2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

perjantai 2. marraskuuta 2018

Olipa kerran 12 valeuutista ja 12 Oikeaa uutista

Rikkinäisiä levyjä ei montaa eriaiheista ole; ne voi laskea melkein yhden käden sormilla – mutta päivästä toiseen niitä vain jauhetaan.

Tänään on tapetilla jälleen yksi "tieteellinen tutkimus", joka kertoo nk. "valeuutisista", ja semmoisia herkästi maailmankuvaansa omaksuvista:
»Tutkimuksesta voi poimia arkijärjelläkin käsitettävän opin: paras suoja väärää tietoa vastaan on kyky ajatella avaramielisesti ja analyyttisesti ja olla tarvittaessa valmis sisällyttämään maailmankuvaansa uutta tietoa. Sekä pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko tämä kuitenkaan pitää ihan paikkaansa.»
Niin. Pysähdytäänpä hetkeksi. Toki olen tuosta kappaleesta kovasti samaa mieltä, mutta itse tutkimuksen metodeista ja pohjaoletuksista...
»Valeuutisiksi oli valikoitu Yhdysvaltain presidentinvaalien tienoilla netissä kiertäneitä juttuja, joiden väitteet oli osoitettu vääriksi. Mukana oli sekä konservatiiveille että liberaaleille suunnattuja valeuutisia.

Oikeat uutiset oli poimittu suurten ja tunnettujen uutismedioiden sivulta.»
Jaahans? Suuret ja tunnetut uutismediat? Nekö samat, jotka aikoinaan kertoivat visusti totisena totena, miten Irakin hyökkääjänatsit Kuwaitissa paiskoivat keskosia kaapeista lattialle? Moniko näistä medioista on jälkikäteen muistanut mainita tuon olleen silkkaa sepitettä, jolla vain pyrittiin oikeuttamaan pommitukset suvereenin valtion alueelle?

Olisi kiva myös tietää, mitkä tarinat valikoituivat "vale-" ja mitkä "oikeiksi" uutisiksi – ja miten "väitteet oli osoitettu vääriksi" (tai oikeiksi).
»Ihmiset tuntuvatkin olevan valmiita uskomaan mitä päättömimpiin juttuihin, kunhan ne sopivat omaan maailmankuvaan.»
Tähän liittyen kommenteissa sitten kiteytyikin julkisen keskustelun tila:
»Valeuutisointia on myös jättää avainkohtia kokonaisuudesta mainitsematta, kuten tapauksissa, joissa demokraatteja on väitetty väkivaltaan yllyttämisestä.»
Tässä virkkeessä on parikin puututtavaa kohtaa. Ensinnäkin nimenomaan demokraatteihin kallellaan olevan lehdistön harrastama asioiden jatkuva pimittäminen – joka selkeästikin kääntyy kirjoittajan mielessä vastakohdakseen. (Myönnän toki, että myös konservatiiveissa harrastetaan aivan samaa – mutta kumman leirin uutiset päätyvät meikäläisiin otsikoihin?)

Toisekseen – ja tämä on valitettavan yleistä – kirjoittaja ei varsinaisesti osaa kirjoittaa. (Myönnän senkin, että oma kirjoitteluni tuppaa toisinaan kompastelemaan omiin kengännauhoihinsa, mutta.) [...] "demokraatteja on väitetty väkivaltaan yllyttämisestä" ei tarkoita mitään. Toki tuosta on kaivettavissa se, mitä kirjoittaja tahtoo sanoa, mutta hän ei sano sitä. Toinen kommentoija ilmentää samaa ongelmaa:
»Vieläpä yksi esimerkki näkökulmasta yllä olevasta artikkelista.. siinä todetaan, että valeuutisia on tutkittu paljon Yhdysvalloissa missä poliittinen ilmapiiri on äärimmäisen tulehtunut ja kahtiajakautut.
Tässä toimittaja esittää mielipiteensä mikä perustuu hänen käsitykseensä siitä mikä on Amerikkalaisen politiikan tila ja mitä tarkoittaa olla äärimmäisen tulehtunut ja kahtiajakautunut.»
En lähde punakynäilemään kielioppivirheitä, mutta jos mielestäsi tuo kappale on kovinkin loogisesti koherentti... No, et ole vähemmistöä, valitettavasti.

Jos et osaa pukea ajatuksiasi selkeästi sanoiksi, et osaa ajatella. Tämä on tokikin snobistinen väite, enkä todellakaan ole itse mikään selkeän retoriikan majakka – mutta siltikin: juuri tämän takia julkisen keskustelun tila aivan karseaa hölötystä. Ihmiset eivät ymmärrä lukemaansa, eivätkä osaa kirjoittaa – eivätkä ylipäätään tajua milloin kommunikoivat jotain muuta kuin mitä luulevat kommunikoivansa.

On olemassa loogista ajattelua, ja sitten "loogista ajattelua". Jos jokin tuntuu sinusta johdonmukaiselta, se ei ollenkaan välttämättä tarkoita, että se jokin todella on johdonmukaista. 

Ongelma ei tokikaan lopu siihen, että opitaan kirjoittamaan. Tässä kaksi kommentoijaa, joista jälkimmäinen on vastaavinaan ensimmäisen kysymyksiin.
»Tutkimuksessa tutkittiin lukijoita, mutta olisi syytä tutkia myös mediaa. Esimerkiksi ovatko kaikki laatumediana pidetyn median uutiset totta? Vai onko seassa indoktrinaatiota tai toimittajan asenteellisuudesta tai tietämättömyydestä johtuvia virheitä? Ovatko sitoutumattomana itseään pitävän median uutiset oikeasti puolueettomia ja tasapuolisia?»

»Laatumedia on kriittisempää, myös itsekriittistä, ja siten laadukkaampaa. Virheet ovat pieniä koska laatujournalismi myös korjaa itse itseään eikä ole siten sokeasti sitoutunut mihinkään ideologiseen perustaan»
Ensimmäinen kappale sisältää hyviä kysymyksiä, mutta jälkimmäinen niihin vastaamatta hyppää suoraan johtopäätöksiin, jotka perustuvat... En tiedä mihin. Niputtaako jälkimmäinen kommentoija valtamedian "laatumediaan" vai puhuuko vain jostain ideaalista? Käytännössä kommentti ei sano mitään.

Ja sitten tulee näitä:
»Kokeellinen psykologia jää jälleen kerran altavastaajaksi historialliseen tarkastelutapaan verrattuna, sillä Hitlerin valeuutisiin uskoivat monenlaiset ihmiset aikoinaan.»
Moni varmaan nyökyttelee, että niin juu. Hitlerkorttihan toimii aina. 

Tässä lehtileike vuodelta 1921:
Sattumoisin juutalaisia on tuolloin joutumassa perikatoon Venäjällä täsmälleen sama määrä kuin sukupolvea myöhemmin Saksassa. Tosiuutisia? Vai valeuutisia?
»Washington Postilla on tutkitun ja kriittisen journalismin suhteen todistetusti paljon vankempi perusta ja historia kuin Foxilla, joka ei ole aivan yhtä riippumaton tiedotuskanava, kuten olemme Trumpin aikana huomanneet. Tosin tätä vaikutelmaa on kanavasta riippumatta lisännyt Trumpin tweettailu Foxin uutisten pohjalta. Näitä kahta kanavaa ei kannattaisi asettaa aivan samaan laatuun totuusarvonsa puolesta. Fox voi tietenkin uutisoida samasta aiheesta mutta Washington Postin julkistaessa kriittisiä artikkeleitaan niissä on usein journalistien omaa tutkimusta paljon vakuuttavammin takana. Kun aihe on sama mutta näkökulma eli, WP perustelee ja varmistaa näkemyksensä minusta huomattavasti paremmin.»
Needless to say: kumpikin instanssi toitottaa omaa sanomaansa, ja kummallakin on uskolliset vastaanottajansa, jotka kuvittelevat oman tiedonvälittäjänsä olevan puolueeton. Kumpaankohan leiriin tämän kommentin kirjoittaja mahtaa kuulua?
»Valtamedian jutut muistuttavat usein toisiaan siksi, että allaolevat faktat ovat niillä kaikilla tiedossa ja kaikki raportoivat niiden pohjalta, eikä itse keksimiensä vaihtoehtoisten faktojen pohjalta. Jos joku kansalaisaktiivi löytää uusia tietoja jotka voidaan verifioida oikeiksi, niin ne kyllä löytävät tiensä myös valtamediaan. »
Niin. Onko valtamediaan löytänyt oikeaksi verifioitu tieto siitä, että Irakin natsiarmeija ei paiskonut keskosia kaapeista lattialle? 
»Yleisesti ottaen, "epäluotettava lähde" on sellainen, joka tutkimusten mukaan on usein levittänyt väärää tai puutteellista informaatiota tai suoranaisa valeita. Siksi esimerkiksi Fox News on tutkitusti epäluotettavampi kuin CNN - vaikka CNNkin joskus erehtyy.»
:D Joskus? Erehtyy? Eikä esimerkiksi lavasta tilanteita?
Oy vey.

Ei kommentteja: