tiistaina, toukokuuta 02, 2017

Karikatyyrit ja todellisuus

Erkkomediassa oli eilen jekkupäivä:
62 parasta pilapiirrosta! Varmaan puolueettoman raadin tuomio, jota ei väritä yhtään punavihreän kuplan sisäpinnan heijasteet... 

Nyt vain odottelemaan sarjan seuraavaa osaa: epäilemättä Merkelistä julkaistaan kohta 62 pilapiirrosta, samoin Macronista, Junckerista, Hollandesta, Löfvenistä (Ruotsin pääministeri; ihan piti itsekin hakukoneella tsekata että kukas siellä tällä haavaa on), Trudeausta – ja ehkä mantelina puurossa: Muhammedista! Mutta vain 62 parasta kustakin – koska erkkomedia tietää mikä on hyvää.
Erkkomedia tietää myös miten ameriikan historia menee – luonnollisestikin paremmin kuin Trump. Kaikkihan tietää, että sikäläinen sisällissota käytiin orjien vapauttamiseksi! Mutta Trump jostain syystä kyseenalaistaa kyseistä narratiivia; miksiköhän? Koska hän on tyhmä?
Erkkomedian nokkela reportteri ei ole turhaan tarkistanut, mitä puheena ollut Andrew Jackson oikeastaan teki. Tai, todellakin: miksi sisällissota oikeastaan käytiin. Kyse ei ollut orjuuden lakkauttamisesta.

Lincoln oli vahvasti sitä mieltä, että tummemman pigmentin omaavat on syytä pitää erillään vaaleamman pigmentin omaavista. Jos hän olisi voinut pitää Yhdysvallat kasassa ilman orjien vapauttamista, hän olisi tehnyt niin.
Sisällissodassa, ja toiseen aikaan Andrew Jacksonissa, oli kyse keskuspankin vallasta. Jackson yritettiin tappaa moneen otteeseen, koska hän halusi lakkauttaa keskuspankin – ja myös teki niin.
Myös Lincoln halusi päästä silloisesta keskuspankista eroon – muttei onnistunut siinä. Nyt taitaa olla kolmas keskuspankkijärjestelmä menossa... Tai sitten neljäs; kukapa näitä laskee. Jokatap, koronkiskontaa on yritetty juuria moneen otteeseen, mutta aina yhtä tuloksetta & verisin kääntein.

Trump toi jo alkuviikkoinaan ovaalitoimiston seinälle Andrew Jacksonin muotokuvan, koska hän haluaa lähettää rivien välissä viestiä, joka asioita tunteville on hyvin selkeä: keskuspankin täytyy mennä.

Keskuspankit eivät tykkää siitä, että presidentit yrittävät kammeta keskuspankkia vallasta. Joten moista havittelevan pressan täytyy olla kohtuullisen varovainen julkilausumissaan jos haluaa pysyä hengissä.
Tässä kohtaa lienee syytä taas kerran todeta, että en fanita Trumpia. En ylipäätään fanita koskaan ketään. Seuraan vain mitä kukakin tekee – en sitä, mikä on äänitorvimedian mielipide kenestäkin.
Elättelen toivetta siitä, että kun Yhdysvallat ei ole vielä desimoinut Pohjois-Koreaa eikä mitään muutakaan paikkaa (siis ihan maan tasalle asti), että nimenomaan Trump pistää sotahulluille kapuloita rattaisiin – sen minkä pystyy; pressan valta on huomattavasti pienempi kuin miksi se yleisesti mielletään. 
 
Miehen puheista ei voi päätellä mitään (paitsi jos haluaa tosiaan tulkita rivienvälejä, joihin sitten taas tulee tilkittyä ihan vaan omia kuvitelmiaan), koska mielipiteet tuntuvat vaihtuvan lennossa päinvastaisiksi – mutta tosiaan se, että enempää ruumiita ei ole tullut; yhtään kaupunkia ei ole pommitettu niin pitkään että pommit ovat loppuneet, toisin kuin edellisen pressan aikana... Lievää optimismia koitan pitää hengissä.

Optimismia ei kylläkään lehdistön loputon viiden pennin näppärä nokittelu herättele. Valitettavasti reporttereiksi ajautuvat juuri ne, jotka kuvittelevat olevansa paljon fiksumpia kuin mitä todellisuudessa ovat.

Ei kommentteja: