2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

torstai 25. lokakuuta 2018

Omena. Puusta. Pidä aatteesta kiinni, sinä jonkun tytär

Pari päivää sitten perkailin sosiaaliprofessori Hiilamon ilmastotiedettä länsi-itämaan tietäjien pravdasta. Nyttemmin saman aviisin sivuilla pätee ilmeisesti nuoremman polven Hiilamo – josta en tiedä onko sukua, mutta loogiset eväät tuntuvat olevan samasta puusta.
Sivunoottina (ja vetelen nyt vain sukunimiassosiaatioita samaisen lehden toimittajistosta): erään puolilegendaarisen kirjailijan jäljiltä on suomentamiseen liittyen jäänyt elämään käsite "Saarikoski-syndrooma", jonka vallassa kääntäjä antaa inspiraation viedä ja valmistaa käännöksen sijaan hyvin vapaan "tulkinnan". No, en tiedä ovatko hesarin Saarikosket sukua (hänelle tai toisilleen), mutta heidän yhdenkoon tulkintansa käytännössä kaikesta herättää kysymyksen "Mistä me puhumme kun puhumme Trumpista?"

...Ilmankos en saanut päähäni Pentin kirjan nimeä kunnolla. Se nimittäin on "Mitä tapahtuu todella" – eikä "Mistä me puhumme kun puhumme rakkaudesta", joka se taas on Carveria näemmä. Kumpaakaan en ole muistaakseni lukenut, kunhan namedroppailen.
Vaan takaisin Hiilamoihin, jotka joko ovat sukua keskenään, tai sitten eivät, ja väliäkö tuolla – mutta tällä kertaa framille vedetään Åbo Akademin professori lietsomaan valkoisen miehen taakkaa myös meidän suomalaisten niskaan. Tämän professori tekee sangen ontuvia yhteyksiä vedellen (jutun kommenteista löytyy pienellä kahlailulla kaikki olennainen kritiikki; en edes aloita) – mutta kuten tiedetään: Åbo Akademi on oppilaitos, johon haetaan siltä varalta, että ei satuta pääsemään niihin muihin, mutta halutaan edes joku opiskelupaikka varmistaa. (Tiedän, halpa tölväisy – muttei omani.) 

En sitten tiedä onko toimittajan idea ruveta viemään asiaa todella heikosti perustellusta kolonialismiharhasta siihen, että koulussa historiaa pitäisi ilmeisesti opettaa sen mukaan mistä maasta oppilaan isänpuoleinen geenistö on sattunut tänne tulemaan. Ei tokikaan kerrota oppilaalle, minkä maan todellisuudessa paraikaa eletään, vaan kerrotaan kaikille muille millainen historia on sillä maalla, josta tämä yksi tulee. Tai tuo toinen. Tai tuo kolmas. 

...Jos satutaan tietämään; tuppaavat ihan lähimenneisyydenkin tarinat olemaan sikäli tulkinnanvaraisia, että tarvii vaan luottaa siihen mitä sanotaan. Irakista ollaan. Tai siis Syyriasta. Tai oikeastaan Afganistanista. Vaikka näytetään ihan siltä kuin oltaisiin vähän eri mantereelta. Vaan kun tosiaan kaikki paperit on johonkin tässä matkan varrella hukkuneet...

Supisuomalaisella nimellä siunattu Holger Weiss ruotsalaisen imperialismin muistolinnakkeessa kertoilee (tai sitten hänen suuhunsa laitetaan Ulkopoliittisen instituutin sanoja; jutusta on hiukan hankala kertoa kuka milloinkin on äänessä), miten suomalaisille kerrotaan turhan suomalaista historiaa, joka jättää uussuomalaisille jotenkin ikävän ulkopuolisuuden tunteen. En edelleenkään lähde kommentoimaan niitä lukuisia ristiriitaisuuksia, joita koko tämä artikkeli sisältää typerryttävän määrän; todettakoon nyt vain, että Suomen historiasta on viimeiset seitsemänsataa vuotta kaikin tavoin hämärretty kaikki suomalaisuus, kuten alusmaille on tapana tehdä.

Tiesittekö, mitä historialle tapahtui sen jälkeen kun Konstantinus päätti tehdä kristinuskosta valtakuntansa pääuskonnon? Sen jälkeen seurasi pari-kolmesataa vuotta totaalista hävitystä, jossa poltettiin kaikki mahdolliset kirjat ja temppelit (joista toki ensin ryövättiin kaikki mahdollinen) – ja vääräuskoiset kidutettiin hengiltä, useimmiten tulella. Historia poltettiin ja vääristeltiin. Muiden jumalien temppeleistä tehtiin bordelleja, patsaat tuhottiin. Kaikki tieto siitä, mitä ennen oli, pyrittiin kaikin mahdollisin tavoin häpäisemään ja hävittämään. 

Ja lopulta kaikkien pyhien paikkojen päälle rakennettiin kirkkoja.

Miksi Suomessa keskiaikaiset kirkot ovat 33 km:n säteellä toisistaan? Koska pyhät lehdot olivat niillä paikoilla. Mutta miksi pyhät lehdot olivat 33 km:n säteellä toisistaan? Kukaan ei tiedä, koska Suomella jostain syystä ei ole historiaa ennen Lallia.

Ja Åbo Akademi kaikkien muiden yliopistojen rintamassa jatkaa tätä perinnettä kunniakkaasti. Me emme tiedä historiasta juuri mitään, ja suurin osa siitä, mitä luulemme tietävämme, on silkkaa valetta.

Ei kommentteja: