Meediaksi kutsutuissa lentolehtisissä on propagoitu vänkää "tutkimusta":
Uutta tutkimustietoa rokotekriittisyydestä: Taustalla uhmaa sosiaalisia normeja vastaan ja heikko luotto lääkäreihin
En tullut huomanneeksi yhtä viraalisti (sic!) leviävää rikkinäisen puhelimen hurmosta, kun joku aika sitten tarjolla oli vielä raflaavampi "tutkimus" – jonka mukaan maskeista kieltäytyjät ovat psykopaatteja. Mutta ehkä Suomessa halutaan hivuttaa leimakirvestä vähän salakavalammin kuin jossain muualla.
Rokotussuositukset ja sosiaalinen paine voivat saada osan ihmisistä käyttäytymään päinvastoin kuin muut.
Toki. Uhma aiheuttaa sitä, että kaikki suositukset poikkeuksetta heitetään aina mäkeen. Myös, jos ihmiset yleisesti tekevät jotain, nämä (joita emme vielä ihan psykopaateiksi leimaa, mutta vihjaamme siihen suuntaan) rikkovat kaikkia normeja koko ajan ihan urakalla – koska he nyt vaan on sellaisia.
 |
| Herättää luottamusta ottaa elimistöön ainetta, jota ei ole koskaan kaksoissokkotutkittu, ja josta piikin antaja ei itse asiassa tiedä mitä matskua ruiskusta löytyy – koska se on liikesalaisuus. Koska kyse on bisneksestä, eikä terveydenhoidosta. |
Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Bristolin yliopiston tekemä yhteistutkimus osoitti, että ihmisillä, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja suosituksia, on muita heikompi luottamus lääkäreihin ja kielteisempi suhtautuminen rokotuksiin.
Jeba. Monesti näitä ihmisiä yhdistää myös se, että otetaan asioista selvää. Ei aina, mutta monesti.
Mitä vähemmän ihmiset luottavat lääkäreihin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin, epäröivät rokotuspäätöksissään tai kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen.
Ja miksipä lääkäreihin pitäisikään luottaa? Iatrogeeniset (lääkärin aiheuttamat) kuolemat ovat melko lailla kärkipäässä kuolinsyiden hautapaikoilla.
Allopaattien 'parannus'kampanjoista todella monet ovat aiheuttaneet kuolemaa, halvautumista, vammautumista (erityisesti neurologian puolella, kun alumiinit ynnä muut elimistöön kuulumattomat metallit tuppaavat aiheuttamaan sellaista – mikä on ihan yleisessä tiedossa mutta hys hys) – ja tietysti sairastumista juuri siihen tautiin, jolta oltiin suojautuvinaan.
 |
| #Casedemic |
Puhumattakaan siitä, miten usein diagnoosiin sisältyy latinalla [korjaan postuumisti itseäni: sanahan on aivan selvästi kreikkaa eikä latinaa, mutta kun munkkilatinaa lähinnä ajattelin tässä kohtaa niin kerrankos tuohon kompastuu...] naamioitu ilmaus "idiopaattinen" – joka siis tarkoittaa sitä, että aiheuttajaa ei tiedetä. Onko "koronakevään"™ aikana monellakin ollut sellainen olo, että lääkärit tietävät mitä tekevät?
Ennusteet on täysin metsässä, tilastoja vääristellään (eikä silti päästä minkäänlaisiin lukemiin), potilaita tapetaan ventilaattoreilla, ohjeet muuttuvat päivittäin – puhumattakaan oireista, jotka voivat olla ihan mitä hyvänsä.
Ja niin, terve ihminen on vain labiilisti sairas. Ehkä. Ei voi sanoa, koska testi, jota ei ole tarkoitettu diagnosointiin, arpoo tuloksia fiilispohjalta.
”Viranomaisten rokotussuositukset ja yhteiskunnassa vallitseva sosiaalinen paine ottaa rokotukset voivat herättää uhmaa sellaisissa henkilöissä, joille on tyypillistä reagoida kielteisesti tilanteissa, joissa he kokevat, että heidät pakotetaan johonkin tai että joku yrittää ylipuhua heidät”, Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri toteaa yliopiston tiedotteessa.
Niin. Jännä. Kuin ne nyt tolleen?
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista kuitenkin luotti lääkäreihin.
Oi voi. Teillä tulee olemaan melkoisen sairaat lapset.
Yhdeksän kymmenestä osallistujasta luotti täysin tai melko paljon lääkäreiden kykyyn tehdä oikeita diagnooseja.
Huoh. Valtava enemmistö vaeltaa yhä vaan ja edelleen hallusinaatioiden laaksossa. Kuvittelevat teurastajantakkeihin pukeutuvien stetoskooppitelineiden olevan nimpal viksumpia, kun ei niiden puheestakaan mitään ymmärrä – muuta kuin että lääkettä kannattais ottaa, ainakin varmuuden vuoksi. Ettei sitten se kolesterolirutto iske diabeettekseen.
He myös luottivat siihen, että lääkärit ajattelevat potilaan parasta tehdessään lääketieteellisiä päätöksiä.
Tämähän on itsestään selvää. Tai siis. Epäilemättä enin osa lääkäreistä kuvittelee ajattelevansa "potilaan parasta" – eikä kerta kaikkiaan kykene kyseenalaistamaan prosessia. Ihmekös tuo, kun tuli täyden vuoron jälkeen vielä päivystettyä, ja samoilla silmillä tultua tänne yksityiselle puolelle veloittamaan vähän hulppeampia hintoja. Että jää sitten sukanvarteenkin jotain. Kun tuli vuosikaudet tungettua sitä hyödytöntä latinalitaniaa päähän.
Puolet osallistuneita pienten lasten vanhemmista ilmoitti ottaneensa influenssarokotuksen edeltävällä influenssakaudella.
Auttoiko? Kai te tiedätte, että ensimmäisen piikin vaikutus on kolikonheiton luokkaa (eli ei mitään), ja siitä eteenpäin jokainen piikki tekee yhä todennäköisemmäksi sen, että flunssa todellakin iskee. Mutta "vaikutushan ei olekaan ihan sataprosenttinen".
Noin seitsemän prosenttia osallistujista oli joskus kieltäytynyt ottamasta rokotusta itselleen tai lapselleen.
Hyvä! Piikit nimittäin ovat uskomushoitoa, jonka varsinainen vaikuttava aine löytyy adjuvanteista (jotka myrkyllisyydessään aiheuttaa niitä vasta-aineita joita kukaan ei yksilöidysti voi erottaa muista vasta-aineista vaikka muuta tietystikin väitetään), joiden sisältö on liikesalaisuus – ja siinä hetikohta valmiissa uudenkarheassa DNA-mutantoijassa tulee olemaan kaikki niin iskemätöntä että kukaan ei kerta kaikkiaan voi tietää mitä seuraa. Sellainenhan on ihan välttämätöntä ottaa ihan "varmuuden" vuoksi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että uhma ja heikko luottamus lääkäreihin ovat yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen käyttää vaihtoehtohoitoja.
Mitäs, ei vielä ole lääketehtailijoilta tullut sitä huomautusta, että "nykyään ei enää puhuta vaihtoehtohoidoista, vaan uskomushoidosta", siinä kun on halveeraavampi klangi. Paradoksaalista, eikö? Rokotukset itsessään on uskomushoitoa, mutta vaihtoehdot allopaattien tehottomille/vahingollisille myrkyille pyritään häivyttämään kaikesta tietoisuudesta ikuiseen unohdukseen.
Se, että ihmiset huolehtivat ihan itse omasta terveydestään – ja ottavat siis asioista selvää – ei käy farmakoskientologeille. Menee tuottolaskelmat pilalle kun ei saa veloitettua ihkauudesta jipposiirapista patenttirojalteja – joka vuosi uudesta sellaisesta.
Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan hoitoja, joiden tehosta ei ole selkää tieteellistä näyttöä.
Sanovat allopatiaskientologit, joiden omista "hoidoista" ainoa näyttö on vahinkojen tuottamisessa. Ihmiset ovat sairaampia kuin koskaan, ja me kuuntelemme näitä puoskareita?
”Vaihtoehtohoidot voivat olla tapa saada olla itse mukana tekemässä päätöksiä omaan terveyteen liittyvissä kysymyksissä”, Soveri arvioi.
Anteeks täh? Ettäkö että saada olla itse mukana, ihan kerta kaikkiaan tekemässä päätöksiä omaan terveyteen liittyvissä kysymyksissä? Tämä kuulostaa Soverin korvaan vissiin ihan vallankumoukselliselta alkemialta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti