perjantai 30. marraskuuta 2018

Pahuksen Puhoksen kauhupartio

Tänään YLE näemmä harrastaa terrorismia kertomalla, miten liiveihin pukeutuneet valkoiset miehet aiheuttavat pelkoa tullessaan kauppakeskukseen, jossa ilmeisestikin parveilee lähinnä ei-valkoisia miehiä (en tiedä; en ole käynyt – mutta tätä kehitystähän voi todistaa muuallakin, joten en yhtään epäile).

Kuten tendenssijournalismiin kuuluu, asiasta kerrotaan vain yksi puoli – ja kommentointi on suljettu ilmeisesti sen jälkeen kun on liian monta kertaa osoitettu tämä. Mutta kuten yksi kommentoijista on ehtinyt osoittaa:
»[...] mistä sen tietää, mitä muilla kielillä puhutut jutut ovat, mutta usein ilmeistä päätellen eivät kovin imartelevia. En minäkään eli tavallinen suomalainen enää mene Puhoksen ostarille koska opin pari kertaa siellä käytyäni, että ei-suomalaiset miehet tuijottivat niin ettei siellä voi kävellä normaalisti ja katsella ihmisiä pää pystyssä reilusti suoraan silmiin ilman että se koetaan kutsuksi tulla pitämään seuraa.»
Se, että Odininpojat ilmaantuvat partioimaan, on oire siitä, että tietty etnistymiskehitys on edennyt aivan liian pitkälle. On aivan turha jauhaa tätä äärioikeisto- ja rasismimantraa – siis jos halutaan että tapahtumat eivät lähde kärjistymään, vaan pyritään rakentavasti puuttumaan ongelmiin ennen niiden eskaloitumista.

Jokainen tietää – siis aivan jokainen –, että maahanmuutosta on aiheutunut haittaa ja reippaasti. Jokainen myös tietää – vaikka moraaliposeeraajat tätäkään eivät halua myöntää –, että suurin osa "pakolaisista" on elintasoturisteja. Siitä väistämättä seuraa, että paikallinen väestö alkaa suhtautua karsaasti kaikkeen, joka näyttää erilaiselta. 

Todellisten asioiden ohi puhuminen ei lievitä tilannetta mitenkään – eikä varsinkaan auta yhtään niitä oikeasti pakenemaan joutuneita, koska he näyttävät tasan samalta kuin valheilla itsensä sisään ujuttaneet siipiveikot. Nykyisen käytännön takia kukaan vastaanottajamaissa ei tiedä kuka puhuu totta ja kuka vain esittää – ja silloin on mahdoton ratkoa ongelmia, koska niitä ei voi varmuudella tunnistaa.

Valikoiva sokeus sitten on ihan oma lukunsa, joka on aivan suoraan aiheuttanut sen, että jotkut ryhmät kokevat velvollisuudekseen lähteä partioimaan alueita. Kannattaa aina silloin tällöin tarkistaa oman aivopeseytyneisyytensä määrä – missä määrin oma katsanto vastaa reaalitodellisuutta, ja missä määrin meediot sanelevat mitä ajattelet.

Mikään ei estä kulttuurien rauhaisaa rinnakkaiseloa – se on joskus ollut ihan standarditilanne – mutta tämä onnistuu vain jos (sekä henkilökohtaisia että valtio-) rajoja kunnioitetaan ja jokainen saa ihan itse päättää missä määrin diversiteettiä ottaa vastaan.

Toimittajisto saisi vihdoin koittaa sellaista radikaalia toimenpidettä, jossa otetaan ne ruusunpunaiset rillit nenältä ja katsotaan maailmaa sellaisena minä se eteen levittäytyy. Katsoja väistämättä näkee kohteessaan aina itsensä ja omat ennakkoluulonsa – ja meillä jokaisella on ennakkoluuloja; me luulemme ennakolta tietävämme asioita joita emme todellakaan tiedä. Tämän tunnustaminen on viisauden alku.

Ei kommentteja: