Uutislukutaidosta

Jokunen päivä sitten Amppareissa tuli vastaan kolme otsikkoa: "Libanon on tiensä päässä" tms. Kolme lehteä täsmälleen samalla otsikolla, ja jokaisen täginä eli tunnisteena "Yhdysvallat".

Onko Libanon sittemmin kadonnut maan päältä? Se oli yhtäkkiä tiensä päässä, joten... mitä?

Hyvin usein tuo tunniste kertoo kaiken. Mikä tahansa mellakka- tai diktaattoriuutinen mistä tahansa kaukaisesta maasta on todnäk tägätty vapauden valtakunnalla – koska uutinen on peräisin Viiskulmasta. Sillä ei ole kirjoittajaa; lähteenä on AP tai AFP tai Reuters. Ja sama juttu tuutataan samoilla sanoilla läpi kaikissa lehdissä. Sitten ei kuulu mitään muutamaan kuukauteen, kunnes yhtäkkiä taas jotain kuohuttavaa jossain ("Ai niin, tuolla on aina niitä levottomuuksia... Hetkinen, eikös me vasta oltu lomalla ihan siinä lähistöllä?").

Myanmar, Filippiinit, mikä tahansa Etelä- tai Keski-Amerikan valtio, mikä hyvänsä Afrikan valtio, Kiina, Pohjois-Korea, Venäjä, Lähi-Itä, Kauko-Itä, Puola, Unkari – hyvin huolestuneita äänenpainoja sopivin väliajoin. Ja vaikka aktiivista sotapolitiikkaa harjoitetaan etupäässä tähtilipun ('puolustus'ministeriön) alla, kysymys ei ole valtioista. Politiikka on vain yksi monista työkaluista, joita käytetään vaurauden kasaamiseen. 

"Regime change" on ryöstöpolitiikkaa, ja uutisoinnilla suunnataan sivustakatsojien mielenkiinto ohi siitä, mitä todella tapahtuu. Mikään tässä metodissa ei ole uutta; ihmismuisti vain tuppaa olemaan tolkuttoman lyhyt – mikä se taas on ihan tarkoituksellista.

Olette varmaan kuulleet natseista joskus? Jos sattumoisin olette, tiedätte eittämättä sitten että BMW on Göbbelsin suvun lypsylehmä? Ette tienneet? No, kyseessähän olikin propagandaministeri, joten... Sattumoisin jälkeläiset vaihtoivat nimensä, mutta kyseinen auto tosiaankin tuottaa rahaa Göbbelsin jälkipolville, ja paljon.

Tiedätte varmaan niistä kauheista ihmiskokeista, joita IG Farben teki? Yksi kikka oli lisätä juomaveteen tiettyä alumiiniteollisuuden sivutuotteena syntyvää kuonaa, joka tekee ihmisistä säyseitä. Nykyään tuota ainetta myydään ihmisille tuubeissa terveysväittämillä – mutta se natsiyhteys on jotenkin hukkunut matkan varrella. Hmm. Jännä. 

Firmahan sittemmin jaettiin kuuteen osaan, joista Bayerilla on käytännössä monopoli kaikesta maailman maataloudesta nykyään, ja lääketuotannosta – mikä on varmaan ihan harmiton asia. Lääkkeissä käytettävä fluoksetiini on ihan samaa ainetta kuin se, jota kahdesti päivässä hinkataan (tehokkaan imeytymisen takaavasti) suun limakalvoille, säyseästi, vähintään kaksi minuuttia – tai kunnes sähköharja pavloviaanisesti napsahtaa riittävän annostuksen merkiksi. ADHD-lääkkeet on käytännössä amfetamiinia (joskin molekyylirakennetta on hinkattu sen verran, että patenteilla voidaan nyhtää ylihintaa), jonka myyminen on ehdottoman laitonta, jos et satu olemaan apteekkari – ja käyttäminen hengenvaarallista, paitsi jos käyttäjällä on resepti.

Kaikki hallitukset on läpeensä korruptoituneita; maiden, läänien, kuntien, kaupunkien, yhtiöiden, säätiöiden, ammattiliittojen, järjestöjen hallitukset. Ne ovat toisiinsa kietoutuvien avovankiloiden johtokuntia, jotka aktiivisesti suuntaavat luonnonvarat ja alamaisten työpanoksen tuotot parempiin taskuihin.

On olemassa hillitön rämeikkö sääntöjä ja lakeja, joita järjestelmällisesti kierretään joka tasolla. Jokainen syyllistyy tähän sekä kiertäjänä että vierestäkatsojana. Itse asiassa "syyllistyminen" on perin venyvä käsite, koska jokainen meistä pyrkii kaikessa neuvottelemaan pykäliä kiertäviä sopimuksia – omaa hyötyä tavoitellen. 

Tämä on ihmisluontoa, jonka olemassaolon jokainen tietää, mutta kukaan ei myönnä – mikä sekin on ihan vaan inhimillistä. Me olemme omituista sakkia. Tai sitten höpisen ihan sekavia, mikä lienee itsestäänselvä johtopäätös, jota ei tarvitse edes miettiä, koska siis... sehän on itsestäänselvää! Taidan mennä harjaamaan hampaita ja hyräilemään jotain hittisävelmää, jonka ihan itse löysin ennen kuin kukaan oli artistista kuullutkaan.