Tjah, pitkäänhän minä taas jaksoinkin tuota mediakohmeloa kommentoida. Vaan kun päivästä toiseen puskee sama lihamuuri epä-aiheita vastaan, ja samaan aikaan olisi todellisiakin uutisia maailma täynnä...
Uuvuttavaa seurata miten väki tuijottaa todellisuutta kuin peura ajovaloissa, ilman mitään käryä siitä mitä tapahtuu: "Hohtavaa valoa, kas tämäpä mielenkiintoista! Olisikohon sillä kivoja juoruja (ja hokemia!) joilla voisi mustamaalata lempparivihokkiani? Tai hauskoja kaskuja lemppari-idoliltani, jolla onkin aina niin ihanan räikeitä mielipiteitä kun on niin räväkkä tyyppi että!"
Näin umpifatalistina sitä kuitenkin ajattelee, että turha tässä lienee viittilöidä. Jos kerran yksimielisesti halutaan mennä kivasti poseeraten lihamyllyyn, niin ehkä se vain on kohtalo, jota ei vältetä – koska kohtaloa noin ylipäätäänhän ei vältetä (koska silloinhan se ei olisi Kismet).
Pölyn laskeuduttua voidaan hetkellisessä mielenselkeydessä todeta (sen lisäksi että olipa hyvä kun tuli ripoteltua tuota tuhkaa ylle joka käänteessä) – kutka hengissä sitten lienevätkin –, että tosiaan, ei olisi varmaan kuitenkaan kannattanut keskittyä riitelemään siitä kääntyäkö oikealle vai vasemmalle kun umpikuja häämötti. (Ja joku tanopää tässä kohtaa nyökyttelee, että "Niin! Aivan totta! Se ilmastonmuutos jonka ihan itse henkilökohtaisesti järkkäsin (eikä se joka tulee minusta huolimatta) kun satuin pieraisemaan peiton alla samaan aikaan kun joku fasisti jossain ei kerännyt koirankakkaa vaan sanoi ikävästi jostain asiasta huomaamattaan – se se tuo ikävät helteet (eikä reaalimaailman pakkasia) ja kaikki maailman pakolaiset vaihtavat paikkaa, ja me sitä ollaan ilkeitä kun marmatetaan moisesta vaikka kaikki maailman muut ihmiset on ihan viattomia mutta valkoiset ihmiset, pthyi, valkoiset ihmiset ne on niin sieluttomia, ainakin miehet, tai ainakin heteroaktiiviset miehet, paitsi jos ovat julkkiksia ja muistavat loitsua taikasanoja niin sitten eivät ole vaan ihanan rohkeita ovat semmoiset, mielellään saisivat vähän itkeä tirauttaa jostain triviaalista josta eivät mitään tiedä niin herahtaisi ties mitä kuule"...)
...Niin moni on tämän jyskyttävän radan varrella koittanut kailottaa, että yrittäkää nyt ihmiset vähän edes käyttää sitä järkeä jota tiedän teiltä kuitenkin löytyvän jos oikein pengotaan, älkääkä ihan kärppänä kuunnelko juuri ja vain sitä mitä äänekkäimmin jauhetaan... Vaan sinne on maastoon hiipunut huuto – kun raiteet nyt vaan menee tonne kun sinne ne on aina menneet, ja lisäksi tuli väännettyä volkat kaakkoon ja syvennyttyä sosiaalisen median kiehtovaan mutta tenhoavaan arkisuuden paraatiin, joka kietoo huomaamatta kaiken elämän bukettiinsa – kuin eräskin piparkakkutalo jonka uuni alkaakin olla sopivan lämmin, vai onko, kiipeäpä tarkistamaan onko siellä perällä tarpeeksi lämpöä.
Ah, tämä ikuinen musta perjantai joka nokisin sorminjäljin hamuaa paidan alta ei tissiä vaan sydäntä... Hetkinen! Blackface! Ei voi sanoa että musta perjantai, sehän on törkeää rodullista appropriaatiota ja kolonialismia ja robinsoncrusoehan oli (aivan varmasti!) orjanomistaja! ja miksi kukaan ei ole vielä tästä triggeröitynyt! Eikö kukaan ajattele lapsia (enkä nyt tokikaan tarkoita niitä todellisia lapsia jotka ihan aikuisten oikeasti ovat juuri tällä siunaaman hetkellä pommitusten/pederastien ympäröiminä paraikaa {as we speak, and only speak... about sumthin' entirely unrelated}, vaan niitä fiktiivisiä potentiaaleja joita lisääntymiskyvyttömät sateenkaaritransihmiset tuottavat joskus jos itkuraivareiltaan saavat henkeä {jos eivät ole tappaneet itseään [kuin niin monet kaltaisensa] tajuttuaan että heidän minuutensa jäi peruuttamattomasti leikkauspöydälle} – tiedäthän: niitä lapsia joilla voi lyödä vastaantulijoita)?
Oy vey bismillah, sano sallimus kostamuksesta ja käänsi kylkeä & selkänsä. Kattellaan. Uhkahan on aina mahdollisuus. Ja kerrankos sitä nyt jyrätään koko yhteiskunta harhakuvitelmien vallassa? Jos toisenkin? Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin, eiks jeh?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti