lauantai 22. helmikuuta 2020

Vain spesialisti voi auttaa

YLE on jälleen julkaissut mielipidekirjoituksen uutisena:

Suomessa sairastetaan miljoonia flunssia vuodessa – ihmisen puolustusmekanismi taistelee viruksia vastaan, mutta omaa vastustuskykyään voi lähinnä vain heikentää

Kuka arvaa, mikä tässä otsikossa on se mielipide? itse asiassa siinä on parikin ajatusluutumaa, mutta tuo kuvitelma, että jos edes yrität parantaa vastustuskykyäsi, heikennät sitä... Idiotismia. THL vaihteeksi pyrkii ottamaan ihmisiltä agentuuria pois ja siirtämään sitä "spesialisteille" – eli lääkäreille, jotka ovat pätevöityneet huolehtimaan just sun terveydestä: "Älä vaan yritä tehdä itse mitään; siinä kalma korjaa tiäks".
Useita pieniä lapsia on joutunut viime aikoina sairaalaan rs-virusepidemian vuoksi eri puolilla maata. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan influenssa-aktiivisuus on viime aikoina lisääntynyt ja influenssaepidemian huippu on vasta edessä.
Flunssat tuppaavat iskemään silloin kun on kylmää ja märkää. Tämän kertomiseen tarvitaan asiantuntija, koska hän tuntee tämän asian, ja sinä et.
Erilaisia hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on laskentatavasta riippuen noin 200. Rino-virukset aiheuttavat noin kolmanneksen tai jopa puolet hengitystieinfektioista, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen
On siis olemassa erilaisia pöpöjä. Laskentatavasta riippuen. Noin, tai jopa. Arvioi infektiosairauksien ylipappilääkäri.

"Omaa vastustuskykyä voi heikentää, mutta sitä on vaikea vahvistaa" toistetaan alaotsikossa


Älä vaan yritä itse tehdä mitään; sä olet täysin avuton tämän asian edessä. Sä kualet jos yrität tehdä jotain, tajuuks?
Vastustuskyvyllä tarkoitetaan herkkyyttä saada infektioita. Meitä ympäröi koko ajan erinäinen joukko mikrobeja, viruksia, bakteereja ja sieniä. Osa aiheuttaa tauteja ja osa ei, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.
Asioita oiotaan melko reippaasti; meitä ei pelkästään ympäröi kaikki nämä vihulaiset; me kannamme niitä mukanamme, ja ne joko aktivoituvat tai sitten eivät. Ja miksi ne eivät aktivoidu? Koska siihen voi itse vaikuttaa. Kyse ei siis ole siitä, aiheuttavatko ne tauteja, vaan siitä, kenelle ne aiheuttavat mitäkin.
– Vastustuskyky on monen tekijän summa: se on luonnollista suojaa, kuten terve iho, joka eristää meidät ympäristön uhkilta. Sitten on immuunipuolustus, eli puolustusjärjestelmän toiminta, joka on estämässä taudin syntymistä, Järvinen selvittää.
Immuunipuolustus ei ole mikään erillinen yksikkö. Kysymys ei ole myöskään eristämisestä; mitä enemmän eristäydyt, sen vaarattomampi pöpö sinut punkkaan kaataa. Tämän takia vaikkapa käsidesin jatkuva käsiin hinkkaaminen nimenomaan heikentää immuunipuolustusta.
Oman elimistön vastustuskykyä ei voi juurikaan omilla toimilla vahvistaa, mutta heikentää sitä voi ja tehdä itsensä aiempaa alttiimmaksi erilaisille infektioille, sanoo Järvinen.
Kolmannen kerran jankataan tätä, joka ei pidä paikkaansa, mutta jolla murennetaan kivasti ihmisten luottamusta omaan agentuuriin – ja ylipäätään oman kehon kykyyn huolehtia itsestään. Lähes kaikissa terveysongelmissa on kyse siitä, että kuvitellaan katteettomalla hybriksellä, että ihmiskroppaa pitää spesialistien jatkuvasti hienosäätää, koska muuten se toimii väärin. Tuota asennetta jos hiukan tarkemmin katsoo, näkee miten harhaisesta ajattelusta on kyse.
– Valtaosa immuunijärjestelmästä on geneettisesti säädeltyä, eli perimä vaikuttaa siihen, miten ihmisen puolustusjärjestelmä toimii.
Valtaosa? 51%? Perimä todella vaikuttaa, mutta mikä vaikuttaa minkäkin verran... Tämä on aivan hihasta heiteltyä arvelua. Meidän ympäristömme on täysin erilainen kuin edellisten sukupolvien, jotka oikeasti saivat ravinteita ruoasta – ja joita ei altistettu keinotekoisille kemikaaleille.
Aikuiset sairastavat vuosittain noin neljä flunssaa. Pienet lapset sairastavat sitäkin enemmän, jopa 8–10 hengitystieinfektiota vuodessa.
Wau. Ihmiset on kumman sairasta sakkia. Itse olin viimeksi kipeä vuonna -17. Kerran.

Pienten lasten sairastelu... Tästähän ei ole tarpeeksi tutkimusta (wink wink), mutta lapsia altistetaan yhä nuorempina yhä useammille taudinaiheuttajille. Tätä kutsutaan rokottamiseksi; menetelmä jota ei ole tutkittu yhtään, ja joka toimii samalla periaatteella kuin homeopatia. Ei niin etteikö homeopatia voisi toimia, mutta... Tässä on pieni ristiriita olemassa, jos huomaatTe.
Osa vastustuskyvystä on niin sanotusti luontaista puolustusta ja osa opittua. Pikkulapsen elimistö kerää tietoa niistä taudeista, joita se on kohdannut ja kehittää sitä kautta immuunipuolustusta torjumaan uusia iskuja. Siksi voikin sanoa, että pikkulapsena vastustuskykyä tavallaan opitaan.
Mmm. Mitähän tässä niinku koitetaan sanoa? Eikös se ollutkaan valtaosaltaan geneettistä? Vai onko tämä oppimisalttius geneettistä? Missä menee perimän ja ympäristön raja? Ja onko immuunipuolustus pelkästään torjumista?
Virukset puolestaan pyrkivät muuntautumaan ja muuttamaan rakenteitaan, jotta voivat kiertää ihmisen puolustusjärjestelmän.
Virus on periaatteessa geeninpätkä. Me rakennumme viruksista. Virus ei ole mikään pahantahtoinen entiteetti, joka juonii ihmisten pään menoksi salaliittoja.
Yhtälössä vaikuttaa se, mikä on oma alttiutesi sairastua ja onko sinulla muita omaa puolustustasi heikentäviä sairauksia. Sen lisäksi vaikuttaa elinympäristö.
Tämä on totta. Hyvä että sellaistakin mukaan mahtuu. 
– Eli paljonko omassa ympäristössäsi on tarjolla infektioita aiheuttavia viruksia. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla, joiden lapset ovat päivähoidossa, tuovat lapset viruksia kotiin ja myös vanhemmat sairastavat enemmän. Toisessa ääripäässä on erakko, joka ei ole tekemisissä ihmisten kanssa, eikä siis sairastu, sanoo Järvinen.
Tässä piirretään yksinkertainen jana, joka osaksi pitää paikkansa (ihmisten pakkaaminen päivittäin samaan ahtaaseen tilaan on huono idea), mutta tässä oletetaan juurikin, että immuunipuolustukseen ei voi vaikuttaa: paljon ihmisiä → sairastut, vähän ihmisiä → et sairastu. Tämän yhtälön ongelma on tietystikin se, että erakko todnäk sairastuu heti kun joutuu ihmisten ilmoille, ja toiset sitten taas eivät sairastu vaikka kuinka paljon ovat taudinkantajien keskellä.

Mitä jos sairastaminen ylipäätään ei ole ongelma? Tokihan on ikävää olla kipeänä, mutta siinä samalla rakennetaan sitä immuniteettia. Itse asiassa olisi paras ratkaisu sairastaa pipi pois – ilman lääkkeitä ja varsinkin antibiootteja – ja antaa kropan tehdä se minkä se osaa. Mitä enemmän lääkitään, sen heikompi olet.

Mutta lääkitsemisen sijaan on olemassa keino joka toimii: c-vitamiini. Luonnollisestikin isompana annoksena* kuin mitä pakkauksessa lukee (pävittäinen saantisuositushan tarkoittaa määrää, jota ilman elimistö lakkaa toimimasta [C-vitamiinin suhteen pitää löytää sopiva annostus – joka on piirun verran ruikulia aiheuttavaa annosta pienempi – oletettavasti jossain kahden ja kolmen gramman välissä keskimääräisellä aikuisella]). Mineraaleistakaan ei enimmäkseen ole haittaa – niin kuin vaikkapa jodista, jonka paikasta kropassa tappelevat hyödyttömät/haitalliset bromi, kloori ja fluori. Kuten todettua, me emme saa ravinteita tarpeeksi – hedelmätkin on jalostettu lähinnä sokeriksi.

Asioille on aina tehtävissä jotain, ja ensimmäinen askel on se, että lakataan kuuntelemasta lääkekauppiaiden paskapuheita.
---
*C-vitamiiniahan on käytetty menestyksekkäästi syöpähoitona suonensisäisellä tiputuksella, mutta tästä ei tokikaan saa puhua, koska "ei riittävää tutkimusnäyttöä" – ts.: aivan liian halpaa ja simppeliä.

Ei kommentteja: