torstai 15. marraskuuta 2018

Reksit (eli rehtorit* reaalitodellisuutta vastaan)

Nuorsuomalaisten Päivälehden toimitukselle on liian vaikea lukea äänestyslippua,
joten:
Ne kuvat on varmaan tosi hassuja. En käynyt tarkistamassa, mutta epäilemättä. Demokraattiset päätökset ovat ennen kaikkea yksi suuri vitsi – eikä niitä niin tosissaan kannata ottaa. ...Onneksi me suomalaiset, silloin kun jotkut kävivät asiasta äänestämässä, tiesimme täsmälleen mihin oltiin sitoutumassa – niin kuin aina silloin kun jostain äänestetään. 

Silloin kun Eurooppaan hyvin informoidusti liityttiin, siihen sopimukseen epäilemättä kuului vähemmän sivuja kuin 585? 

Katsotaanpa!

...Itse asiassa uuvahdin jo lukiessani mitä eduskunnan sivulla EU-liittymissopimuksesta lukee, mutta esimakuna aiheesta löytyi näinkin simppelin oloinen sivu (linkkejä en nyt kopsannut, mutta ei niissä varmaan yli kymmentä sivua yhteensä voi mitenkään olla):

Uusien EU-jäsenmaiden liittymistä koskeva sopimus allekirjoitettiin Korfun Eurooppa-neuvoston kokouksessa 24.6.1994.
​Sopimus

Sopimus Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin. Helsinki, [Ulkoasiainministeriö], 1994. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Fördrag mellan Konungariket Belgien, Konungariket Danmark, Förbundsrepubliken Tyskland, Hellenska republiken, Konungariket Spanien, Franska republiken, Irland, Italienska republiken, Storhertigdömet Luxemburg, Konungariket Nederländerna, Portugisiska republiken, Förenade konungariket Storbritannien och Nordirland (Europeiska unionens medlemsstater) och Konugariket Norge, Republiken Österrike, Republiken Finland, Konungariket Sverige om Konungariket Norges, Republiken Österrikes, Republiken Finlands och Konungariket Sveriges anslutning till Europeiska unionen. Helsingfors, [Utrikesministeriet], 1994. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
​Lait ja asetukset

Suomen säädöskokoelman sopimussarja SopS 102/1994– SopS 103/1994 + sopimukset. Sisältää lain ja asetuksen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin, Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksen sekä EU:n perussopimukset ja niitä muuttavat sopimukset, muut liittymissopimukset sekä perussopimuksia täydentävät sopimukset v. 1957–1994.

Laki Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 1540/1994. Presidentti Martti Ahtisaari vahvisti lain 8.12.1994.

Asetus Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta 1541/1994.
Asiakirjat

Asiakirjat Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin. Luxembourg, Office for Official Publications of the European Communities, 1994. – Euroopan yhteisöjen virallinen lehti, Tiedonantoja ja ilmoituksia, Erikoisnumero 29. elokuuta 1994. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Euroopan unioni : sopimuskokoelma. 2. osa, 2. nide, 1995, Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin. Luxemburg, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Europeiska unionen : traktatsamling. Bd. 2, del. 2, 1995, Handlingar beträffande Republiken Österrikes, Republiken Finlands och Konungariket Sveriges anslutning till Europeiska unionen. Luxemburg : Byrån för Europeiska gemenskapernas officiella publikationer, 1996. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Euroopan unionin neuvoston päätös 1.1.1995, uusien jäsenvaltioiden Euroopan unioniin liittymistä koskevien asiakirjojen tarkistamisesta, EYVL 1, 1.1.1995 s. 1. »

Kaikkihan nyt vähintään tuon silloin äänestäessään tiesivät! Eiks jeh? Kaikki ties kaiken, eiks jeh? Totta kai tiesi! Kuka pöljä sitä nyt äänestyskoppiin menis jos ei tietäis joka helvetin asiaa mitä on äänestämässä? Ei kukaan! Höh. Paitsi ehkä Englannissa. Siellä ovat vähän tyhmiä. Sen takia sieltä tulee niitä komedioita.

---

*»Sana rehtori on peräisin latinan sanasta rector. Tämä on tekijämuoto verbistä regere ’hallita’. Katolisessa kirkossa rehtoriksi kutsuttiin kirkkoherraa. Koulutuksen pariin termi siirtyikin kirkon kautta.» – Kappas, olen hirmu yllättynyt.

Ei kommentteja: