sunnuntaina, tammikuuta 22, 2017

Vaikutelmatalous III

Tiedätte Voltairen, sen valistusajan filosofin? Hän tuli sanoneeksi jotakuinkin näin: "Jos haluat tietää kuka sinua hallitsee, katso ketä et saa arvostella."

Tämä pätee myös hieman konvoluuttisemmalla tasolla puheenaiheisiin: mitä aihetta ei saa kritisoida, ja kuka siitä ottaa nokkiinsa? Yleensä se nokkiinsaottaja ei edes tiedä miksi ottaa nokkiinsa – ja mitä enemmän emotionaalisia reaktioita ihan kasuaali kyseenalaistaminen aiheuttaa, sen selvemmin joku puudeli on johonkin haudattu.

En ole tähän mennessä ottanut kantaa Donald Trumpiin, koska vaalipuheet on vaalipuheita, ja valinnan jälkeinen toiminta mahdollisesti jotain ihan muuta. Edelleenkään en aio juuri puheisiin kiinnittää huomiota – enkä varsinkaan ultravärittyneisiin median tulkintoihin.
Puheiden ja toiminnan koheesiota kannattaa kyllä sinänsä pitää silmällä – mutta periaatteessa puheita ei tarvitse kuunnella ollenkaan; riittää että seuraa mitä päätöksiä tehdään – ja minkä verran mikäkin sopimus saa julkisuutta.
Heti alkajaisiksi toimintaohjelmasta on kumitettu ilmastosumutus (joka siis ei perustu yhtikäs mihinkään muuhun kuin vanhaan synnin konseptiin), mikä osoittaa lupaavaan suuntaan. Tuo koko himmelihän oli enimmäkseen sitä varten, että saatiin kehitettyä uusia ansaintamalleja jo valmiiksi isoille firmoille – ja mahdollisesti tarkoituksella sairastettua ihmisiä alueilla joilta heidät halutaan pois (uskokaa jo: näillä ihmisillä ei ole minkäänlaista omaatuntoa – ja suunnitelmat etenevät aina useammalla tasolla yhtä aikaa, jotta niitä voidaan korjailla sitä mukaa kun esteitä ilmaantuu).

Sikäli kuin olen ymmärtänyt oikein, Trump aikoo käytännössä kaataa velkavetoisen pyramidihuijauksen, joka kulkee nimellä FED (joka on siis yksityinen firma, joka lainaa korkoa vastaan Yhdysvalloille sen omaa rahaa, joka on hetki hetkeltä fiktiivisempää, koska kysymys on velan ja koron kumuloitumisesta).

Jos hän todellakin jatkaa tuolla tiellä – ja peräti onnistuu tehtävässä –, niin sitten kyseessä on mahdollisesti koko liittovaltion historian paras presidentti – koska silloin ollaan ongelman ytimessä. Turbulenssia seuraa, ja isosti, mutta myllerryksen jälkeen tilanne on huomattavasti parempi ja stabiilimpi, ja ihmiset voivat ruveta luottamaan siihen, että tulevaisuus on jotakuinkin ennustettavissa.
Mutta tuo reitti on ehdottomasti hengenvaarallinen. Jokainen moista yrittänyt on otettu hengiltä (sanoinko jo, että noilla ihmisillä ei ole minkäänlaista moraalia?), ja kaikki mahdolliset keinot otetaan käyttöön mielipideilmaston kääntämiseksi takaisin syvään uneen.
On olemassa selkeä lakmustesti: jos Yhdysvallat edelleen jatkaa Israelin tukemista, se kertoo että mikään ei tule muuttumaan. Jos taas tukeminen lopetetaan, ja vihdoin kerrotaan millaisen valheiden vuoren päälle tuo koko feikkivaltio on rakennettu... No, se vasta vaarallista on. Silloin ei kukaan ole turvassa – mutta eipä ole kyllä nytkään.

Tuohon liittyy silloin puheiden ja tekojen ristiriita: Trump on kertonut moneen otteeseen tukevansa Israelia, ja jos hän sen suhteen kääntää kelkkansa, hänen on syytä saman tien julkisesti kertoa valehdelleensa tarkoituksellisesti, ja tehneensä sen siksi, että kyseessä on murhanhimoinen, täysin häikäilemätön sakki, joka piti pitää hetken aikaa rauhallisena.

Valheilla on jännä pyrkimys tulla pintaan. Vaikka valehtelijoiden kuoro muodostuisi miten harjaantuneista psykopaateista, jokin osa heistä jokaisesta haluaa kertoa totuuden.

Meidän maailmaamme peittävä valheiden laahus estää meitä kehittymästä ihmisinä sille tasolle, jolla jo voisimme tietoisuutemme puolesta olla – mutta niin kuin hehkulampun idea kehittyi samanaikaisesti toisistaan tietämättömien ihmisten päissä, myöskin tajunta siitä, että tämä loputtomaan riistoon ja laskelmoituun väkivaltaan ja harhaanjohtamiseen perustuva tapa toimia ei ole ainoa vaihtoehto, heräilee ympäri maailman samanaikaisesti, ja auttaa meitä ottamaan sen askeleen jonka olisimme voineet tehdä jo sukupolvia sitten.

Ei kommentteja: