2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Sen jälkeen meitä onkin kovasti talutettu mm. russofobian alttarille, jossa väki uhrataan lopulta rintamalla sotateollisuuden katteiden vuoksi – ja samalla pidetään silmiä visusti ummessa kun äärisiionismi jatkaa loputonta kansanmurhaansa. Kaikki menee juuri niin kuin äärioikeammisto haluaa: energiainfra ajetaan vähitellen alas; Suomesta tehdään kehitysmaa, kun länsimaat ylipäätään pitää tuhota. Sellaista se on täällä sivistyksen loppuhämärissä aina.

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

October surprise

Jännä. En ole varsinaisesti seurannut rapakontakaisia välimallin vaaleja – mutta sen verran olen ollut kärryillä, että yleensä tällaisina aikoina lokakuulla tapahtuu jotain odottamatonta, jolla galluppeja koitetaan kääntää.

Olen ollut myös ymmärtävinäni, että demokraatit ovat olleet liukumassa reippaasti tappiolle.

Sitten, ykskaks, joku voitolla olevan puolen edustaja saa päähänsä tehdä jotain idioottimaista, joka kääntäisi mahdollisesti asetelman vähän haasteellisemmaksi äänivyöryn suhteen. Tai tämä ainakin näyttää olevan narratiivina. Jännä.

Vähän kuin Assad, joka – valtavirtanarratiivin mukaan – päättää kaasuttaa omia kansalaisiaan aina siinä kohtaa kun jenkeillä ei enää ole mitään veruketta pyöriä Syyriassa.

Ja nyt siis joku intohimoinen republikaani lähettää neljä pommia, joista yksikään ei räjähdä. Jännä. Tosi hyvä suunnitelma. Hirmu hyvää peeärrää, ja kaiken kaikkiaan tosi tarpeellista vaalivoiton maksimoinnissa.

Yhtään ei pistä miettimään, josko tässä kerrottaisiin vähän lennokkaampaa tarinaa kuin mikä totuus mahdollisesti on.

Ei kommentteja: