2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

lauantai 18. tammikuuta 2020

Tapporahoja viksujen vasallien Kirjokannella

Tämähän on monelle tuttua: omainen kuolee, ja tovi sen jällkeen valtio tulee haaskalle – kiristämään rahaa, jota sinulla ei ole. ...Jotta kansanetuilijat voivat palkata lisää avustajia auttamaan uusien mielikuvitusverojen sorvaamisessa.

Tämä on itselläni nyt ajankohtaista, koska isäni onnistuttiin hivuttamaan hengiltä statiineilla ja rasvakammolla – täydellisen vastuuttomalla doktriinilla, joka ei perustu mihinkään – joten luonnollisestikin valtio haluaa palkinnon onnistuneesta myrkytysmurhastaan, siivun perinnöstä jota ei ole jaettu koska ketään normaalia ihmistä ei kiinnosta hyötyä lähimmäisensä (tai kenenkään) kuolemasta.

Samaan aikaan saan ihan livenä ja reaaliajassa seurata, miten taivaanrantaan nousee tuulimyllyjä, jotka tulevat infraäänillään resonoimaan sekä talossa että kropassa. 

Luonnollisestikin noiden ilmanhämmentäjien rakentaminen sekin perustuu puhtaan fiktiiviseen valehteluun, jonka varjolla ulkomaiset firmat repivät rahaa – ja pitävät huolen siitä, että sähköntuotantokapasiteetti loppuu juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.

Meidän kuntaanhan noita vispilöitä ei haluttu. Naapurikunta kuitenkin halusi – mahdollisimman kauas keskustasta toki, eli kunnan rajalle – joten nuo helvetin korkeat tappokoneet näkyvät ja kuuluvat ja tuntuvat kyllä tänne oikein mainiosti.

Ensimmäinen ilmansilpoja tuohon "puistoon" (puistoon, jossa on siitä harvinaisia puita, että ne tappavat lintuja niiden ravitsemisen sijaan) on saatu harjakorkeuteen, toistaiseksi ilman siipiä. 

En ylläty jos naapurinavetan maidontuotanto putoaa mystisesti sen jälkeen kun vispilät on saatu pyörimään. Ilmapiirin myrkyttämistähän auttaa epäilemättä ääniaaltojen lisäksi sekin, että noiden myllyjen moottoreihin on lapsityövoimalla kaivettu radioaktiivisia metalleja, jotka luonnollisestikin hiljalleen satavat lähi- ja kaukomaastoon.

Kiitos, valtio. Ilolla makselen kaikki mahdolliset suojelurahat mitä Arkadiassa suinkin keksitään pakolla alaisilta ekstraktoida. Koska se on mun parhaaksi™. En taida kuitenkaan myydä taloani pohjattoman pussin täytteeksi – sitä kun ei kukaan enää halua ostaa noiden tuulimyllyjen ansiosta. 

Kiitti vielä kerran, oikein tosi paljon. Kiitti. Ei sanat riitä kertomaan miten onnellinen olen siitä, että kaikesta rahaliikenteestä vähintään puolet päätyy aina Arkadian Sammon polttoaineeksi – ja loput ulkomaisille konglomeraateille, jotka orjatyövoimalla voivat keksiä aina uusia vemputtimia markkinoille, jotka toki ensin pitää keksiä ja pakolla propagoida.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joo joo, mutta kuinka tuon pohjattomalta tuntuvan katkeruuden voisi valjastaa hyötykäyttöön? Ei länkytys netissä mitään todellista edistä. En suinkaan halua yllyttää (julkisesti) mihinkään lainvastaisuuksiin, mutta en ollenkaan tuomitsisi, jos vaikka kävisit yön pimeinä tunteina vähän muotoilemassa dynamiitin kanssa noiden tornien pohjarakenteita. Naapuritkin saattaisivat kutsua kaffeelle, tms.

kasbach kirjoitti...

Länkytyksen vaikuttavuudesta voidaan olla montaa mieltä; nuo myllythän on länkytyksen seurausta. Kaikki mitä yhteiskunnassa tapahtuu, on seurausta siitä, että joku on länkyttänyt riittävän pitkään jostain jotain.

Vaikka tämä netissämoikaaminen hyödyttömältä enimmän aikaa tuntuukin, törmään toisinaan tuolla julkisemmilla areenoilla siihen, että joku tulee käyttäneeksi sanamuotoja jotka voivat olla vain ja ainoastaan tästä blogista kotoisin. Puhuja ei välttämättä viittaa tänne lainkaan, mutta koska käytän kohtuullisen omaperäistä kieltä, tunnistan kyllä ilmauksen jonka olen ihan itse sorvannut pari päivää aikaisemmin.

Länkytys on yllättävän tarttuvaa tavaraa, ja pohja-ajatukset leviävät toisinaan jopa ilman, että "kantaja" sitä tietoisesti edes huomaa.