tiistaina, toukokuuta 12, 2015

Romutta

Sitä ei tule ajatelleeksi. Ainakaan itse en tullut. Nimittäin kun pihastossa on majaillut pari liikennekäytöstä poistettua autoa, on tullut kuviteltua, että eihän niistä mitään vakuutuksiakaan tarvitse sitten maksaa.

No, ei liikennevakuutuksia niin. Mutta kaskot siellä edelleen rokottavat tiliä.

Tämä kävi ilmeiseksi kun syynäsin viimeisen vuoden ajalta menoerät, ja tulin vilkaisseeksi että mitäs nämä vakuutusmaksut oikeastaan sisältävätkään. "Kas tässäpä harvinaisen hyödytön rahareikä!" riemastuin.

Joku optimistipälli sisälläni on herutellut sellaista ajatusta, että noista molemmista saisi vielä kulkukelpoisen vehiikkelin - mutta totuus on kyllä se, että vain, jos sattuisin olemaan auton remppaamiseen intohimoisesti suhtautuva räplääjä, tuo olisi mahdollista. Mutta tässä todellisuudessa auton remppaamiseen kohdistuva intohimon liekki loimuaa siinä vihassa, jota tunnen kaikkea ruuvinvääntelyä ynnä muuta hinkkailua kohtaan. Eli ei; mitä minä oikein olen kuvitellut kuvittelevani?

Joten tilasin molemmille kuljetuksen tuonpuoleiseen. Kätevästi voi netissä tehdä semmoisen, ja sitten vain hakevat pois. Mitä nyt kannattaa muistaa tyhjentää autoissa mahdollisesti lojuvat sinne kuulumattomat mutta toisaalla merkitykselliset artefaktit. 

Ja semmoinen mutka tässä voi olla vielä, että tuon varhaisemman rekisteriotteessa saattaa olla myöskin exän nimi. Tämä pitänee tarkistaa. Tai kaipa ne sieltä soittelevat ja mainitsevat asiasta. Valtakirjaanko tässä vielä pitää puumerkki käydä hakemassa? Sen näkee.*


---

*Ei kuulemma tarvitse valtakirjoja jos kerran on pankkitunnareilla onnistunut noutotilauksen tekemään...

Ai että mua nauratti! Ei naurattanu.

Nimittäin toisen auton avaimet olivat viimeisimmässä näytelmässä rekvisiittana - ja näin ollen edelleen viidenkymmenen kilometrin päässä kun ei vain tullut mukaan napattua sieltä lähtiessä.

Joten soittamaan Kuusakoskelle, että totanoin, mitäs pitäs.

Piti peruuttaa sen auton haku siihen saakka kunnes olin avaimet saanut ja autosta kaiken ylimääräisen ulos.

Sitten tuli mieleen, että hetkinen. Minullahan on vara-avain nipussa. Hyvä muistaa se tässä kohtaa juu. No, ei muuta kuin hakemaan kamoja veks.

Vaan autossahan tosiaan on murtohälytin, ja liikkumisen-esto vai mikä se nyt on, tietysti. Joten - ehkä siksi että olin vähän aiemmin räplännyt takaluukkua jotain että onkos tuo auki vai kiinni vai mitä - ovea avatessa hälytin rupeaa soimaan.

Hmm. Mitäs tässä kohtaa piti tehdä? Virta-avaimella rynkyttää joku numeroyhdistelmä. Mikä se yhdistelmä oli? Ja missä oli se alumiinilätkä josta yhdistelmä kävisi ilmi?

Tuurilla koitin hiljentää ujelluksen - ja jollain keinoin onnistuinkin... Tavallaan. Auto ei kyllä käyntiin lähtenyt, ja heti kun avaimen otti virtalukosta, alkoi ujellus uudestaan. Jeah.

Joten jätin sen siihen ja kävin etsimässä lunttilätkän. Juu, väärän koodin olin räplännyt. Mutta jospa sitten laittaisi oikean?

Khm. Ei se silti käyntiin lähde. Eikä ole hiljaa jos ei ole virta-avain on-asennossa. Kiva. No, ehkä siitä loppuu akku ja sitten ei voi enää ujeltaa? Tai jotain. Gnh.

---

Niin, ja asiain toimittamistahan auttaa hirveästi se, että ei ole nukkunut edellisenä yönä yhtään. Ei tule meikäläisen elämästä mitään ilman iltaisin napattavaa melatoniinia.

Ei kommentteja: