keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Etäistä sähköä (tuodaan lähemmäs viuhtomaan)

Ah, etälukumittari. Muutoksen hyödyt näkyvät heti. Eivät välttämättä "hyötyinä" per se, mutta näkyvät.

Seuraava lasku on näemmä melkein kolminkertainen. Fortumin sivuilla ei laskuerittelyä löydy, joten en tiedä miksi (– ja tarkentaakseni: pankin sivulta en jaksa kyseistä erittelyä hakea, koska kyseessä ovat Dansken sivut; näinpähän vain föönin pankkipalvelusta että näin käy [ja sieltä ei tokikaan mitään erittelyjä saa silmillensä]).

Mutta hyvä asiahan tämän täytyy olla – ei kai valtioneuvosto muuten velvoittaisi vaihtamaan kaikkia mittareita etäluettaviksi?

No. Ei minulla etämittareita vastaan muuten mitään ole – reaaliseen kulutukseen perustuva laskutus tuuriveikkailun sijaan on hyvä asia – mutta minkä tähden asiakkaalle lyödään siitä aiheutuvat kulut kertaköntällä maksettavaksi?

Sähkö on aivan saatanan kallista jo muutenkin (ja yllättävän välttämätön menoerä, muuten), joten tässä on havaittavissa jälleen kiristyksen makua. Aivan sama syödäänkö taloudessa, kunhan sähköntoimittaja saa windfallinsa ja heti.

Tässä kohtaa täytyykin muistuttaa itseään, että sähkölaskut tulevat jatkossa käyttäytymään muutenkin melko arvaamattomasti. Sen sijaan, että edes suunnilleen tietäisi paljonko kuussa tulee menemään sähköön, tulee todennäköisesti järkyttymään seuraavan vuoden ajan kerran kuussa sydänkohtauksen partaalle.

Toinenkin sähköön liittyvä asia: tuohon taivaanrannan komisteeksi tulee kuulemma tuulimylly (tai yhdeksän, sikäli kuin nyt tuota vähäistä googlattavissa olevaa infoa olen onnistunut tulkitsemaan).

Tuotakaan vastaan minulla ei sinällään ole mitään, kyseinen mastohärdelli ei haittaa silmää yhtään enempää kuin maisemaa halkova suurjännitelinjakaan – siinä saattaa olla jopa tiettyä kuvauksellisuutta – mutta onhan nyt varma sitten, että sen pyörimisen aiheuttama matalataajuuksinen jyminä ei vedä kroppaa solmuun? Onhan? Siitä ei tule mitään ongelmia elimistölle? 

Tuulimyllyt ovat noin ideologiselta kannalta huomattavasti kannatettavampi ratkaisu kuin ydinvoima, ja haluan suhtautua optimistisesti siihen, että kun kyseistä vempelettä ruvetaan laajasti käyttämään, sen lastentauditkin saadaan kuriin – tehot  kipuavat koko ajan korkeammalle niin kuin nousevan innovaation aloilla on tapana.

Siihenkin haluan suhtautua optimistisesti, että propelleja ei pyöritetä tyynellä ilmalla sähköä törsäten vain siksi, että laite näyttäisi tuottavan sähköä? (Tätäkin tiettävästi harrastetaan, mikä on taas oman lajinsa idiotismia).

Valitettavasti uudistuksissa tuntuu vain olevan pääsääntönä jonkun tahon hillitön välistäveto, jonka lopputulos on joko hyödytön, tai sitten peräti vaarallinen. Haluan olla väärässä – ja toivon että sitä varten ei tarvitse sulkea silmiään todellisuudelta.

3 kommenttia:

Oma tila ja ajatuksia kirjoitti...

Aalto- ja vuorovesisähköä pitää kehittää!!

kasbach kirjoitti...

Niinpä! Siinäkin olisi hyvä sauma ampaista kehityksen kärkeen jatkuvan perässähiihtelyn sijaan...

kasbach kirjoitti...

...No nyt kun vihdoin pääsi vertailemaan vuoden takaista ja nykyistä tasauslaskua, näen missä mennään.

Kulutus on jonkin verran kasvanut, mikä nimenomaan arviolaskutuksessa kalahtaa noin kovaa siksi, että edellisenä vuonna taas tuli käytettyä säästeliäämmin sähköä – minkä tähden siis arviolaskutus tapahtui pienemmän kulutuksen mukaan...

Mutta siitä huolimatta laskut ovat olleet koko ajan kalliimpia. En ole jaksanut vielä laskeskella, että missä kohtaa muilaus kipupisteensä maksimoi, kun noita tariffeja näyttää löytyvän moneen lähtöön, ja eri vuosina eri määrät...

Saas nähdä. Arviolaskutus oli huono systeemi, mutta talvella saattaa tosiaan napsahtaa melko ikävästi kulutus reaalisellakin laskutuksella jos ei huomaa reservoida itselleen muhkeita puskureita.