2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

tiistai 21. helmikuuta 2017

"Niin, jääkausi, sä sanot?"

kysyt sä multa. "Että niinku tulossa, ja heti kohta?"

Hei, ei tää mitään rakettitiedettä ole.

Kuten muistamme, planeettojen (ja Linnunradan keskustan) sijainti vaikuttaa aurinkoon (ja maahan), ja aurinko sitten taas vaikuttaa meihin (ja muihin planeettoihin) gravitaation (ja säteilyn) kautta – mutta se ei sinällään vielä selitä jääkausia; staattisen aurinkokunnan malli on... no, liian staattinen siihen.

Jääkaudet selittää tämä:
Aurinkokunta kiertää galaksin keskustaa öbaut 700000 kilsaa tunnissa. 225 miljoonaa vuotta, ja olemme takaisin tässä pisteessä.
Tai riippuu miten katsoo: galaksit ovat myös liikkeessä. Kiertävätkö ne jotain? Ei tiedä kai kenkään. Mutta koska universumi laajenee*, kaikki käytännössä loittonee kaikesta. 
Enimmän aikaa olemme ihan muualla kuin ekvaattorilla. Mitä loitommalla olemme keskitasosta, sen hitaammalla aurinko käy – ja sen kylmempi on meillä. 2012 singahdimme juuri galaktisen päiväntasaajan pohjoispuolelle, joten kylmää kyytiä on edessä.

Tämä sykli kestää jotakuinkin 26000 vuotta – joten seuraavat 6500 vuotta matkataan kauemmas, kunnes taas 13000 vuoden päästä ollaan hetken aikaa panikoimassa, että "jumankauta, maailma lämpenee ja se on mun syy!"

Muuttujia on toki vähän enemmän kuin nämä – ja sitten päästäänkin (vielä) kiistanalaisemmalle alueelle: koska kaikki loittonee kauemmas, myös maapallo laajenee. Tässä teoria, jonka geofyysikot lyttäävät kättelyssä (EDIT 080317: vaihdoin tähän vain linkin videoon, koska upotuksen "pikkukuva" jostain syystä peitti luetuimpien listalla puolet leipätekstistä).

Tästähän tokikin herää kysymys: mistä lisääntyvä maamassa on peräisin? Maan ytimen plasmareaktioista, vastataan kasvavan maan teorian piiristä. Ja siihen taas parkaistaan, että mistä ihmeen plasmareaktioista; teoria tuntuisi sotivan fysiikan lakeja vastaan.

Mutta fysiikan lakeja rikkovat myös dinosaurukset; nykyisen painovoiman alle ne ovat liian isoja.

Kirahvit ovat juuri niin korkeita kuin mitä painovoima sallii: puoli metriä lisää, ja sydän ei enää jaksa pumpata verta aivoihin – puhumattakaan siitä, että satunnainen kompastuminen on massan putoamiskiihtyvyyden takia tappava tiplu.
Lisäksi muistamme elävästi, miten Siperiaan ilmaantui valtavia kuoppia jokin aika sitten. Pohjois-Amerikkaan on myös ilmaantunut selittämätön railo. Jos teoria pitää paikkansa, ovat molemmat mantereet jakautumassa kahtia.
Tulevaisuuden ihmiset tulevat olemaan pienempiä ja sirompia kuin me, ja sen ajan arkeologit löytävät itsensä tästä tilanteesta:
---
lisäys 180318: *big bang -teoria alkaa tosin olla melkoisessa vastatuulessa nykyään: pimeää ainetta ei löydy kerrassaan mistään, ja ylipäätään tähtien välinen dynamiikka tuntuu olevan aivan muuta kuin mitä meille on opetettu – eli siis elektromagnetismia. Itse asiassa tuossa yhdyssanassa jompi kumpi elementti on turha, koska sähkö ja magnetismi on sama asia. Kuin myös gravitaatio. Ja ydinfysiikka.

Ei kommentteja: