Luottamushankkeen loppu -raportti

Jostain syystä TiViin osuvat nyt kaikkein painavimmin artikkelit, jotka eivät tarkoita mitään, mutta ovat kovasti tarkoittavinaan:

Somen uskottavuus rapisee suomalaisten silmissä

Mikä ihmeen "somen uskottavuus"? Tokihan tässä on naaman eteen tyrkylle tuotu ajatus: "Uskokaa valtamediaa! Valtamedia on Totuus! Oma ajattelu on petos!" – mutta... some? Somen uskottavuus?

Twitter ei ole mikään väitöskirjojen julkaisukanava. Intagrammikaan ei ole. Eikä fese. Eivätkä ole blogialustatkaan. Tai videoalustat. Näistä kaikista saa kyllä tietoa – mutta on ihan jokaisesta itsestä kiinni päättää mitä uskoo (kuten aina). 

Tonavamedia ei halua, että ajattelet itse. Vltavamedia haluaa päättää mitä sinä ajattelet. Tuo propagandan kymi on olemassa juuri ihmisten mielipiteiden muokkaamiseksi. Ja kaikki meediatoimistot ovat kaikilla mahdollisilla somealustoilla... mikä selittääkin sen, miksi "somen uskottavuus rapisee".

Suomalaisten luottamus mediaan on pysynyt korkealla.

Ihan epäilemättä. Ja syystä! Mitä enemmän valehtelet, sen luotettavammalta vaikutat. Vai miten se meni?

Samaan aikaan kriittinen suhtautuminen mediaan on lisääntynyt, ilmenee tuoreesta selvityksestä.

...Tuo ei nyt jotenkin rimmaa. Kriittinen suhtautuminen on lisääntynyt – mutta luottamus on pysynyt korkealla? Onko tämä nyt sellaista uuskieltä?

Onko kuvituskuvaksi valittu yhden ja saman kustantajan lehtiä? En tiedä, mutten ihmettelisi jos sekaan olisi ujutettu subliminelli reklaami. Ainakin TiVin mielestä tämä paperikasa ilmeisesti edustaa auktoriteettia, legitimiteettiä ynnä muita sellaisia asioita.

Helsingin yliopiston vetämän Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus -hankkeen loppuraportti julkistettiin tänään keskiviikkona.

"Tunteet pelissä". Lupaavaa. Onko tämä(kin) mielipidekirjoitus?

Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa uutta tietoa suomalaisten käsityksistä median ja journalismin luotettavuudesta ja auktoriteetista niin alan ammattilaisten kuin tutkijoidenkin käyttöön.

Kysymys: onko jollakulla jäänyt epäselväksi, miten luottamus rakentuu? Sen toki voi saada aikaiseksi valehtelemalla, painostamalla ja noin pois päin, mutta yleensä se muodostuu ihan sillä, että sanotaan mitä tarkoitetaan ja tarkoitetaan mitä sanotaan – ilman käsitteiden hämärtämistä ja omien mielipiteiden junttaamista "virallisena totuutena". Leimakirvesjournalismi ja sensuurin vaatiminen eivät nekään anna kovin luotettavaa kuvaa toimijasta.

Tutkimuksen tuloksia verrattiin vuosina 2007 ja 2009 toteutettuihin tutkimuksiin. Ajallinen vertailu osoitti, että suomalaisten luottamus keskeisiin valtakunnallisiin uutismedioihin on pysynyt korkealla.

Tämähän on siis suoraa valehtelua. Meedioston kaikki uskottavuus karisee päivä päivältä – varsinkin sillä, että toitotetaan omaa pravdaluonnetta.

Suomalaisten luotettavimpina pitämät mediat ovat tutkimuksen mukaan Ylen uutiset, Helsingin Sanomat ja MTV uutiset. Nämä mediat erotetaan selvästi epäluotettaviksi koetuista iltapäivälehdistä ja sosiaalisen median palveluista.

Eli kolme isoimmalla rahalla toimivaa puljua erotetaan omaksi totuus-universumiksi, jonka ulkopuolella kaikki muu on valhetta? Niinkö? Siihenkö tämä "tutkimus" on päätynyt?

Enemmistö vastaajista kokee median vallan kasvaneen viime aikoina. Medialla nähdään suuri vaikutusvalta sekä kansalaisten poliittisiin mielipiteisiin että itse poliittisiin päätöksiin.

Samaan aikaan arviot median ja journalismin yhteiskunnallisesta roolista ja suoriutumisesta ovat tulleet aiempaa kriittisemmiksi.

Meedioston profetoinnin poliittinen valta on siis lisääntynyt – vaikka kanavoinnin vastaanottava yleisö on kriittisempää? Tämä yhtälö on täysin mahdoton: vastaanottajan kriittisyys ei koskaan ruoki propagandaa. Jos kriittisyys olisi lisääntynyt, meedioston valta olisi armotta pudonnut.

Ei sunkan tässä nyt mielistellä yleisöä? "Susta on tullu sit jotenkin niin kauheen kriittinen ja ponteva! Hirmu seksikäs ominaisuus kato tommonen. ...Oletko muuten sattunut huomaamaan, miten ulkomailla on diktaattoreita ja täällä kehittyneissä länsimaissa ei ollenkaan? Hesarin syväanalyysissa sanotaan näin, joten se ei voi olla mitään muuta kuin totta."

Median kyky hoitaa perinteistä tehtäväänsä vallankäyttäjien valvojana vaikuttaa siis suomalaisten mielestä jonkin verran heikentyneen.

Khihihi. Hassua. Niin ovat tehokkaasti valvoneet vallankäyttäjien puolesta, että alamaiset pysyvät ruodussa.

Etenkin luottamus tiedonvälityksen totuudenmukaisuuteen on vähäisempää kuin vuonna 2007. Aiempaa vähemmän luotetaan myös siihen, että journalismissa erotetaan tosiasiat mielipiteistä ja fakta fiktiosta.

Joo-o? Ja silti luottamus on korkealla? Toi on kyllä sen tason matematiikkaa, että meikä ei kerta kaikkijjaan kykene tajuamaan.

Hankkeen puitteissa toteutettiin myös koronapandemian tiedonvälitystä koskeva kyselytutkimus.

Jaha? No miksipäs ei; eihän koko plandemiaa ilman meediostoa olisi edes olemassa – joten toki siitä pitää erikseen oma galluppinsa olla. Kyselytutkimuksethan on siitä käteviä, että kun ruuvaa kysymykset oikein, saa aina haluamansa vastaukset.

Toukokuussa 2020 noin 60 prosenttia vastaajista piti uutismediaa yleisesti luotettavana tahona koronavirukseen liittyvässä uutisoinnissa. Yksittäiset tiedotusvälineet saivat vielä huomattavasti parempia arvioita.

"Huomattavasti parempia"? 60 prossaa on melkoisen lähellä viittäkymmentä prosenttia, jossa koko luottamuksen käsite haihtuu täysin. Kruuna: totta; klaava: valehtelua? 

Mikä on luotettavampi kuin kolikko? Painotettu kolikko.

Uutismedian lisäksi suomalaiset osoittivat vahvaa luottamusta asiantuntijoihin ja viranomaisiin tiedonlähteinä.

Asiantuntijat ja viranomaiset ovat ilmeisesti samaa possea? Viranomainen=asiantuntija? Asiantuntija=viranomainen? Mistä lähtien on pidetty hyvänä, että omien alojensa nippelitietoon hukuttautuneet tekevät päätöksiä siitä, miten muiden pitää elää?

Heillä ei ole toisten elämistä mitään käsitystä, mutta he haluavat kuitenkin päättää mitä saa tehdä ja miten – hyvin spesifisti haluavat. Älä tee noin. Tee näin. Älä koske siihen. Pidä se suorassa. Kolme vaaksaa, ei neljä. Myötäpäivään ja koilliseen. Vain tyynellä ilmalla – jos ei ole aamukastetta ollut kolmeen päivään. Karkausvuosina neljänneksen verran tiheämmin, valvotusti.

Keskimäärin korkeasta luottamuksesta huolimatta joka neljäs vastaaja koki Janne Matikaisen mukaan uutisvälineiden jakaneen melko paljon tai paljon harhaanjohtavaa tietoa koronakriisissä.

Tämä varmaan liittyy siihen, että koko plandemia on valeuutinen – mutta jollain asia kiepautetaan taas ihan eri sfääreihin:

”Väärän tiedon leviämisessä korostui erityisesti Facebookin ja verkon keskustelufoorumien rooli”, Matikainen toteaa.

Siis sen väärän tiedon, jota valtavirtameediot ovat sepittäneet, eiks jeh? Sitähän Matikainen tässä sanoo, vaikka koittaa väittää muuta.

Lisäksi tutkimus hyödynsi media-aineistoa, jonka avulla kyselytuloksia peilattiin julkiseen keskusteluun median auktoriteetista ja journalismin luotettavuudesta.

Media-aineistolla peilattiin kyselytuloksia? Ilmankos tulkinnat näyttävät oudon takaperoisilta.