torstai 8. marraskuuta 2018

Hölmöjä tarinoita

Joku on saattanut panna merkille, että allekirjoittanut ei ota todesta enää mitään, mitä perustellaan minkäänasteisella auktoriteetilla. Mitä itsestäänselvempänä mitäkin asiaa pidetään, sen varmemmin löydän jotain kyseenalaistettavaa.
...Että viiraako päästä, kiristääkö vanne ja oletteko aina salaa halunnut kukkakauppiaaksi (vai miten se intin kyselylomake asian muotoilikaan), kysynee joku siellä takarivissä. Vastaus lienee itsestäänselvyys sekin – että räknäilee siitä.
Sattumateoreetikoilla on tapana käyttää tiettyä leimakirvestä; tiedätte varmaankin mistä puhun. Jokatap, lienee sattumaa se, että lehdissä lasketellaan (siis jonkun mielestä! Pois se minusta!) enimmäkseen luikuria – mikä ilmiönä ei voine jatkua esimerkiksi tieteen puolelle (kuin sattumalta) – eikä esimerkiksi valikoivasta historiankirjoituksesta ole kukaan koskaan kuullutkaan.

Siitä huolimatta on silmiin & korviin sattunut erinäisiäkin versioita kaikkien tuntemasta, kiveenhakatun totisen todesta aikajanasta – ehkä siksi, että Joorstruuli (Sinsiöli Joorstruuli) on aina ollut jotenkin hirmu kiinnostunut narratiiveista ja niiden vedenpitävyydestä.

Kerrankos sitä luulee kuulleensa jo kaikki versiot, mutta Max Igan (joka pakisee kai tunnin viikossa jollain radioasemalla hyvin mielenkiintoisista aiheista – jotka eivät noin koskaan tue valtavirtanarratiivia miltään osin; suosittelen siis) onnistui siitä huolimatta tähän alle liittämässäni podcastissä kertomaan jotain, mitä en ole vielä ikinä onnistunut kuulemaan.
Kuten olen joskus tullut maininneeksi, nk. "löytöretkeilijät" tuppasivat kaikkialla – ihan sama minkä kaukaisen kolkan sattuivat "löytämään" – törmäämään valkoihoisiin, sinisilmäisiin blondeihin, tai vähintään tarinoihin sellaisista. Sittemmin moisia ihmeitä on löydetty muumioituina sieltä sun täältä – mutta virallisesti edelleen jauhetaan juttuja Afrikan alkukodista ja kaikesta tuosta minkä jokainen tietää kun sitä on jauhettu niin pitkään että sitä ei vain voi olla kuulematta.

Ja ehkä olen joskus tullut kiinnittäneeksi huomiota niihin huomattavan vanhoihin megaliittisiin arkkitehtonisiin ihmeisiin, joita jollain keinoin on rakentaneet alkeellisia verkkoja ja nuolenpäitä nyplänneet metsästäjäkeräilijät – joita löytyy myös meren pohjasta ympäri pallon ja noin pois päin (siis niitä rakennelmia, eikä metsästäjäkeräilijöitä niinkään).

Mutta siis tässä Crowhouse-jaksossa Max kertoo jännästä sattumasta (jollaisia tuntuu historiaan mahtuvan jokunen lottokoneellinen), jossa aboriginaalien puhetta tutkinut unkarilainen tuli kiinnittäneeksi huomiota siihen, miten helppo hänen oli tulkita näiden jalojen villien juttuja (...Joku tuon klipin katsottuaan huomaa että otan nyt taiteellisia vapauksia narratiivin muodostamisessa, mutta kun se historian kerronnassa on selvästikin sääntö, niin... Noudatetaan sääntöjä! En minä nyt sanatarkasti voi muistaa miten tuo juttu meni).

Syy siihen, että tämä kielisukulaisemme ymmärsi aboriginaaleja, liittyy näemmä siihen, että myöskin Hawaijilla sekä väliamerikassa puhuttiin samaista proto-unkaria.
...Mä niin tiiän! Huh huh. Melkosta legendaa. Ihan tässä tuntee itsensä Wettenhovi-Aspaksi kohta.
Kaikkihan meistä on kuullut senkin jutun, miten inkat silloin aikanaan odottelivat valkoista... sulkakäärmekö se oli? Ja sitten kun Kolumbus (jonka nimi tokikaan ei ollut Kolumbus, mutta siitä toiste) astui maihin siellä saarella, joka ei ollut manner, mutta kuitenkin... Niin nämä primitiiviset tollot kuvittelivat, että koska tämä valkoinen mies tuli mereltä kuten vanhat profetiat kertoivat...

Niin kukaan ei tokikaan ajatellut, että voisiko olla, että siellä on joskus ollut jotain valkoihoista populaa, joka on tehnyt itsensä kohtuullisen legendaariseksi, ja sitten poistunut, ja luvannut palata tai jotain. 

Näin ei kukaan ajatellut, vaan että onpa pöljiä nämä, että eihän nyt muiden kansojen kertomukset voi olla tosia, että vain yhden kansan kertomukset voivat olla.

Joten kertomatta jää koululuokissa sitten sekin, että kun näitä inkoja sitten vietiin paavin juttusille puhumaan sitä proto-unkaria, niin paavi siihen totesi, että "Poijaat. Nyt tehdään simmottis, että otatte mukaan tommosta isorokkoa, ja viette sinne uudelle mantereelle, ja pidätte huolen että kukaan sillä mantereella ei ikinä puhu mitään proto-unkaria."

Noh. Kuulostaa sen verran pahantahtoiselta toiminnalta, että sen täytyy kyllä pikemminkin olla sattumaa, että kaikkialla, mihin eurooppalaiset menivät, riistäytyi isorokko jotenkin hallinnasta. Ja henkiinjääneitä kiellettiin puhumasta omaa kieltään.

Koska siis paavi, sehän on jumalanpojan sijainen, eikä semmoinen voi olla pahantahtoinen. Tai siis jos yksi paavi jotenkin sattuisikin olemaan, niin se on vaan se poikkeus joka vahvistaa säännön, joka siis kertoo, että kaikki mitä historiasta tiedämme, on pilkulleen totta ja justiinsa ja jetsulleen. Eiks jeh?

Jeh. Näin sen täytyy olla. Kylläpä olikin hölmö teoria :D Että kun nyt kerran kaiken tiedät, niin oliko se nyt jesuiitat vai juutalaiset vai vapaamuurarit vai se Illuminati, vai jakobiinit, vai temppeliherrat, vai ihan vaan Vatikaani (joka on yhä jatkuva Rooman imperiumi [tokihan tämän kaikki jo tiesi?] – ja joka noin sanana tarkoittaa "käärmeiden pesää") joita tästä kaikesta saa syyttää? 

Vai Hiljaisten Seiväshyppääjien Kerho, kenties? Ehhehe. :D

No, en minä nyt vielä tiedä. Tai jos tiedän niin en kerro. Vai kerroinko jo jollain salakoodilla? ...Mä tiedän, tää on niin koukuttavaa!

Mut oikeesti: historia on just sitä mitä meille on opetettu. Ja kaikki muukin on, suhteellisuusteoriat ja mitä näitä nyt on, evoluutioteoria ja psykoanalyysi ja... Ja öljyähän ei kutsuta "fossiiliseksi energiaksi" sen takia, että sen tuottajat halusivat kiertää veroja tai muita tariffeja? Ei tietenkään, eihän nyt kukaan sellaista lähtisi juonittelemaan. Pyh. Kaikkea sitä.

Ei kommentteja: