2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Kaitselmus, Sallimus ja Sensuuri

Ensin vähän lennellään, ja sitten pähkäillään että mitenkähän sitä saisi laskettua hiilidioksidia ilmakehästä – siis sitä hiilidioksidia, jota kaikki kasvillisuus ehdottomasti tarvitsee elääkseen ja jota on vähemmän kuin juuri koskaan tällä pallolla, ja jonka määriin ihmisellä ei ole juuri mitään vaikutusta vaikka kuinka päkistäisi.
"Voi voi kun tuo yksi nyt ymmärtäisi," huokailevat ihan kaikki. Siellä vain tönii ihmisiä ja räksyttää ja ihan väkisin kättelee Macronia vaikka Macron kaikkensa teki ettei tarvitsisi (koska se on aikuismaista toimintaa) – voi että kun on vaikeaa pelastaa maailma.

Teille varmaan on siellä lehdissä kerrottu, että G7-kokouksen aikana Libyasta kuskattavat "pakolaiset" eivät saa rantautua Sisilian rannoille – koska Merkel & co. saattaisivat tuntea olonsa vähän turvattomiksi. Ei haittaa muiden ihmisten turvattomuus, mutta eliitti, heitä täytyy suojella.

Ja meitäkin täytyy suojella, itseltämme. Sen takia mm. Saksassa on suljettu lukuisia sosiaalisen median tilejä, koska niissä on julkaistu ikäviä tilastoja ja muutenkin osoiteltu ikäviä tosiasioita, joita ei ole syytä kenenkään kuulla tai lukea.

Vaan onneksi Britanniassakin on tartuttu toimiin, ja ryhdytty ajamaan sensuurilakia, jonka nojalla valtio voi päättää mitä intternetissä saa kansalainen nähdä. Samaan aikaan kun me sivistyneet länsimaalaiset taivastelemme Kiinan sensuuria, ajamme itse itseämme kohti samaa jyrkännettä. 
 
Eipä aikaakaan kun jokaisen netinkäyttäjän täytyy tunnistautua joka kerta; anonymiteetti on varattu silloin vain tiedusteluyksiköille ja muille byrokraateille. Mutta onpahan kiva sitten selailla nettiä, jossa kukaan ei ole eri mieltä kenenkään kanssa! Ai että on muuten auvoisaa: missään ei tule vastaan tiedonhippusia, jotka kyseenalaistaisivat konsensuksen. Koska konsensus on aina oikeassa.

Saapa nähdä minkä muodon samizdat löytää siinä vaiheessa, kun totuusministeriö valitsee mitkä ajatukset ovat sallittuja ja mitkä rikollisia.  Aika uskomatonta, että tämänkin joutuu vielä näkemään; täsmälleen saman, jolle naureskeltiin itänaapurista puhuttaessa ennen muurin kaatamista. Eivät tunnu ihmiset oppivan millään.

Ei kommentteja: