2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Hyönteiset ja se ihan kohta tuleva maailmanloppu

Ettäkö tieteessä saattaisi joskus mennä touhu vähän överiksi? Ei kai nyt sentään? Katsotaanpa mitä otsikko alioineen sanoo:
Hyönteislajeja katoaa huolestuttavaa vauhtia, mutta kaikkien hyönteisten häviäminen sadassa vuodessa oli
ehkä sittenkin
Siis:
ehkä sittenkin liian raju päätelmä
Kuulostaa ihan siltä, että joku tutkijanplanttu on vaan turhan ankara itselleen? Mitä jos siihen lisäisi jotain loivennusta, näin:

ehkä sittenkin
ihan pikkiriikkisen verran, hädintuskin huomattavasti
liian raju päätelmä

Ylenkin eilen uutisoima kansainvälinen tutkimus hyönteiskadosta keskittyy väheneviin hyönteislajeihin.
Eli että YLE on tullut uutisoineeksi "tutkimuksesta", joka ilmeisesti on oivaltanut, että jos vähenemään päin olleet hyönteislajit jatkavat vähenemistään, ne lopulta lakkaavat olemasta – ja tämä shokeeraava itsestäänselvyys on ulotettu koskemaan kaikkia hyönteisiä. Siis myös niitä, joiden määrä on nousussa. Ja niitä, joita ei edes tunneta vielä – kun siis hyönteisiä on aika paljon kun tarkemmin ajattelee.
Ylekin uutisoi tutkimuksen
Guardianin jutun
ja
netistä löytyvän
lyhyen tiivistelmän
perusteella.

Suomen Luonto -lehden kolumnisti Riikka Kaartinen kuitenkin kyseenalaistaa Sánchez-Bayon ja Guardianin johtopäätökset kolumnissaan.

Hänen mukaansa alkuperäisen tutkimuksen perusteella ei voi väittää, että hyönteiset saattaisivat nykytahdilla kadota sadassa vuodessa.
Niinpä, ihan vähän tuolta kuulostaa.
Maanantaina The Guardian -lehti
kohahdutti
julkaisemalla tietoja laajasta kansainvälisestä hyönteistutkimuksesta. Juttuun oli haastateltu tutkimusta johtanutta Sydneyn yliopiston tohtoria Francisco Sánchez-Bayoa.

Guardianin mukaan
tuloksista ilmenee,
että tällä hetkellä hyönteisten kokonaismassa kutistuu maailmanlaajuisesti 2,5 prosenttia vuodessa.
Kuinkahan monta tutkijaa tarvitaan punnitsemaan kaikki maailman hyönteiset (myös ne, joita ei vielä tunneta), vaikkapa vuoden välein? Miten ne pysyvät vaa'alla, ne hyönteiset, niin pitkään että saadaan lukemat ylös? Miten varmistetaan, ettei joku käy siellä vaa'alla useamman kerran? Miten pidetään huoli, etteivät leijumaan kykenevät hyönteiset punnittaessa tosiaan leijuta itseään kesken mittauksen ja siten vääristä tuloksia? Näihin polttaviin kysymyksiin artikkeli ei vastaa, vaan posottaa suoraan kohti maailmanloppua:
– Se on erittäin nopeaa. Kymmenessä vuodessa neljännes on poissa, 50 vuoden kuluttua jäljellä on enää puolet ja sadan vuoden päästä ei enää mitään, sanoiSánchez-Bayo Guardianille.
Simmottis. Ei Sanchez-Bayo tullut yhtään oikoneeksi mutkia?
Muun muassa Australian yleisradioyhtiön, ABC:n haastattelema New England -yliopiston tutkija Manu Saunders pitää sadan vuoden arviota mutkien oikomisena. Tarvittaisiin tutkimustietoa myös muilta alueilta – eikä kaikkia hyönteislajeja edes tunneta vielä.
Ah, joku muukin pani tämän merkille. Phuii! Pelkäsin että tämäkin on semmoinen konsensusjuttu, josta ei kellään Tieteessä ole eriävää mielipidettä.
– Iso osa hyönteisistä voi kärsiä enemmän tai niiden tilanne ei ole yhtä paha. Mutta pointti on, että me emme itse asiassa tiedä asiaa, sanoi Saunders.
Eli siis että tutkimus ei sano sitä mitä otsikot tulivat sanoneeksi? Tämä olisi kyllä aivan ennenkuulumatonta! Mutta tokihan tutkimuksen metodologia kuitenkin on kunnossa – kuten Tieteessä aina on?
Tutkimuksen metodologia-kappaleessa kerrotaan, että sitä tehtäessä on ensin etsitty tutkimuksia, joiden tietoihin sisältyvät sanat hyönteinen, vähenee ja tutkimus.
Siis:
Tutkimuksen metodologia-kappaleessa kerrotaan, että sitä tehtäessä on ensin etsitty tutkimuksia, joiden tietoihin sisältyvät sanat hyönteinen, vähenee ja tutkimus.
Ei mitään tendenssiä tuossa rajauksessa ole havaittavissa?
Löydetyistä 653 julkaisuista on karsittu pois muun muassa ne tutkimukset, joissa ei havaittu määrällisiä muutoksia.
Aa? Eli että heti kärkeen on karsittu pois kaikki se, mikä saattaisi haastaa alkuperäistä premissiä? No mutta tämäpä vasta. Eihän... Eihän kai Tiedettä kuitenkaan ihan tuolla tavalla... yleensä? ...tehdä? Eihän?
Tutkimuksessa myönnetään, että se ei ole maantieteellisesti kattava, koska valtaosa siihen sisällytetyistä 73 tutkimuksesta käsittelee Eurooppaa tai Pohjois-Amerikkaa.
Ahaa? Eli vähän samaan tapaan kuin "ilmastotutkimuksessa", jossa lämpömittareita on vaikkapa Afrikassa muutama, Etelämantereella sormilla laskettava määrä, ja läntisten kaupunkien lämmössä valtaosa? Ja sitten vain ynnäillään ja vähän viilaillaan, ja heti 97% kaikista maailman koskaan eläneistä tiedemihistä (syntymättömistä nyt puhumattakaan) yksinkertaisesti tietävät sen, mitä halutaankin.

...Ja siis ymmärsinkö oikein, että ensin haravoitiin kolmella hakusanalla 653 tutkimusta, joista pois heitettiin... 580? Ja jäljelle jätettiin 73? Eli ne, jotka saatettiin heti kättelyssä todeta tukevan alkuperäistä oletusta? Eli että yhdeksän kymmenestä viskattiin mäkeen, ja sitten vedeltiin johtopäätökset?

Mitenkäs tämä nyt niin elävästi tuo mieleen sen yhden "tutkimuksen", joka oli siis galluppi, jossa vastausvaihtoehtoina oli a) tosi paljon hei b) jossain määrin ilman muuta c) en osaa sanoa – johon juuri kukaan ei vaivautunut vastaamaan yhtään mitään, mutta vastanneista, joita oli kourallinen, eli alle kymmenen, saatiin jotenkin väännettyä "97% koko maailman tiedeyhteisöstä"...

Hmm. Mitenkäs tämä tilanne, jossa tutkimus ei itse asiassa ole tutkimus, nyt saadaankaan käännettyä päälaelleen? Ai niin, näin:
Kaartinen toteaa, että monet hyönteislajit ovat tosiaan romahtaneet. Tuoreen tutkimuksen
parasta antia
ovat tiedot syistä, jotka aiheuttavat hyönteiskatoa: tehomaatalouden aiheuttama pientareiden ja luonnonniittyjen kato, hyönteismyrkkyjen käyttö, kaupungistuminen, metsien tyuho, kosteikkojen rakentaminen ja
ette kyllä ikinä arvaa mikä (𝄆tittididittididittittididii𝄂):
ilmastonmuutos.
Tottahan toki, vanha kunnon antropogeeninen ilmastonlämpeäminen! Se, joka saattaa aiheuttaa myös kylmenemistä (ja kuivuutta ynnä tulvia) – ja jonka siis aiheutat säTM. Tämähän on sitten ihan selvää. Paitsi että...

Ihan pitää palata tuohon "parasta antia" -ilmaisuun. Että tutkimuksen
parasta antia 
on se, että keksitään kaikenmoisia juttuja, joita tässä nyt ei ole varsinaisesti kylläkään tutkittu – jotka aiheuttavat sitä, mitä ei oikeastaan ole? Joo-o. Kyllähän tämä ihan parasta antia varmaan sitten lienee. Koska hyönteismyrkyt oletettavasti tosiaan tappavat hyönteisiä. Ja tolleen.

Ei kommentteja: