Sähkölaitteet on perkeleen aprillipila. Allekirjoittaneella on omituinen viha-rakkaussuhde kaikenlaisten vempeleiden kanssa: jos se toimii sähköllä, se pitää hankkia – mutta jo oletuksena on se, että laite ei toimi, ainakaan kunnolla ja heti.
Eikä se kyllä useimmiten toimikaan. Joten useimmiten värkki kiehuttaa sisäisiä virtapiirejä jo pakkausta avattaessa. Harmillisesti myös ennakko-odotukset toimivat itseään toteuttavina ennusteina, ja tulee toisinaan tulkittua vempeleen kuttuiluna sellaisetkin asiat, jotka ovat vain omaa tumpelointia.
Vaan tietokoneet ne vasta veikeitä ovat! Niissä nimittäin diagnostiikka vaihtelee ennalta-arvaamattomalla viehkeydellä. Esimerkiksi eilen, ja toissapäivänä. Hirmu sattuvalla tavalla.
Rupesin nimittäin aprillipäivän aattona duunaamaan vaihteeksi uutta biisiä. Aina välillä tulee mieleen lähteä kartoittamaan, että mitenkä yksinkertaisista elementeistä saisi kasattua hillittömän hittipiisin, ja kilkuttelin kiippaireilla kuvion, jossa oikea käsi vaihtelee kahta sointua (tai oikeastaan varioi yhtä: g-duuria sus4:n kanssa) koko kappaleen ajan – vasemman ottaessa laskevia säveliä c-duurissa joka ykkösellä: a-osassa c, h, a, g; b-osassa f, e, d, g; ja c-osassa yllättäin nousevasti (huikea keikaus!) d, e, f, g. Aika simppeliä.
Joo, ja siihen sitten nyyhkyballadisanat aiheesta April Day's Fool. Sydäntäsärkevää. Hämmästyttävää on se, että duunasin tosiaan sanatkin samaan syssyyn, vaikka yleensä tuo puoli on se, joka kanittaa.
Vaan sitten alkoivat ongelmat. Laulua en saanut koneelle sitten millään. Vaihtelin piuhoitusta, käynnistelin ohjelmia – konettakin. Lopulta kun sain jotain sisään, meni ääni omituisesti digiruvelle. Ties kuinka monen muilauksen jälkeen sain vihdoin äänen sisään niin, että sain jonkinmoisen demotuksen aikaiseksi – mutta sitten alkoivat hermot olla jo sen verran hiiltyneinä, että oli parempi jättää homma hautumaan.
Seuraavana päivänä tuoreilla korvilla kuunnellessa totesin biisin olevan ihan kelpo matskua – vaikka laulumelodiat ja sanat olivatkin sangen… keskitietä – mutta sitähän minä vähän olin hakemassakin. Vaan halusin tehdä laulut paremmalla mikillä, ja ihan seisoen – hengitystekniikka kun ei ihan parhauteen yllä jos laulaa istuen, ninq siinä demotellessa tuli tehtyä.
Mitenkä tämä onnistui? Ei mitenkään. Ensimmäisen a-osan sain laulettua kerran sisään, ja sitten ääneen karkasi taas jotain digirutinaa. Käynnistelyä, tweakkailua. Mikään ei auta. Ei olisi pitänyt miksailla ennen kaikkien finaaliraitojen sisäänvetoa, lisäillä plugeja. Nyt kyllä kuulee suht hyvin miltä niiden pianoraitojen pitää kuulostaa, mutta kun stemmojakin pitäisi ymppäillä ja kitaroita ja bassoa… Ei mitään toivoa; kone nyykähtää heti.
Ja aprillipäivä meni jo. Kyseinen biisi tulee ajankohtaiseksi vuoden päästä. Ehkä siihen mennessä olen saanut laitteet taas toimimaan kunnolla – ja verenpaineen takaisin siedettäviin lukemiin...
Mutta onneksi illan piristeeksi ongelmat vaihtoivat ilmiasuaan. Kun nimittäin irtisanoin tuossa kuun lopussa CMoren, jonka seuraaminen digiboksilla on ollut jokseenkin ongelmallista, ja ajattelin ruveta tilaamaan samoja matskuja FilmNetistä, antoi kiitettävän vastuksen jälleen Postipankki Leonia Sampopankki DanskeBank.
Vaikka kyseinen alusta haluaa maksettavan nimenomaan luottokortilla, kuittaus pitää hakea pankin sivulta, mikä ei tietenkään onnistu. Ei millään. Ei auta selaimen vaihto. Jokainen vaihe hyväksymisessä pitää ladata uudestaan jos haluaa että jotain tapahtuu. Paitsi että lopulta vastaan tulee 404 multifail.
Niin pääsi taas kivasti kierroksilla nukkumaan. Kun ei jaksanut enää hakea tuota monitoria tuolta ylhäältä, että saisi tuon pc:n – joka sekään ei edellisellä kerralla kyllä dansken sivuilla pelittänyt – toimintaan.
Ja monskuhan on ylhäällä siksi, että siellä on rummut, jotka mikitin sille uudelle äänikortille – joka ei suostunut toimimaan läppärin kanssa, mutta vanhan mäcin kanssa kyllä – joka taas muistutti mieliin sen, millaista oli aikanaan tehdä musaa aivan hillittömän latenssin kanssa. Joten ne rummut pitäisi raijata tänne alas, tähän huoneeseen jossa olisi kyllä ihan tarpeeksi ahdasta muutenkin – minkä takia ne rummut olen täältä nimeomaan tuonne ylös vienyt. Ja kuten tässä kuunvaihteessa tulin huomaamaan, tämän koneen toiminta ei liikoja lupaile kahdeksan raidan yhtäaikaisen sisäänoton suhteen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti