Jo eilen sen verran moni oli ilmeisestikin reagoinut valtion loputtoman sakottamistarpeen viimeisimpään manifestaatioon, että YLE halusi sinun verorahoillasi kertoa kaikkien olevan väärässä.
»Jos automaattisen liikennevalvonnan pääajatuksena olisi rahastus, eikä turvallisuus, olisi jokaisessa tolpassa kamera.
Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa kamera on tolpassa useammin kuin Suomessa.»
Miten tämä Ruotsin esimerkki liittyy mihinkään? Onko Ruotsi enemmän rahastusmeiningillä liikenteessä kuin Suomi? Jos määrä korreloi rahastus/turvallisuus -akselilla, niin sittenhän kysymys on ainakin jossain määrin nimenomaan rahastuksesta. Onko tämä sitten hyväksyttävää?
»Tutkija muistuttaa, että tieteellisen näytön mukaan automaattinen liikennevalvonta parantaa turvallisuutta.»
Niin, Trafin teettämän tutkimuksen mukaan. "Tieteellinen näyttö" tuppaa aika pitkälti olemaan sitä, mitä tilataan – kuten joudun päivästä toiseen näemmä erikseen osoittamaan.
»Suomen järjestelmä, jossa automaattisen nopeusvalvonnan jaksot merkitään ja mittauspisteitä on suhteellisen tiheään, auttaa tienkäyttäjiä havaitsemaan valvontapisteet eikä niiden pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, sanoo Peltola.»
Ja siltikin ne tulevat, koska kuten samainen Peltola itse toteaa:
»Joskus ratin takana nimittäin saattaa unohtua, pitikö ajaa kahdeksaakymppiä vai satasta».
Kameroista kertova liikennemerkki kertoo, että "jossain kohtaa tämän tien varrella on kameroita", mikä ei kerro juuri mitään. Kun kameratolppa sitten tulee vastaan, jokainen rupeaa varmistelemaan, että nopeus varmasti pysyy kattonopeuden alla. Ihan jokainen.
Vaikka uudet kamerat toimivat eri tavalla kuin vanhat, kuskit reagoivat niihin täsmälleen samalla tavalla: hidastamalla vauhtia huolimatta siitä onko moiselle tarvetta vai ei. Melkoinen prosentti laskee nopeutta tarpeettoman reippaasti törkeään alinopeuteen. Moni jarruttelee. Syntyy haitariliikettä, joka kertautuu takanatulevissa vielä minuutteja ensimmäisen jarrutuksen jälkeen.
»Liikennetutkija Harri Peltola pitää kuitenkin tolppakameroita varsin reiluna tapana puuttua ylinopeuksiin.
– Järjestelmän kustantavat rikesakkoina ja sakkoina he, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä.»
"Yhteisiä pelisääntöjä"? Onko monellakin kuskilla kovastikin mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millä säännöillä milloinkin pelataan? Tietääkö jokainen kuski koko ajan, mitkä säännöt milloinkin ovat voimassa? Joku teiden ritari tähän todnäk hymähtää, että "jos ei tiedä, pitää mennä autokouluun, yhym yhym". Nämä ovat niitä kuuluisia "keskimääräistä parempia kuskeja", jotka kuvittelevat olevansa keskimääräistä parempia ihmisiä ylipäätään.
Peltola fantisoi myös vakionopeudensäätimistä, jotka tietävät mikä nopeusrajoitus milläkin kohtaa on, ja navigaattoreista, jotka varoittavat ylinopeuksista. En ole törmännyt yhteenkään navigaattoriin, joka tietäisi puoliakaan vallitsevista nopeusrajoituksista.
Voin myös kertoa, että juuri kukaan ei käytä vakionopeudensäätimiä. Tiedän tämän siitä, että itse käytän – mutta koska itselläni ei ole adaptiivista mallia, joudun jatkuvasti ottamaan sen pois päältä – koska ihmiset haluavat olla "oman elämänsä ohjaimissa".
Jostain syystä monilla meistä on tarve ajaa mahdollisimman manuaalisesti, mistä johtuen ihmisten nopeudet heittelehtivät milloin ali-, kulloin ylinopeudessa. Maantiehypnoosi myös osaltaan huolehtii siitä, että kuskeilla jää näkö päälle eikä aivoissa liikahda lehtikään – ja sielu palaa ruumiiseen vasta sitten kun silmät varoittavat jostain poikkeuksellisesta. Kroppa toimii niin; me käymme autopilotilla lukemattomia kertoja päivässä.
Henkkohtaisesti odottelen sitä päivää kun voin jättää auton ajamisen tykkänään (lento)autolle. Silloin voidaan vähitellen lakata kyttäämästä ihmisten ajamista sakkodollarit* silmillä. Epäilemättä se tarmo sijoitetaan sitten katsastusten anekauppaan. Ja niihin väliaikaisiin autoveroihin, jotka jostain syystä eivät väliaikaisiksi koskaan jää.
Jokatap, kysymys on rahastuksesta, ei turvallisuudesta. Nk. "turvallisuus" on aina vain tekosyy ihmisten kyttäämisen lisäämiselle. Aina.
---
*Tiesittekö, että "dollari" etymologisesti katsoen tulee sanasta "dolor", joka se taas tarkoittaa kipua l. tuskaa. En minäkään tiennyt, mutta moiseen väitteeseen vastikään törmäsin.
...Joku toki voisi tähän todeta kyseessä olevan vain englannistettu versio sanasta "taaleri" – mutta mistä taaleri sitten taas tulee? (Täällä näyttäisi olevan listattuna useampiakin versioita aiheesta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti