Tunnemme asian, tiedämme ettemme tiedä

Jälleen kerran, once and for all, todistellaan että

»Hiilihydraatit eivät lihota, keinotekoisten makeutusaineiden terveysriskeistä ei ole olemassa kiistatonta tutkimusnäyttöä☑ eikä illalla syömisessä ole mitään pahaa, sanovat asiantuntijat.» 1/3 jotakuinkin oikein. ★☆☆

Taikasanat "kiistaton tutkimusnäyttö" on seurannut aspartaamia ja muita luonnottomia sokerinkorvikkeita. Jos ei ihan kiveenhakatusti voida osoittaa terveysriskejä, voidaan katsoa tuotteen myynnin olevan suorastaan velvollisuus.

Jälleen ylistetään täysjyvää, jossa siis pidetään safkassa mukana kuoret, joita ei ole tarkoitettu syötäviksi, vaan estämään syömistä (mm. kasvin itsensä tuottamilla myrkyillä). Toisekseen "täysjyväksi" katsotaan seos, jossa on tietty prosentti niitä kuoria – ja enin osa ihan vain sitä valkoista jauhoa. Sama ruisleivän kohdalla. Ja kun artikkelissa mainitaan kokokauraleipä... Onko sellaistakin olemassa? Jos on, niin pitääpä metsästää. 

Ai niin, ja täysjyvätuotteissa on useasti enemmän lisättyä sokeria kuin tavan jauhossa – mutta kuten jutussa todetaan, karkkejakin voi syödä "kohtuudella" (mitä se sitten tarkoittaakin). Kuten kaikkea. Lasiakin voi syödä kunhan muistaa pureskella hyvin huolellisesti ja erittäin varovasti.

»Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg arvelee, että ajatus siitä, että hiilihydraatit lihottavat johtuu siitä, että kun vähähiilihydraattinen ruokavalio tuli trendikkääksi 10–15 vuotta sitten, moni ihminen laihtui sen seurauksena. »

Niin. Ihmiset laihtuivat vähentäessään hiilareita – ja alkoivat sitten kuvitella, että laihtuminen johtui hiilarien vähentämisestä. Omituista harha-ajattelua!

»– Ihmiset oppivat luulemaan, että painonhallinnan avain on hiilihydraattien vähentäminen, vaikka siinä oli samanaikaisesti monia muitakin asioita [toisin kuin missään muussa asiassa koskaan ei ole], kuten esimerkiksi kasvisten lisääntyminen [eli siirtyminen nopeista hiilareista hitaisiin] ja ruokavalion keventyminen [jolla ilmeisesti tarkoitetaan transrasvojen tuomista ruokavalioon, mitä myöhemmin jutussa kehutaan hyväksi ratkaisuksi mainitsematta, että se on paitsi turhaa, myös kaikkea muuta kuin fiksua], jotka oikeasti selittivät sitä, Borg pohtii. »

Itse asiassa rasvoista jutussa ei mainita muuta kuin että

»Borg kertoo törmänneensä melko usein sellaiseen uskomukseen☑, että rypsiöljyä suositellaan vain siksi, että Suomessa on rypsiöljyteollisuutta.

– Sitä suositellaan siksi, että sen on tutkimuksissa☑ todettu säännönmukaisesti edistävän terveyttä. Myös niiden omega-6-rasvahappojen. Ei tarvita mitään elintarviketeollisuuden tai maatalouden salaliittoa☑, vaan tutkimusnäyttö näyttää siltä, Borg sanoo.»

Tutkimusnäyttöhän ei ole yhtään usein elintarviketeollisuuden tilaamaa. Rypsi on lamppuöljyä. Nauris, jonka sukua rypsi on, olisi terveellistä kyllä – mutta jostain syystä nauris ja lanttu on pudonneet ruokapöydistä johonkin ravinneköyhän perunan tieltä. Tämähän ei mitenkään voi johtua tarkoituksellisesta tarjonnan vinoumasta joka olisi aiheuttanut ajan myötä muutoksen kysynnässä?

»Borg arvelee, että makeutusaineet ovat e-koodien ohella kauhutarinoille☑ helppo saalis, koska keinotekoisista aineista on helppo ajatella, että niissä on jotakin pahaa.»

Niin. Yhtäältä synteettisissä aineissa tuppaa olemaan sitä vikaa, että ne eivät hoida sitä duunia jonka orgaaniset hoitaisivat kyllä. Kropalla ei ole makeutusaineille mitään käyttöä – toisin kuin sokerille. Makeutusaineiden käyttö on elimistölle suunnilleen yhtä fiksua kuin muovin syöminen; ei siihen välttämättä kuole, muttei siitä kyllä hyötyäkään ole.

Jutussa tyrmätään myös (ihan oikein kyllä) ajatus aamiaisesta päivän tärkeimpänä ateriana – mutta tämä konsepti sabotoidaan tietystikin väittämällä, että ihan koko ajan pitää pupeltaa jotain jotta jaksaa sitten olla reipas ja uuttera. …Mikä ei pidä paikkaansa. Jos verenkierto on jatkuvasti vatsan seudulla, on turha haaveilla sulavasta ajatuksenjuoksusta. Aamiaista ei tarvita – ei varsinkaan muroja, joista seuraa vain nälkä parin tunnin päästä. Lounaalla voi sitten syödä jotain proteiini- ja rasvapainotteista. Tai sitten voi ihan hyvin odotella iltaan asti – ja päin vastoin kuin mitä jutussa väitetään: silloin kannattaa ottaa ne hiilarit sisään, jotta kroppa jaksaa korjata lihasta unen aikana.

Tämä on siis totta:

»Itse asiassa on hyvä syödä yötä vasten, sillä yön aikana kehossa tapahtuu monia rakentavia prosesseja, jotka tarvitsevat ravinteita.»

Tämä sitten taas ei ole:

»– Jos yöpaasto on todella pitkä, elimistö voi alkaa käyttää omia lihaksia energian saantiin, Männikkö varoittaa.»

Elimistö käyttää lihaksia viimeisenä energianlähteenä. Viimeisenä. Itse asiassa kannattaa venyttää tuo yöpaasto päiväpaastoksi jos haluaa ensinnäkin, että kilot alkavat putoilla – ja toisekseen jos haluaa pysyä energisenä. Ihmiskone menee tukkoon jatkuvasta syömisestä – ja niin kuin niin moni asia tässä maailmassa: mitä harvemmin syöt, sen vähemmän on nälkä, ja sen paremmin näläntunteen kanssa ylipäätään tulee toimeen. 

Me voimme olla ainakin kaksi viikkoa täysin syömättä, mutta silti "asiantuntijoiden" mukaan on ihan pakko parin tunnin välein tunkea jotain kitusiin. Tämän jatkuvaa mässytystä suosittelevan ohjeistuksen aikana ihmisten pinna on lyhentynyt, keskittymiskyky kadonnut ja ajattelu sumentunut... Ihan kuin näillä asiantuntijoilla olisi vähän eri funktio kuin äkkiseltään kuvittelisi?

Lyhyesti: ruokavalio on melkoisen toissijainen asia (koska sekasyöjän elimistömme on melkoisen hyvä irrottamaan tarvitsemansa kaikesta mitä suuhun tulee työnnettyä), kunhan syöt nälkään etkä tavan (tai kellonajan) vuoksi. Kroppa on melkoisen hyvä kertomaan mitä milloinkin olisi syytä syödä, joten kannattaa opetella kuuntelemaan sitä. Me olemme itse itsemme parhaita asiantuntijoita kunhan opettelemme olemaan kuuntelematta joka hemmetin trenditohtoria synteettisine mielipiteineen.