Demiurgikompleksin vallassa

Joulun kunniaksi pääkaupungin pää-äänenpitäjä on näemmä taas säikytellyt ihmisiä perusteettomalla ajatuksella siitä, miten ihminen jumalaisilla kyvyillään aiheuttaa maailman tuhoutumisen. "Ennätysmäinen lämpöaalto koettelee..." jnpp.

Tässä on valokuva pohjoisnavalta vuonna 1987:

Lisäys 02042018: jaha, tämäkin valokuva on jostain syystä kadonnut johonkin. No, siinä oli kolme sukellusvenettä lillumassa tasan pohjoisnavalla – missä siis ei ollut kovin kummoisesti jäätä vuonna 1987.

Heikohkot hiihtokelit siellä silloin, tuon ikijään keskellä.

Joku voisi tuosta kerkeästi osoittaa, että "Hei, toi kuva on otettu kevään kynnyksellä!" Että varmastikin joulun kieppeillä jäätä on ollut enemmän?

No, ei. Pohjoinen napajäätikkö on paksuimmillaan juurikin toukokuussa. Tuntuu epäloogiselta, mutta pohjoisnavalla talvi on keväällä, ja kesä syksyllä:

Diagrammista voimme kuvitella huomaavamme, että jäätikkö on noina vuosikymmeninä ollut itse asiassa paksuimmillaan tämän mittaushistorian aikana. Mutta itse asiassa ensimmäiset neljätoista vuotta on kuitattu kahdella lukemalla; ehkä juuri nuo vuodet eivät erottuisi noin kivasti jos olisi otettu kaikki vuodet mukaan – tai jos otettaisiin mukaan lukemat siitä taaksepäin? 

Ihan eteläisessä Suomessakin viidenkymmenen asteen vaihtelu (-25°C–+25°C) yhden vuoden aikana on ihan tavallista. Mutta mahtavan ihmisolennon hulppea 4% osallisuus ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin tuotannossa aiheuttaa kataklysmin, josta tiedämme vain että jotain se tulee olemaan – ja vaikka kaikkiin aiempiin kataklysmeihin ihminen (ja varsinkin luonto) on sopeutunut, tästedes sopeutuminen on mahdotonta;

evoluutio ei enää päde, koska ihminen on itse asiassa kömpelö jumala: hirmu älykäs ja mahtava, mutta hajamielinen eikä oikeastaan ihan pysy kärryillä omien keksintöjensä kanssa.

...Itse asiassa, vaikka kirjoitinkin tuon kappaleen satiiriksi, se jossain mielessä pitää paikkansa. Ihminen sabotoi jatkuvasti omaa erinomaisuuttaan kaikin mahdollisin tavoin. Ja yksi tapa on kuvitella olevansa mahtavampi kuin mitä on, ja sitten ruveta vänkäämään kehitystä takaperoiseen suuntaan:

• olemme vihdoin oppineet käyttämään maaperää niin tehokkaasti, että katovuodet ovat huomattavasti harvinaisempia kuin ennen – mutta eräät haluavat siirtyä takaisin epävarmojen satojen vuosiin
• nuo samanhenkiset ihmiset haluavat siirtää myös omnivorisen ihmisen tehottomampaan ruokavalioon huolimatta siitä, että vedenkulutuksen, kasvihuonepäästöjen ja eroosion kannalta ehdottomasti turmiollisin safka on lehtisalaatti 

Mutta tokihan luomuveganismiin siirtyminen hoitaisi alta pois sen varsinaisen ongelman: liikaväestön. ...joka sekin on tietty sangen suhteellinen asia. Luonto kyllä hoitaa tuon puolen pois päiväjärjestyksestä, jos rasitus kasvaa liian suureksi.

Luonto ei tarvitse pelastajaa, koska me emme pysty sitä tuhoamaan. Luonto voi tuhota meidät kyllä.

Sitä paitsi me olemme osa luontoa, emme mikään erillinen entiteetti. Nämä todellisuusdenialistit todella kuvittelevat meidän olevan jumalia. Me emme ole. Me olemme yksi eliölaji, joka muulle eliöstölle on vain jotain johon sopeutua.

Jo pelkästään jokaisen ihmisen elopainosta on 70% kehon ulkopuolista eliöstöä; sinä olet siis vain kolmannes siitä mitä luulet olevasi. Ja toisaalta sinussa ei ole ainuttakaan samaa solua kuin kymmenen vuotta sitten; et ole edes se kolmannes joka joskus olit, vaan joku muu.

---

EDIT 06032021: Tuo ylhäältä kadonnut kuva oli varmaankin tämä:

...ja isompaa versiota ei nyt ilman isompaa penkomista enää löydy...