Maat ja lupaukset

Niin, se kasaariteoria. Sehän menee kutakuinkin näin: Israelin juutalaiset eivät ole geneettisesti samaa poppoota kuin ne, jotka diasporaan lähtivät; sen sijaan kyseessä on Kaukasuksen pohjoispuolella elänyt kansa, joka valitsi juutalaisuuden välttääkseen naapurustosta kumuavan paineen kääntyä islamiin tai kristinuskoon.

En sitten tiedä miksi kasaarit eivät voineet pidättäytyä omassa uskonnossaan, mikä se sitten olikaan; valinnanvaraahan oli tuolloin kovasti paljon tarjolla. Tässä kohtaa teoria ei ole ihan vahvimmillaan – ja hetken päästä muutama muukin pointti, joka jyrsii yksioikoisen teorian perustoja. 

Voisin kuvitella, että teoriat eivät nouse tyhjästä, joten tämäkin lienee osaksi totta – mutta syy-seuraus-suhteet tupataan esittämään paljon yksinkertaisempina kuin mitä ne todnäk ovat.

Joku egyptiläinen poliitikko, jonka nimi nyt ei tule mieleen, totesi israelinjuutalaisista jotakuinkin, että "palasitte huomattavasti vaaleampina kuin lähditte" – mikä tuntuu vastaansanomattomalta argumentilta: euroopanjuutalainen on huomattavasti hankalampi silmämääräisesti erottaa kantaeurooppalaisesta kuin arabista.

Voisiko vajaa kaksi vuosituhatta eri leveyspiirillä muuttaa geenistön pigmenttisuhteen? En tiedä, mutta vähän lyhkäiseltä ajalta vaikuttaa tuo noinkin suureen muutokseen.

Mutta sitten knoppi, joka kääntää tämän asian aika lailla päälaelleen. Kuinka monella egyptiläisellä luulisit olevan Tutankhamonin geenit? Vastaus on 1%. Mutta jos mennään Englantiin, löytyy kansan keskuudesta reilun 70% vastaavuus tähän muinaisen Egyptin hallitsijaan.

Samaan asiaan liittyen: minne tahansa "löytöretkeilijät" menivätkin, vastaan tuli aina valkoihoista sakkia, joka oli hengannut alueella jo sen verran monta sukupolvea että olivat muuttuneet natiiveiksi. Uudesta-Seelannista, Etelä-Amerikasta... Ihan sama minkä mestan löysit, vastaan tuli perin skandinaavisen näköistä sakkia osana paikallista populaatiota.

Kiinasta on löydetty hallitsijoiden muumioita, joilla on punaiset tai blondit hiukset.  Hiusten- ja silmien väri periytyy – ja tähän liittyen Saharan berberit, Lähi-Idän kurdit (jotka ovat itse asiassa juuri siihen Kaukasuksen kieppeille levittäytyneet), ja Pyreneiden baskit muistuttavat monessa mielessä kovasti toisiaan sinisine silmineen, vaaleine hiuksineen ja pigmentaationsa sekä veriryhmänsä puolesta.

Tämä kaikki liittyy sinänsä hyvin kiistanlaiseen "arjalaisteoriaan", joka saattaa olla pieleen nimetty, mutta muuten ihan kohdillaan – johon en nyt sen isommin syvenny.

Itse asiassa kuvittelisin, että punahiuksiset ja blondit ovat hekin toisistaan erilliset "rotunsa", mutta juuri tätä puolta en ole tullut luodanneeksi, joten palataan takaisin Lähi-Itään: 

Kun kerran valkoihoista sakkia on löytynyt ympär' maailman, ei liene mahdotonta etteikö juutalainenkin "rotu" olisi ollut alun alkaenkin vaaleaihoista sakkia. En tosin muista yhtään historiallista merkintää, jossa tähän olisi kiinnitetty huomiota. Yhtäältä ihonväri on perin suhteellinen; toiset valkoihoisista on valkoihoisempia kuin toiset.

Jokatap: kasaarit. Tämän suhteen pitää mennä vähän kauemmas ajassa – ja mahdollisesti olettaa jotain, mitä olen kovasti näihin asti ollut kiistämässä: että Jeesus mahdollisesti oli kuin olikin olemassa.

No huh huh, sanot sä. Onko jätkä yhtäkkiä pölähtänyt uskoon? No, ei. Historia vain tuppaa olemaan ihan muuta kuin mitä luulemme. Kuten nyt vaikka nuo valkoihoiset alkuasukkaat, joihin löytöretkeilijät törmäilivät: olitteko kuulleet moisesta? Todnäk ette. Ja miksi näin? Koska asiaa ei haluttu yleiseen tietoisuuteen.

Historiassa on paljon "faktoja" jotka eivät ole totta – ja vähintään yhtä paljon ihan oikeita faktoja, joita niitä taas pidetään pimennossa. Joten miksei Jeesuskin voisi olla sellainen.

Tässä kohtaa on ehkä paikallaan muistuttaa, että yhtälö jumalasta, joka on kaikkivaltias, joka tietää kaiken ja rakastaa jokaista ehdoitta... Jokainen, joka rohkenee vilkaista ympärilleen, tietää että tuo yhtälö on silkkaa puppua; "jumala" voi olla kahta noista, muttei millään ilveellä kaikkea kolmea.

Mutta takaisin jeesusteluun: Jeesus tiettävästi kutsui fariseuksia "käärmeen sikiöiksi", koska olivat tehneet (sanotaan nyt vaikka) gnosiksesta pilkunviilausta ja anekauppaa – heistä oli siis tullut uskonkauppiaita ja fasisteja jotka seisoivat oikean tiedon ja rahvaan välissä, vääristämässä sitä mikä on totta.

Mikä voisi olla farisealainen vastaus arkkivihollisensa viiltävään analysointiin? Pitää huoli, että mikään tuon tyypin toimista ei päädy historiankirjoitukseen. Siinä on onnistuttu oikein kivasti.

Jokatap, ajassa eteenpäin: Flavius-keisarisuku hävittää Jerusalemin temppelin ja ajaa jatkuvaa mekkalaa jatkaneet juutalaiset maan ääriin. Fariseukset päätyivät Babyloniin punomaan juoniaan, ja parisen sataa vuotta myöhemmin julkaisivat master opuksensa: talmudin. 

Kaikkien kuvitelmien vastaisesti toora näki päivänvalon vielä muutama vuosisata tuotakin myöhemmin, mikä kääntää julkaisuaikataulun päälaelleen: ensin uudempi testamentti (joka sekin oikeastaan pitää lukea takaperoisessa järjestyksessä, jos kronologiaa haluaa seurata), sitten talmud, ja vasta sitten toora.

Toora itse asiassa ilmaantui kirjamarkkinoille suunnilleen samalle aikakaudelle kasaariteorian kanssa. Mainitsin aiemmassa postauksessa hunnit, jotka Attilan jälkeen majoittautuivat juurikin tuonne Mustan- ja Kaspianmeren välimaastoon, hallitsevaksi luokaksi. Mikä oli hunnien uskonto? En tiedä. Ehkä olivat pragmaatikkoja: "kun katsotaan että jäljissämme ei ruoho kasva, niin homma futaa".

Ja sitten tämän hallitsevan luokan pariin jalkautui fariseus, jolla oli mukanaan kiva kirjasto aiheesta "miten vehkeilen itseni valtaan", eli siis talmud (se ihan oikeasti on täynnä ohjeistusta siitä, miten perinpohjaisella kusetuksella pyöritetään maailmaa – ja tämä manuaalihan sai jatko-osansa islamin haditheissa {ja jesuiittojen ohjesäännössä... Sekä myös kommunismin ohjeistus jatkaa tätä kunniakasta perinnettä}).

On periaatteessa aivan sama, ovatko ashkenazit kasaareja vai eivät; siionismi aatteena on kaikkea muuta kuin eettistä toimintaa – ja tätä mieltä on perin moni juutalainenkin. 

Koskapa tällä postauksella alkaa taas olla mittaa, jätän asiain syventämisen tältä erää tähän, ja palailen myöhemmin jahka keksin mitä aspektia seuraavaksi laajentaisi...