2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

tiistai 19. marraskuuta 2019

Tuubaatio

YouTube on lupaillut aikaista joululahjaa, joka tosin tulee rumasti käärityssä paketissa. Yhtiö aikoo 10. joulukuuta viskata pihalle kanavat, jotka eivät ole "commercially viable" – mikä on käytännössä eutanasia yhtiölle itselleen, mutta hidasta itsemurhaahan kyseinen alusta on tehnyt jo vuosia.

Koska sensuuri on sananvapautta, Tuubi on kaikin mahdollisin verukkein pyrkinyt siihen, että katsotuimmat kanavat hautautuvat "tosiuutisten" ja muun joutavan skeidan alle; että julkista narratiivia kritisoivat tekijät eivät saa työstään palkkaa (näin katsojana tosin on ihan kiva kun ei tarvitse mainoksien takia koko aikaa kiristellä hampaitaan)... Kun aivojaan käyttävien kanavista on vängällä tehty kaikkea muuta kuin commercially viable, ne voidaan löysässä hirressä roikottamisen päätteeksi nirhata lopullisesti.

Hivutus on tosin ollut sen verran hidasta, että kilpailevat alustat – sellaiset, jotka sallivat vapaan ajattelun (moinen eetoshan on joskus tunnettu "liberalismin" nimellä, mutta tuo sanahan tätä nykyä on yhtä validi kuin vaikkapa "(kansan)tasavalta") – ovat saaneet mestat kuntoon, ja kun tekijät joutuvat lopullisesti siirtymään niille, siirtyvät myös yleisöt.

YouTube voi sitten MySpace 2.0 -tyyppisesti jatkaa valitsemallaan linjalla, ja katsella kun katsojat kaikkoavat toisaalle. Sellainen on elon kierto.

Tokihan meediakartellit tekevät kaikkensa, jotta vaihtoehdot saadaan teilattua tien sivuun – vaan suostuvatko ihmiset enää siihen, että heille kerrotaan mitä ja miten pitää ajatella? Toivottavasti eivät, ne laumasieluisimmatkaan. Ehkä väki on hiljalleen puutumassa loputtomaan höpsisjournalismin jankutukseen.

Koska täällä... khm... demokratiassa... khm... "äänestämällä voit vaikuttaa"... Amppareissa on semmoinen kätevä ominaisuus, että siellä uutisia voi peukuttaa kumpaankin suuntaan – joskin systeemi kaipaa sikäli hiomista, että osa äänestää sen mukaan onko otsikossa oleva asia kiva vai ei sen sijaan että peukuttaisivat uutisoinnin tasoa tahi agendaa – ja sieltä on melko helppo päätellä mitkä agendajournalismin helmet herättävät yleisemmin antipatioita tyrkytyksellään.

Ampparitkaan tuskin on ihan puolueeton alusta (jonkun ison kustantamon vipstaakihan sekin nykyään on). Vaikka peukuttelua on helpotettu niin, että sitä varten ei enää erikseen tarvitse kirjautua... Voi olla että vain kuvittelen, mutta captcha-kuvientökkiminen saattaa ehken laueta kerkeimmin silloin kun arvottajan mielipide on... väärä

Lisäksi alaspeukuttamisessa on yksi ylimääräinen klikkaus yläpeukkuun verrattuna – eli siis tuplasti duunia. Saattaa tuntua äkkiseltään vähäpätöiseltä ja harmittomalta, mutta... kiusa se on pienikin kiusa, ja pienen kiusan kumuloinnilla saadaan vähitellen passivoitua mielipiderikolliset. Mikä toki ei välttämättä ole tarkoituksellista. 

Mutta voi silti olla. Pienillä (mielipide)ilmastoteoillahan voi saada ihmeitä aikaan, eiks? ...Ei toki niin paljon kuin vaikkapa verottamisella, joka itsessään on elämän eliksiiri, mutta... Kiinalaista vesikidutustakaan ei suotta kutsuta nimenomaan kidutukseksi. Kyllä siinä kelkka jos toinenkin kääntyy kun meinaa järki lähteä. Eiks jeh?

Ei kommentteja: