Rooman toista kautta pari jaksoa katsottuani - ensimmäinen kausi meni täysin ohi, eikä tässä toisessakaan oikein ole vielä löytynyt koukkua - huomasin siinä sivuttavan asiaa, josta nyrjähdän taasen sivuraiteille.
Olemme jälleen salattujen "totuuksien" parissa, ja tämä kyseinen teoria on ainoa, joka liippaa edes läheltä sitä mahdollisuutta, että Jeesus olisi joskus oikeasti ollut olemassa.
Kyseinen hemmohan on vain yksi monista variaatioista, joista ensimmäisiä oli Horus. Kyseisen haukanpään legendasta löytyy kaikki samat komponentit kuin tässä myöhemmässä synkronoidussa sepitteessä, jonka ansiosta vaikkapa maamme kaikki yritykset vielä maksavat kirkollisveroa - mikä on tietystikin ihan loogista toimintaa, eikä sitä mil-lään saada lopetettua kun sitä ei vain saada lopetettua. Mihin minä taas jäin?
Tuohon Rooma-sarjaan, ja parin vuosituhannen taakse, palatakseni: Kleopatralla ja Julius Caesarilla oli yhteinen lapsi - Caesarion.
Kuten kuka tahansa draaman laeista mitään tietävä (mutta tästä historian knopista kenties tietämätön) voi arvata, myöskin Marcus Antonius päätyy siittämään Kleopatralle jokusen lapsen (kolmisen kpl, joista kaksi saapui samassa lähetyksessä, ja tähän palaan toiste...) - mistä seuraa tietysti sellainen vaara, että Caesarion menettää henkensä vallanperimyksellisistä syistä.
Jos vilkaisee Wikipediaa tässä kohdassa, huomaa että Caesarionin ikä todella jäi sattumoisin lyhyeksi - siis virallisen historiankirjoituksen mukaan, mutta sehän on aina enemmän tai vähemmän sepitettä, vaiko eikö. Villi juoni lähteekin tästä kohtaa... mutta sitä ennen pari faktiota (joita en ole ristiintarkistanut, kuten tapoihini kuuluu - siis se kuuluu tapoihini, etten tarkistele näitä faktoja erityisen pedantisti, kun nimittäin teoriat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin kuiva kahina... Mihin minä taas jäin?):
Kleopatra oli julistautunut uudestisyntyneeksi Isikseksi. Isis taas on Egyptin pantheonissa se jumalatar, joka synnyttää Horuksen - neitseellisesti, tietystikin - ylijumala Osirikselle, joka sattumoisin oli tapettu ja paloiteltu, ja jonka Isis kasasi uudestaan (- kohta jossa kiintoisa yhtenevyys Lemminkäiseen, muuten), mutta olen taas sivupoluilla.
Kleopatra oli siis Isis, jumalanäiti, ja Caesar jumala, niin kuin keisareilla on tapana (joskin nyt ihan tuntuu siltä, että tuo keksintö oli Augustuksen, ja siis myöhempien keisarien toimeenpanema, mutten turhaan tätäkään tarkista kun on tämä juttu nyt kesken).
Meillä on siis jumalallinen kolmiyhteys, jonka nuorin palikka on Caesarion - joka tämän kyseisen teorian mukaan ei joutunutkaan murhatuksi, vaan kaukonäköisen äitinsä toimesta lähetettiin 12-vuotiaana Intiaan. Siellä Caesarion opiskeli buddhalaisuutta palatakseen aikuisena ja henkistyneempänä, guruna siis, vetämään showta, josta sittemmin kehittyi rasittava sirkus nimeltä kirkko.
Hauskaa tässä teoriassa on se, miten juohevasti se nivoo jutut "isäni valtakunnasta" ja sen parahultaisesta läsnäolosta ihan järjelliseksi - siinähän se valtakunta lojui ylt'ympäri Välimerta. Loppustunttina Caesarion sitten kiskaisi vanhana fakiirina itsensä ristille ja feikkasi kuolemansa voodoorohdoilla (no, nyt nyrjähdettiin jo Karibialle saakka, mutta tottahan Intiassa tunnettiin samat myrkyt jo tuolloin).
Tarina jatkuu ja mutkat suoristuvat, mutta jatkan tästä toiste...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti