perjantai 19. toukokuuta 2017

Viiden minuutin tiede

Voihan tätä toki tutkimukseksikin kutsua, mutta vilkaistaanpa otsikkoa:

Ja miten siis tähän johtopäätökseen päädyttiin?
Kokeisiin osallistui 160 opiskelijaa, jotka olivat tehneet narsistisia ja autistisia piirteitä kartoittavan kyselyn. Sen jälkeen joukko jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä teki viiden minuutin mindfulness-harjoituksen ja toinen rentoutui. Kolmas oli verrokkiryhmä, jossa sai olla aloillaan ja upota omiin ajatuksiinsa. Viiden minuutin harjoitus voi vaikuttaa lyhyeltä toimitukselta, mutta
Viiden minuutin harjoitus tosiaan vaikuttaa hiukan lyhyeltä noinkin kokonaisvaltaiseen johtopäätökseen johtaessaan. "Mindfulness-harjoitukset voimistavat narsismia". Ensinnäkin tuo "harjoitukset" on monikossa, vaikka kyseinen harjoitus on tehty kerran. Toisekseen narsismi on perin venyvä käsite – kuin myös empatia.

Onko kyseisen "tutkimuksen" tekijöillä – tai toimittajalla – mitään käsitystä siitä, mitä mindfulness on? Se ei ole viiden minuutin fiksi, jolla muutetaan ihminen empatia-narsismi-akselilla. Kysymys on vain ja ainoastaan siitä, että tehdään asioita tietoisesti – sen sijaan että puskettaisiin elämässä menemään automaatilla.
Elikkäs tässä purkissa teillä on nyt sitä narsismia, jos mä nyt ymmärsin oikein? Sanokaa ihmeessä jos tässä on nyt jotain mitä en ihan tajunnut kohdilleen...
Tiedeuutisointi; kuinkahan usein sillä ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa? Joku voisi tehdä tutkimuksen: lukea viisi minuuttia lehtiä, ja yrittää sitten vaikka vaihtaa telepaattisesti liikennevaloja. Jos telepaattinen valojen vaihto toimii, voidaan vetää johtopäätös, että tiedeuutiset ovat perin tieteellisiä; jos ei toimi, niin sitten voidaan vetää muita johtopäätöksiä.

Ei kommentteja: