2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

KeruBUM

Tjah, nyt kun maailma on taas pysäytetty muutamaksi päiväksi, voidaankin vilkaista todennäköisintä selitystä sille, miksi uskonnot ovat olemassa. 
Disclaimerina todettakoon, että kirjoituksen jatko saattaa aiheuttaa epäuskoista tuhahtelua. En väitä tämän maailmanselitysmallin olevan totta, mutta tähän mennessä aukottomin vastaantullut se on* – mikä se taas ei tarkoita allekirjoittaneen uskovan sanaakaan siitä mitä tulee kirjoittaneeksi; asiat ovat niin kuin ovat, eikä usko sitä miksikään muuta.
Mistäpä lähtisi liikkeelle? Vaikka tästä: me emme ole ensimmäinen teknologisesti kehittynyt sivilisaatio tällä pallolla. Tästä kielivät aika monet megaliittiset rakennelmat, jotka on kummasti saatu millimetrintarkasti pusattua paikoilleen vaikka virallisen selityksen mukaan taitomme ovat rajoittuneet nuolenpäiden veistelyyn.

Toiseksi: meidät tosiaan on tehty. Orjiksi. Tämä selittää tuon loputtoman laumasieluisuuden ja auktoriteetintarpeen jota edelleen saamme seurata milloin minkäkin hulabaloon mausteena.

Kuten Genesiksestä muistamme, ensin oli Peter Gabriel ja sitten rumpujen takaa nousi Phil Collins luojajumala oli monikko: Elohim (nyk. Allah). Kyseessä oli siis joukko heeboja, jotka muovasivat itselleen sopivan työkalun, koskapa heitä itseään ei huvittanut kaivaa kultaa Etelä-Afrikassa, mutta kultaa piti kaivaman. Genesiksessähän suunnilleen alkujakeessa mainitaan kulta, koska kulta nyt vain on... painavaa?
Kullankaivuun kiehtovaa esiesihistoriaa voi kuunnella Michael Tellingerin rattoisana tarinointina, joka avannee mieltä melko lailla jos suinkin on yhtään taipumusta virallisten narratiivien kyseenalaistamiseen.
Eli siis: uskonnolliset tekstit ja artefaktit ovat täynnä viittauksia väkeen, joka tuli jostain muualta; joka geenimanipuloi itselleen kuuliaista työvoimaa – ja häippäisi jossain kohtaa, tullakseen takaisin sitten kun sattuu reissaukseltaan ehtimään.

Esimerkiksi sumerilaisista savitauluista on löydettävissä listaus kuninkaista, joiden genealogia pakittaa parisataa tuhatta vuotta taaksepäin. Miksi ihmeessä moinen listaus kehitettäisiin, jos se ei perustuisi todellisuuteen? Huvikseen? Aika neuroottiselta huvittelulta vaikuttaa tuommoinen...

Olemme tällä hetkellä matkalla kohti tämänkertaisen sivistyksemme huipennusta – jonne on ajallisesti matkaa vielä tuhansia vuosia, kolmisentoista tuhatta. Sen jälkeen alkaa jälleen taantuminen, joka huipentuu seuraavaan kivikauteen ja sivilisaation hukkaamiseen. Tämä on siis sidoksissa aurinkokunnan galaktiseen kiertoon – ja olemme ydinenergian keksimisen jälkeen (jälleen) vaarassa arkaaisoida itsemme etuajassa, eli ans kattoo päästäänkö sinne pinaakkeliin asti vai onnistummeko säteilyttämään itsemme takaisin unohduksen syleilyyn hetikohta.
Mitäs muuta knoppia tähän kohtaa heittäisi vielä? Vaikkapa nämä neljä kirjainta: ruah. Tuo onomatopoeettinen sana kuvasi protosumerilaisissa kirjoituksissa jotain, joka sittemmin on käännetty muotoon: "pyhä henki". Se ei kuitenkaan ole tarkoittanut minkään sortin henkeä, vaan jotain jolla nämä taivaista tulleet geenimanipuloijat kulkivat; nykyään noiden neljän kirjaimen sijasta käytetään kolmen kirjaimen lyhennettä, jos hiffaatte mitä tarkoitan...
Tuon ylläolevan meille kertoi italialainen tyyppi, jonka nimi ei nyt juuri tule mieleen, mutta joka kutsuttiin Vatikaaniin kääntämään se Jerusalemin temppelistä pöllitty toorakäärö – että voisitko kertoa mistä tässä niinku oikeesti kerrotaan...

Ja oikeesti siinä kerrotaan vähän muuta kuin mitä tämä nykykirkkojemme sanoma hämärissä höpinöissään koittaa uskotella. 

Kuten vaikkapa jokainen sivistynyt ihminen tietää: "holokausti" sanana tarkoittaa kokonaan poltettua uhria. Kun Kain ja Abel toivat oman uhrinsa tekijöilleen tarjolle, teki Kain sellaisen virheen, että toi vegeannoksen tarjolle. Joten jumalat eivät kiinnittäneet siihen annokseen mitään huomiota, mutta mielistyivät Abelin kunnolla kärväytettyyn kebabiin. Miksi näin?
Kun astronautit ovat laskeutuneet ilmakehän läpi, heihin on tiettävästi tarttunut tuossa sukelluksessa tietty sitkeä odööri: palaneen lihan haju. Ehkä kebab tuo valmistajillemme mieleen kotiinpaluun huuman tai jotain? En minä tiedä kun en muistaakseni ole valovuosia avaruudessa matkannut... ainakaan tässä elämässä.
...Tätä saagaahan voisi jatkaa tuhansilla rönsyillä, mutta jätettäköön taas tässä kohtaa tähän. Eiköhän tuossa jo riittävästi märehdittävää liene niille, jotka eivät ole näihin judansseihin konsaan törmänneet...
---
* Ehdottomasti aukottomampi selitysmalli tämä on kuin se, jossa kaikkivaltias luojajumala uhraa itsensä koska ei muuta voi, ja siinä nestehukassaan höpisee: "Minä, minä [Eeli = Elohim]! Miksi minut hylkäsin?" ja "Note to self: anna anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät."

Ei kommentteja: