keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Öljymäen vesselit

Olen blogisti Kumitontun kanssa monesta asiasta samaa mieltä. Jokaisella kuitenkin on sokea pisteensä, ja hyvin monella tuo sokea piste on apartheid-tyyppinen vankileirien saaristo, joka tunnetaan nimellä Palestiina. 

Kaiken misinformaation keskellä Israelin loputtomat sotarikokset onnistuvat jäämään tutkan alle, ja seutu tuntuu olevan omituisen vastakkainasettelun keskiössä: jos näet islamin huonona, näet israelin hyvänä – kai.
Kumitonttu: "Toimittajat uskottelevat lukijoilleen, että "palestiinalaiset haluavat palata kotiinsa". Todellisuudessa ne kodit, joista vuonna 1948 arabit poistuivat, eivät ole koteja nykyisille gazalaisille sen enempää kuin Karjala nyky-suomalaisille."
Entä ne kodit, joista "israelilaiset" poistuivat pari tuhatta vuotta sitten? Tämä Karjala-analogia, johon törmäsin äskettäin myös Professorin ajatuksissa, ei toimi yhtään.

Itse asiassa kyseinen analogia olisi lähempänä israelin todellisuutta, jos evakot olisivat ensi töikseen julistaneet Suomen kokonaan Karjalaksi, ja sitten alkaneet väkivalloin työntää muita suomalaisia käsivarren Lappiin, vaikkapa, ja aidanneet alueen lukemattomiksi erillisleireiksi, joista toiseen päästäkseen pitää joka kerta todistaa henkilöllisyytensä liipasinherkille sotilaille – ja joihin testattaisiin mitä sadistisinta aseteknologiaa, toisinaan ihan vaan huvin vuoksi, koska näitä entisiä suomalaisia ei katsottaisi ihmisoikeuksien arvoisiksi.
Palestiinassa taajaan käytettävää aseistusta. Vaikka kuvituksessa on dime-pommin kohteeksi piirretty sotilas, sitä käytetään ihan surutta siviileihin – ja Palestiinan väestöstähän noin puolet on lapsia. En viitsinyt liittää sellaista kuvaa, joka kertoo mitä jälkeä tuo, tai esimerkiksi "pyhällä maalla" myös käytettävä fosfori, tekee.
Lisäksi tämä Karjala-niminen valtio hyökkäilisi jatkuvasti Ruotsiin ja Norjaan ja Viroon ja Latviaan ja Liettuaan; koko Baltian ja Skandinavian aluetta pidettäisiin keinotekoisesti jatkuvassa sotatilassa. Toki kyseisellä "Karjalalla" olisi myös laittomasti hankitty ydinasearsenaali.
Israel on brittien "juutalaisille" (tokihan me tiedämme, että ashkenazit eivät ole geneettisesti juutalaisia lainkaan? – ei niin että juutalaisuus ylipäätään olisi mikään erillinen rotu, vaan että nyky-israelilaiset ovat pikemminkin eurooppalaisia, jotka erottavat oman possensa leikkaamalla poikalapsilta esinahan pois [mikä se sitten taas vaikuttaa mm. hormonitoimintaan niin, että ympärileikatuista miehistä ei oikein koskaan tule aikuisia]) luovuttama alue. Britit taas ottivat sen Ottomaaneilta, eli Turkilta – kuin myös Saudi-Arabian, jota ei kutsuttu Saudi-Arabiaksi, mutta joka luovutettiin Saudien sotaisalle klaanille. 

Israelina nykyisin tuntemamme alue nimettiin Palestiinaksi roomalaisten toimesta, kun omaa erinomaisuuttaan jatkuvalla kahinoinnilla ylläpitävät juutalaiset oli ensin häädetty sieltä.

Jos halutaan mennä vielä kauemmas menneisyyteen, voidaan todeta, että Juudan valtio/heimo ≠ silloinen Israel. Juutalaisuus sanana tulee Israelin naapuriheimon nimestä. Naapuriheimon, joka oli osan aikaa sodassa Israelin kanssa. 

Toiston vuoksi: joskus kauan sitten juutalaiset sotivat Israelia vastaan.

Jos halutaan katsella raamattua – jonka vanha testametti (kuten jokaisen pitäisi tietää, mutta harvempi ei taida) on saatettu kirjan muotoon itse asiassa satoja vuosia uuden testamentin, joka sekin saatiin kansien väliin jokunen sata vuotta jälkijunassa, jälkeen –, voidaan todeta, että legenda kahdestatoista heimosta menee suurin piirtein näin: Jaakob [="nilkastatarttuja" – joka siis tuli kohdusta ulos isoveljensä nilkasta kiinni pitäen {ja myöhemmiten huijasi ahkerammalta veljeltään itselleen esikoisoikeuden}] painii enkelin kanssa yön yli [miksi? Tätä ei turhaan kerrota {ehkä siksi että paikalla ei ollut luonnollisestikaan yhtään todistajaa, mutta kerrankos sitä; kun isäntä ontuu lonkkansa nyrjäyttäneenä erämaasta ihmisten ilmoille, on paree olla hyvä selitys mukana}], ja saa siitä hyvästä nimen Israel [="painii enkelin kanssa"]. 
"Mää siinä joen rannassa sitten kato olin, ja siähen tuli semmone äiä. Ja sit se rupes painimaan meitsin kanssa. Mut siis kyllähän sä meitsin tunnet: periks ei anneta. No siinähän rupes sit aurinko nouseen kato, ja tää äiä siähen, että päästä ny jumankauta irti, ihmiset näkee. Emmää tiä mikä siinä sitten on niin ookoo että enste painitaan koko yä – ja siis tää tyyppihän se päälle kävi! –, ja sikku aurinko nousee nii ruvetaan valittaa et nyt tarttee lopettaa, että päästä ny irti. No mä siähen sitten että evvarmasti päästä irti ennenku kerrot kuka sää olet. Niin sittehän se nyrjäytti multa lonkan. Tolleen noin, sormella tökkäs ja meitsin lonkka meni nurin. Vaikka koko yän oli paininu ku meitsi on niin vahva, niin sittevvaan tolleen yhtäkkiä lonkka nurin kato. Sormella tökkäämällä. Että helevettiäkö tässä on koko yö ährätty jos se noin helppoo o? Enivei, eihän tää tyyppi kertonu kuka se oli, joten se ilman muuta oli Herran enkeli. Eikä ollenkaan mikään pimeyden enkeli, vaikka päivänvaloo tuntuki vierastavan. Mutta joo, tosiaan niin sen takia mulla on tää lonkka nurin; painin enkelin kanssa."
Tämä valioyksilö oli pannut kaksi siskosta ja näiden orjattaret jokusen kerran paksuksi: lopputuloksena kaksitoista veljestä/velipuolta ja kaikilla yksi sisko. Siis kolmetoista kakaraa, joista yhtä ei lasketa. Yksi näistä kakaroista oli nimeltään Juuda – joka kunnostautui mm. myymällä velipuolensa Joosefin Egyptiin orjaksi. Joosef taas on käytännössä sama henkilö kuin Jeesus – ja mikä olikaan sen Iskariotin pojan etunimi?

Tiiättekö muuten mitä on Golanilla? Öljyä, ja paljon. Sattumoisin kyseinen kukkula kuuluisi Syyrialle, mutta Israel... No, mikä nyt kenellekin kuuluu, ajattelee knesset ynnä muu posse.

Ei kommentteja: