tämäkin systeemi joskus kaatuu, olisi mahdollista päättää kaikesta kollektiivisesti – lohkoketjuäänestyksillä, joissa kuka tahansa voi nostaa minkä hyvänsä asian esiin, ja siihen löytyy päättäjät, joita asia oikeasti koskee, ja jotka tietävät mistä puhuvat.

Toki tyhjillä sanoilla jonglööraavat komeljanttarit edelleen jatkavat palopuheidensa pitämistä, mutta heitä lakataan kuuntelemasta heti kun karataan turhan kauas todellisuudesta. Lohkoketjuäänestys pitää huolen siitä, että kukaan ei sörki äänestystuloksia (koska ne on luettavissa lohkoketjusta [joka ei myöskään ole missään piilossa, vaan hajautettuna kaikkien koneille], jota ei voi muuttaa kuin uusien päätösten sorvauksella).

Tähän joku toki voisi sanoa, että hommahan riistäytyy heti käsistä, jos jokainen voi ehdottaa mitä hyvänsä (koska huomauttajahan on keskimääräistä fiksumpi, toisin kuin lähestulkoon kukaan muu – joten päätöksenteon valtaa ei muille voi suoda) – mutta tämä ei pidä paikkaansa. Jokainen tälläkin hetkellä voi ehdottaa mitä hyvänsä, useimmat ehdotukset vain hukkuvat kohinaan – ja näin suurimmalle osalle kävisi myös lohkoketju... Meinaan koko ajan kirjoittaa -demokratia, mutta en haluaisi kun ihmiset eivät ymmärrä edes mitä sana tarkoittaa.

Voluntarismi olisi hyvähkö sana, mutta kun kaikki ismit ovat vain kalpeita heijastumia siitä mitä yrittävät ilmentää... Sille, että ihmiset todella voivat päättää (niin kuin toki tarkemmin katsoen nytkin voivat silloin kun tulevat viitanneeksi kintaalla säännöksille ja virkamiehille – mitä jokainen tekee ihan koko ajan & jatkuvasti, vaikkei ääneen sitä myönnäkään...) ihan itse omista, itseään koskevista, menettelytavoista... Ehkä sille pitää keksiä ihan oma sanansa, joka tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, miten juuri täällä hoidetaan asiat sitten kun ne asiallisesti ruvetaan hoitamaan. Alun väistämätöntä kaikestapäättämistä vähitellen seuraisi todellinen järjen valta, jossa ei enää väännetä peistä joka asiasta, vaan yhteisten – järkevien! – sääntöjen noudattelu toimii ihan omalla painollaan, ilman ylilyöntejä.

"Suora kansanvalta"; tuotahan minä hain. Paitsi että myös "kansa" on enemmän tai vähemmän venyvä käsite nykyään, kun tapana on nimenomaan venytellä käsitteitä murtumispisteisiin saakka. Jokatap, suora kansanvalta olisi aikaa sitten viskannut ilmastohössötyksen, ja mamuhössötyksen, naisten-euro-hössötyksen, ja rokotushössötyksen ja mitä kaikkia hössötyksiä nyt onkaan meneillään... Kaikki nuo olisi viskattu noin päivässä mäelle, ja ruvettu katsomaan mitä oikeasti pitäisi tehdä.

Ai niin, ja verotus konseptina olisi lentänyt ikkunasta heti. Tai lentäisi, jos tuohon siirryttäisiin. Siihen ei lopulta tarvita mitään sen teatraalisempaa vallankumousta – kunhan vain lakataan tottelemasta tätä koneistoa. Auktoriteetti pitää ansaita, sitä ei prenikoilla lunasteta. Muistaakseni ainakin Gandhi sai jotain aikaiseksi passiivisella vastarinnalla, eli siis lakkaamalla pokkuroimasta kaiken maailman hössöttäjiä.

Ei kommentteja: