lauantaina, huhtikuuta 22, 2017

Kylmän sodan pulssi

Mielenkiintoinen faktoidi, joka tuli vastaan tätä katsellessa:
Google-trendeissä nousee kylmä sota joka vuosi samoihin aikoihin haettuudessaan [<- kyllä, tuon täytyy olla sana] vuoden huippulukemiin. Joka ainoa vuosi toukokuulle tultaessa media yhä yltyvästi rummuttaa samaa sanomaa, jolla paukutetaan kolmannen maailmansodan mahdollisuutta ("Our beautiful weapons!") syvemmälle ydinjatkeeseen.

Kuten olen saattanut tulla maininneeksi, diabolisemman laidan okkultisteille vietämme juuri heidän lempparivuodenaikaansa, jonka aikana kylvetään mahdollisimman paljon terroria – ja viimeviikkoina on tunnuttu käyvän miltei ylikierroksilla kun ympäri maailman joku lahopää lahtaa väkeä, armeijat siirtyilevät, mielenosoituksia ja mellakoita...

Jos näistä käyristä haluaa nähdä jotain muutakin trendiä kuin kylmän sodan säännöllisyys, niin "false flag" noin tarkistusgooglauksena alkaa olla melko lailla rutiinia terrori-iskujen yhteydessä – sanan ilmaannuttua yleisempään tietoisuuteen vasta vuonna 2006... Ja terrorismiin sekä kylmään sotaan aletaan olla sen verran turtuneita, että vuoden 2004 hakuinnokkuutta ei enää tavoiteta.
Nyyjorkin & -jöösin seutuvilla on odotettavissa alkuviikosta harjoitus, jossa simuloidaan mahdollisen ydinräjähdyksen aiheuttaman pulssin seurauksia: sähköjä pimennetään, puhelimet vaikenevat... Jostain kumman syystä tämä harjoitus on nimetty sarjakuvan mukaan Gotham Shieldiksi.

Ja kun nyt okkulttisia vesiä tuli hämmennettyä: gotham on vanhaa englantia, ja tarkoittaa vuohitilaa; mehän kaikki tiedämme mihin diaboliseen entiteettiin vuohi assosioituu... Plus että paitsi että Gotham on Nyyjorkin lempinimi, sen alkuperäinen viittaus on: "A village in Nottinghamshire, England, associated in folklore with insanity."

Ja mikä hassuinta, tässä Venäjän erikoisjoukkojen logo:

Se, mitä rystyset valkoisena odottelevat pessimistit, on vastaus kysymykseen: "Tuleeko tästä harjoituksesta todellisuutta?" – niin kuin Bostonin maratonilla (jossa pommi jysähti melko tarkkaan siinä, missä itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin) tai kaksoistornien tapauksessa. Eli että valtio treenailee jotain samaan aikaan kun täsmälleen harjoiteltava skenaario toteutuu oikeasti, ja sotilaat ynnä muut kyselevät toisiltaan että "Hei onktää ny sitä reeniä vai tä?" – ja epäonnistuvat täydellisesti kaikessa muussa paitsi todisteiden hukkaamisessa.

Mutta ehkä kannattaisi olla enemmän huolissaan siitä, että maanpäivää viettävät ilmastoalarmistit samalla marssivat "tieteen" puolesta – vaikka koko hulabaloo perustuu täydellisen falskiin tilastokikkailuun, jolla ei tieteen kanssa ole mitään tekemistä. Ja tämä siis menee täydestä kaikkiin hyvemmyydestään ylpeistä, jotka todellisten ongelmien ratkomisen sijaan mieluummin keksivät ihan omia fiktiivisiä ongelmia – joista seuraa lisää oikeita ongelmia, joihin voidaan olla keskittymättä.

torstaina, huhtikuuta 20, 2017

Churnalismia

Odottelinkin, että milloin Valko-Venäjä vedetään median alttarille, ja millä sävyllä. Näemmä sikäläisistä orpokodeista on löydetty vakavasti aliravittuja lapsia; Valko-Venäjä on siis "väärällä" puolella konfliktissa, jota rakennetaan Venäjän ja Yhdysvaltojen välille.

En väitä, että uutinen olisi nk. "ankka" – mutta todennäköisesti se on sitä. Valtaklikkimedia rakentelee hyperaktiivisella innolla viholliskuvia, ja kaltoin kohdellut lapset vetoavat yleisöön – ja median yleisö on nimenomaan yleisöä seuraamassa tapahtumia areenalla, jonka todellisuus on vahvasti värittynyttä.
Tähän kohtaan knoppi, joka joko ei liity asiaan millään lailla – tai mahdollisesti kaikin tavoin: gladiaattoreille ylöspäin osoittava peukalo tarkoitti: "Jep, anna mennä; hoida homma loppuun ja tapa se." Siis ylöspäin osoittava peukalo.
Valko-Venäjä on maa, josta ei liikoja tiedetä, jonka johdossa on diktaattori, ja joka sijaitsee Naton ja Venäjän välissä. Baltia on rullattu täyteen tankkeja Venäjän rajalle, samoin Balkania. Mustallamerellä kruisaillaan sota-aluksilla. Lähi-Itä ei ole kaukana. Pohjois-Koreakin on Venäjän rajalla. Venäjän pommikoneen rutiinilennot puolueettomalla alueella Alaskan suunnassa nostettiin yhtäkkiä otsikoihin. 

Valko-Venäjä ei vielä ole joutunut ottamaan kantaa siihen, kenen puolella seisoo – mutta kohtapuoliin joutunee ottamaan.


...Churnalismista piti kirjoittamani. Tuota nimitystä käytetään nykyisestä tavasta ostaa "journalismi" ulkoistettuna. Taustatoimitusta ei enää harrasteta, matskua vain ostetaan, ratsastetaan lööpeillä ja kirnutaan menemään. Tai kuten "churn" sanakirja.orgissa määritellään: "To agitate rapidly and repetitively" ja "To produce excessive and sometimes undesirable or unproductive activity or motion."

Tiedättehän: joku jutunjuurta etsiessään törmää johonkin kuohuttavaan tapahtumaketjuun, ja julkaisee sen. Yhtäkkiä sama juoru on kaikkien lehtien etusivulla – eikä kukaan ole tullut tarkistaneeksi mistä tässä oikeastaan oli kyse. Otsikot kuitenkin jättävät pysyvän jäljen vastaanottajaansa. Mahdollisesti juttu on puoli vuotta vanha, ja silkkaa sepitystä – mutta emotionaalinen vaste on sen verran vahva, että tarina kiertää toistamiseen uutisena ympär infosfääriä.
Huomaan toki itsekin sortuvani churnalismiin. Perin usein huomaan ihmetteleväni postauksen jälkeen, josko tuokin sivulause tuolla oli kovinkin tarkkaan taustoitettu. Sanomisen tarve on yllättävän voimakas vietti.
Massamedian toivoisi kuitenkin tuntevan vastuunsa, ja taustoittavan nuo orpokotiskandaalit kiihkottomasti ja hyvin monelta suunnalta, jotta voitaisiin olla edes jotakuinkin varmoja, että kyseessä ei ole poliittinen mustamaalauskampanja.

En sitten tiedä onko journalismi koskaan ollut tämän kummemmissa kantimissa. Ainahan massaviestintävälineillä on ollut kullakin omat agendansa, joiden läpi todellisuutta on koitettu muokata – ja vaikutusvaltaiset tahot ovat valtaansa surutta käyttäneet.

Jokatap, en ihmettele jos lähikuukausina Valko-Venäjältä alkaa tihkua huhuja yhä kuohuttavammista tapahtumista, jotka löytävät tiensä lehtien etusivuille – ja lopulta on Naton ihan pakko hyökätä, ihan vaan ihmisyyden vuoksi ja tolleen.

keskiviikkona, huhtikuuta 19, 2017

Luvut on numeroita, kuvat heijastumia

Kun maanantaina kirjoitin äippäpommin hinnasta, jossain takaraivossa kummitteli kysymys: "Mistä minä tämän luvun oikein sain? Tuntuu vähän hintavalta...", mutten juuri tuossa kohtaa jaksanut tarkistaa vedänkö luvun hihasta vai mistä.

Kyseisen maternaalihuolenpitovälineen hinnaksi on – huomasin sittemmin – mainittu myös vielä hulppeampi luku: 360 miljoonaa. Oikea luku on kuitenkin lähempänä 170 tuhatta.
Miksi hintaa liiotellaan? Mikä ihmeen syy siihen on olemassa?
Jostain tarttui tuon äidillisen huolenpidon uhriluku, joka saattaa olla todellisuudessa mitä vain, mutta 36 on jostain mieleen painunut. Sattumoisin luku on sama kuin palmusunnuntain terrori-iskuissa koptikirkkoihin Egyptissä (paitsi ettei ole: vaikka ihan äskettäin kuulin jonkun sanovan 36, oikeampi luku on 44 – sama kuin Himalajassa rotkoon syöksyneen bussin uhrimäärä näemmä).

Myöskään en tiedä mistä sain päähäni, että ohjusisku Syyriaan olisi tuottanut neljä kuolonuhria; jostain syystä olen kuitenkin varma että luku on "oikea" l. siis virallinen. Muistaakseni myös Tukholman seuraavan päivän rekkaisku tuotti saman uhriluvun.
Luvut ovat enemmän tai vähemmän satunnaisesti valittuja aina. Niillä ei ole juurikaan informaatioarvoa, ja siltikin ne tarttuvat vastaanottajan mieleen.
Yksi sitkeästi huhumyllyssä pyörivä luku on 150000. Tuon verran joukkoja kerrotaan jenkkien lähettävän/-neen Syyriaan. Samoin Kiinan kerrotaan lähettäneen saman verran väkeä Pohjois-Korean rajalle. Kumpikin väite voi olla yhtä lailla tosi kuin valhekin – mutta hiukan hyperboliselta luvulta vaikuttaa. Juurihan opimme, että median mukaan Koreain edustalle on lisälähetetty juuri botskeja, joista osa on oikeasti telakalla ja muut... muualla.

...Koitin tässä välissä vähän tsekata... jotain, en muista mitä (Ei kun joo, Belgradin mellakat pari viikkoa sitten; mitään tuollaista ei hakukoneella löytynyt, vaikka siellä käsittääkseni tosiaankin mellakoitiin), kun törmäsin karttaan aiheesta: missä päin on levottomuutta herättäviä tapahtumia. Euroopan tilanne juuri nyt:
Jännää, että Venäjän sotaharjoitukset Kaliningradin suunnalla tuohon on merkitty, mutta Naton lukuisat "treenit" pitkin mannerta eivät herätä levottomuutta...
Näistä asioista tarvitsisi pitää melkoisen tarkkaa lokia jos haluaisi pysyä kärryillä siitä, mitkä muistikuvat ovat oikeita ja mitkä haperoita – ja missä määrin valtamedia puhuu mitenkin paljon palturia. 
Jostain olen saanut vaikkapa päähäni, että Ranskassa on vastikään hukattu pari miljoonaa ennakkoääntä, ja postitettu saman verran tupla-äänioikeuslipukkeita – joten Le Peniä ihan kaikin tavoin kammetaan ulos vaalivoitosta. Mutta etsipä tätäkin sitten hakukoneilla, kun niissäkin on ruuvattu suodattimet estämään kaikenlaista...
Niin, kuvista. Syyrian "kaasuiskusta" saimme silmillemme graafista materiaalia kuolevista lapsista (kouristelu oli muuten aikaansaatu adrenaliinia injektoimalla), mutta näimmekö kuvia Tukholman uhreista? Koptikirkkojen uhreista? Afganistanin tunneliuhreista?

Ja crooked news network tässä männäpäivänä osoitti jälleen journalistista selkärankaa kun naamakirjamurhaaja oli vapaalla jalalla. Kyseinen murhaajahan oli ihan itse julkaissut tekemänsä murhan fesessä, mutta koska tyyppi sattui olemaan tummaihoinen, cnn ei tuntomerkkien yhteydessä näyttänyt kuvaa tai viitannut muutenkaan ihonväriin. 
Jos haluaisi suojella ihmisiä murhatuksi tulemiselta, kunnon tuntomerkit voisivat olla aika hyvä apu – mutta poliittisesti korrektia se ei vissiin olisi. Tätä pelleilyähän on nähty myös kotimaan mediassa runsaalti.
Ai niin, ja joku mustien opiskelijajärjestö jossain päin vapaiden valtakuntaa haluaa bannata objektiivisen totuuden, koska se heidän mukaansa on valkoisen ylivallan ilmentymä.

Ehkä maailma ei ole tulossa hulluksi; ehkä se on aina ollut sitä. Ehkä en vain aiemmin ole kiinnittänyt siihen riittävästi huomiota. Elämä olisi niin paljon helpompaa jos voisin palata tuohon olotilaan.

maanantaina, huhtikuuta 17, 2017

Hidasta ja nopeaa

Mitä saadaan sadalla miljoonalla dollarilla? 36 kuollutta vuohipaimenta. Pompöösin pommin äidillisessä syleilyssä tikahtui tyyppejä, jotka voidaan leimata vaikkapa terroristeiksi, jotka ihan selvästi olivat materialisoitumassa Yhdysvaltain kotikamaralla... Toisin kuin ne, jotka vaeltavat osavaltioiden läpi Kanadaan hakemaan "turvapaikkaa" milloin minkäkin fiktiivisen selityksen nojalla.

Kun samaan aikaan tapahtuu omituisia, väkivaltaisia pyrskeitä, ja yhtäältä tapahtumakulut tuntuvat etenevän käsijarru pohjassa... Oikeita kysymyksiä lienevät: "Kuka hyötyy?" ja "Miksi tämmöinen ajoitus?".
Uutisista maailmankuvansa ammentavat massat tuppaavat olemaan pirkaleen lyhytmuistista sakkia. Sen takia hitaasti kumuloituvat narratiivit valikoituine spektaakkeleineen vaikuttaa ihan validilta strategialta.
Mutta miksi jarrutella? Jos sinulla on valta tehdä jotain, miksi et vain tee sitä? Miksi tämä loputon huopaaminen? Minkä takia fokusta siirretään jatkuvasti?

Ehkä siksi, että kellään ei ole tuollaista valtaa? Että maailman mahtavimmatkin haaskaavat aikaansa palavereissa, joissa ei saada päätöksiä aikaiseksi?

Olen seurannut Trumpin tempoilevaa toimintaa – ja tuon toiminnan apologisteja, joiden mukaan kyseessä on vain nerokas strategia. Tweeteistä löydetään kätkettyjä viestejä, samoin toiminnasta: "miksi juuri 59 ohjusta?", "mikä on moabin perimmäinen viesti?"

Voi toki olla että kyse on niin nerokkaasta strategiasta (ja sen takana mainitsemani Cambridge Analytica), että olen älyllisesti liian lahjaton näkemään tuota neroutta. Toki Syyriaan tehty isku oli sikäli selvästi suunniteltu, että ennen iskua sekä Venäjä että Syyria sai ennakkovaroituksen – joten syyrialaiset saivat siirreltyä olennaiset alta pois, ja venäläiset pääsivät testaamaan miten ohjusten lamauttaminen toimii.

Perille pääsi vain, mitä, parisenkymmentä ohjusta – ja kenttä oli parin tunnin päästä käyttökunnossa. Tässä on selvää laskelmointia havaittavissa. Mutta siitä huolimatta: neljä ihmistä kuoli tämän nerokkaan strategian takia.
Neljä on toki vähemmän kuin neljä sataa/tuhatta – mutta yhdelle ihmiselle yksi on liikaa jos satut olemaan tuo yksi joka kuolee. Kuolema on kuolema; sitä ei hyvä strategia paremmaksi muuta.
Miksi strategiana ei voinut olla totuuden kertominen? Kemiallinen isku oli aivan selkeä lavastus. Siinä saattoi todella kuolla ihmisiä, mutta silti se oli lavastus (ja tapahtui sattumalta hetikohta sen jälkeen, kun oli todettu että itseasiassa Assadia ei ole tarpeen kammeta vallasta) – ja tämä on aivan helposti osoitettavissa. 

Tekijöinä oli sakkia, joille strategia tosiaan ohittaa ihmishengen – joten miksi liittyä samaan mielipuoleen joukkoon? Eikö todella ole olemassa strategiaa jossa satunnaiset sivustaseisojat eivät joudu kuolemaan? Ihanko todella ei ole? Miksi valheilla ratsastaminen on parempi strategia kuin totuus?

---

Berkeleyssä on vaihteeksi taas kerran psykoottiset kommunistit riehuneet tilaisuudessa, joka esitetään mediassa pro-Trump-tilaisuutena, mutta joka käsittääkseni järjestettiin vapaan sanan puolesta. 

Antifantti-idiootit vastasivat radikaaliin ajatukseen siitä, että ihmiset voisivat ihan sanoa mitä mielessä on ja aiheuttaa keskustelua jonka seurauksena on helpompi päästä yhteisymmärrykseen siitä missä näkökohdat kenties eroavat... luonnollisestikin viskomalla tiiliskiviä, suihkuttamalla pippuria ja... no, tekemällä kaikkensa jotta puhuminen olisi mahdotonta. 
Näin kommunikoi yliopistoväki. Tapu tapu. Yhtään ei mene hukkaan teidän yhteiskuntaopiskelut.
...Toki tässä kohtaa kannattaa muistaa vanha ystävämme György, joka pestaa kaikkiin mahdollisiin kansankokouksiin naamioitunutta väkeä rikkomaan paikkoja, hakkaamaan sivullisia ja tekemään kaikkensa että yhteiskunnallinen keskustelu olisi mahdollisimman polarisoitunutta ja olennaisuuksien ulkopuolella.

---

Ja valtaklikkimedia toisaalla rientää otsikoimaan: "Kiinassa sanotaan että Pohjois-Korea laukaisi ohjuksen! ...Ei kun kappas, sitä ohjusta esiteltiin paraatissa; tosiaan tässä taisi iskeä dysleksia kun toi kiinankieli on tommosta vaikeasti tulkittavaa".

Mutta mainitaanko sitä, että jenkit on vaihteeksi taas jalkautuneet Somaliassa? Veikkaan että ei mainita. Ei ole vielä mitään mediaseksikästä höpöjuttua jota pääsisi paisuttelemaan tunteisiin vetoavilla "faktoilla".

lauantaina, huhtikuuta 15, 2017

Kuuden vuoden sääennuste

Kuvittelisin, etten ole ihan ainoa, jonka mielestä pääsiäinen on tänä vuonna harvinaisen hyytävää aikaa. Jo viikkoja sitten kuvittelin olevan aika siirtyä kesätakkiin – palatakseni hetikohta takaisin välikelin malliin, ja sitten vielä vähän lämpimämpään rotsiin. Kesärenkaita en harkitse ennen kuin lämpötilaennusteet pysyvät visusti nollan yläpuolella.
Pohjois-Kaliforniassakin näyttäisi olevan lunta ennätysmäärä; viimeksi vuonna 1983 oli melkein yhtä kylmää. 
Katsotaanpa planetaarista tilannetta:
Tilanne nyt. Linnunradan keskusta kello 12:ssa.

Ja tilanne vuonna 1983.
Vuonna -83 planetaarinen tilanne oli hieman vastaava Jupiterin ja Saturnuksen osalta. Nämä massiivisimmat planeetat (ja galaksin keskustan miljadit tähdet) venyttävät maan kiertorataa niin, että kohdalle sattuessamme olemme normaalia loitommalla auringosta. Noiden ollessa toistensa lähellä on auringon aktiivisuus myös matalalla.

Tuon mukaan odotettavissa on viileitä kesiä ja vähälumisia talvia (koska talvisaikaan nuo planeetat kiskovat meitä lähemmäs aurinkoa). ...Paitsi jos tuleva (mini?)jääkausi osoittautuu todellisuudeksi, jolloin kesiä ei juuri nähdä. Aurinkokuntahan on loittonemassa galaksin keskilinjasta (jonka läpi vastikään syöksyttiin), joten.. Ans kattoo.
Eteläisellä pallonpuoliskollahan tilanne saattaa lähivuosina olla lievästi päinvastainen: kesät kuumia ja talvet kylmiä. Mahdollisesti etelänapa menettää jääpeitteensä. 
Vuonna 2020 on odotettavissa äärimmäisimmät kelit, jos katsotaan pelkästään planeettojen sijaintia ja unohdetaan tuo loitontuminen galaktisesta ekvaattorista tämän yhtälön kohdalla. Silloin sekä Jupiter että Saturnus on suurin piirtein linjassa galaksin keskustan kanssa.

Mutta jo kuuden vuoden päästä voimme ehkä palailla samantapaiseen tilanteeseen jossa olemme nyt – jolloin siis pääsiäisenä ei välttämättä ole koko aikaa lunta maassa. Toki muuttujia on vähän enemmän kuin kolme – ja niistä ehkä merkittävin suljetaan ulos kun katsotaan pelkästään aurinkokunnan dynamiikkaa.
Joku viitseliäs nörtti voisi rakennella havainnollisen mallin eri planeettojen painovoimavaikutuksista, vähän samanlaisen kuin tuo Solar System Scope, josta käyn lunttaamassa kulloisetkin sijainnit. Itsellä ei moiseen taidot riitä, mutta tuon ei lopultakaan pitäisi olla kauhean monimutkaista noin vakioidensa puolesta. 
Itse asiassa pitäisi olla ihan mahdollista havainnollistaa myös telluksen tasolla, milloin geologinen stressi on suurimmillaan ja milloin eri suuntiin repivät voimat parhaiten balanssissa (sama myös auringon suhteen). Ja kun tiedetään että nämä asiat vaikuttavat myös ihmiskunnan impulssihallintaan... Voisi olla kätevästi ennustettavissa milloin armeijoissa kannattaa lyödä ekstrasatsi jäitä hattuun.

...Niin kuin vaikka juuri tällä hetkellä, kun jenkkien laivasto sormi liipasimella odottaa että Pohjois-Koreassa tehdään yksi väärä liike, joka antaa tekosyyn annihiloida koko niemimaa (tai ehkei eteläistä osaa, mutta kuitenkin) vielä kauemmas menneisyyteen.

perjantaina, huhtikuuta 14, 2017

KeruBUM

Tjah, nyt kun maailma on taas pysäytetty muutamaksi päiväksi, voidaankin vilkaista todennäköisintä selitystä sille, miksi uskonnot ovat olemassa. 
Disclaimerina todettakoon, että kirjoituksen jatko saattaa aiheuttaa epäuskoista tuhahtelua. En väitä tämän maailmanselitysmallin olevan totta, mutta tähän mennessä aukottomin vastaantullut se on* – mikä se taas ei tarkoita allekirjoittaneen uskovan sanaakaan siitä mitä tulee kirjoittaneeksi; asiat ovat niin kuin ovat, eikä usko sitä miksikään muuta.
Mistäpä lähtisi liikkeelle? Vaikka tästä: me emme ole ensimmäinen teknologisesti kehittynyt sivilisaatio tällä pallolla. Tästä kielivät aika monet megaliittiset rakennelmat, jotka on kummasti saatu millimetrintarkasti pusattua paikoilleen vaikka virallisen selityksen mukaan taitomme ovat rajoittuneet nuolenpäiden veistelyyn.

Toiseksi: meidät tosiaan on tehty. Orjiksi. Tämä selittää tuon loputtoman laumasieluisuuden ja auktoriteetintarpeen jota edelleen saamme seurata milloin minkäkin hulabaloon mausteena.

Kuten Genesiksestä muistamme, ensin oli Peter Gabriel ja sitten rumpujen takaa nousi Phil Collins luojajumala oli monikko: Elohim (nyk. Allah). Kyseessä oli siis joukko heeboja, jotka muovasivat itselleen sopivan työkalun, koskapa heitä itseään ei huvittanut kaivaa kultaa Etelä-Afrikassa, mutta kultaa piti kaivaman. Genesiksessähän suunnilleen alkujakeessa mainitaan kulta, koska kulta nyt vain on... painavaa?
Kullankaivuun kiehtovaa esiesihistoriaa voi kuunnella Michael Tellingerin rattoisana tarinointina, joka avannee mieltä melko lailla jos suinkin on yhtään taipumusta virallisten narratiivien kyseenalaistamiseen.
Eli siis: uskonnolliset tekstit ja artefaktit ovat täynnä viittauksia väkeen, joka tuli jostain muualta; joka geenimanipuloi itselleen kuuliaista työvoimaa – ja häippäisi jossain kohtaa, tullakseen takaisin sitten kun sattuu reissaukseltaan ehtimään.

Esimerkiksi sumerilaisista savitauluista on löydettävissä listaus kuninkaista, joiden genealogia pakittaa parisataa tuhatta vuotta taaksepäin. Miksi ihmeessä moinen listaus kehitettäisiin, jos se ei perustuisi todellisuuteen? Huvikseen? Aika neuroottiselta huvittelulta vaikuttaa tuommoinen...

Olemme tällä hetkellä matkalla kohti tämänkertaisen sivistyksemme huipennusta – jonne on ajallisesti matkaa vielä tuhansia vuosia, kolmisentoista tuhatta. Sen jälkeen alkaa jälleen taantuminen, joka huipentuu seuraavaan kivikauteen ja sivilisaation hukkaamiseen. Tämä on siis sidoksissa aurinkokunnan galaktiseen kiertoon – ja olemme ydinenergian keksimisen jälkeen (jälleen) vaarassa arkaaisoida itsemme etuajassa, eli ans kattoo päästäänkö sinne pinaakkeliin asti vai onnistummeko säteilyttämään itsemme takaisin unohduksen syleilyyn hetikohta.
Mitäs muuta knoppia tähän kohtaa heittäisi vielä? Vaikkapa nämä neljä kirjainta: ruah. Tuo onomatopoeettinen sana kuvasi protosumerilaisissa kirjoituksissa jotain, joka sittemmin on käännetty muotoon: "pyhä henki". Se ei kuitenkaan ole tarkoittanut minkään sortin henkeä, vaan jotain jolla nämä taivaista tulleet geenimanipuloijat kulkivat; nykyään noiden neljän kirjaimen sijasta käytetään kolmen kirjaimen lyhennettä, jos hiffaatte mitä tarkoitan...
Tuon ylläolevan meille kertoi italialainen tyyppi, jonka nimi ei nyt juuri tule mieleen, mutta joka kutsuttiin Vatikaaniin kääntämään se Jerusalemin temppelistä pöllitty toorakäärö – että voisitko kertoa mistä tässä niinku oikeesti kerrotaan...

Ja oikeesti siinä kerrotaan vähän muuta kuin mitä tämä nykykirkkojemme sanoma hämärissä höpinöissään koittaa uskotella. 

Kuten vaikkapa jokainen sivistynyt ihminen tietää: "holokausti" sanana tarkoittaa kokonaan poltettua uhria. Kun Kain ja Abel toivat oman uhrinsa tekijöilleen tarjolle, teki Kain sellaisen virheen, että toi vegeannoksen tarjolle. Joten jumalat eivät kiinnittäneet siihen annokseen mitään huomiota, mutta mielistyivät Abelin kunnolla kärväytettyyn kebabiin. Miksi näin?
Kun astronautit ovat laskeutuneet ilmakehän läpi, heihin on tiettävästi tarttunut tuossa sukelluksessa tietty sitkeä odööri: palaneen lihan haju. Ehkä kebab tuo valmistajillemme mieleen kotiinpaluun huuman tai jotain? En minä tiedä kun en muistaakseni ole valovuosia avaruudessa matkannut... ainakaan tässä elämässä.
...Tätä saagaahan voisi jatkaa tuhansilla rönsyillä, mutta jätettäköön taas tässä kohtaa tähän. Eiköhän tuossa jo riittävästi märehdittävää liene niille, jotka eivät ole näihin judansseihin konsaan törmänneet...
---
* Ehdottomasti aukottomampi selitysmalli tämä on kuin se, jossa kaikkivaltias luojajumala uhraa itsensä koska ei muuta voi, ja siinä nestehukassaan höpisee: "Minä, minä [Eeli = Elohim]! Miksi minut hylkäsin?" ja "Note to self: anna anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät."

torstaina, huhtikuuta 13, 2017

Psykometristä räätälöintiä

Olen tässä viime aikoina koittanut tajuta, miten täysin käsittämättömät narratiivit tuntuvat puskevan läpi omituisella vääjäämättömyydellä – miten käyttäytymismallit, jotka hyvin selkeästi sotivat kaikkea järjenkäyttöä vastaan, tuntuvat suorastaan kukoistavan, ja miten räikeät väärinteot... vain haihtuvat johonkin. 

Asiat, jotka selkeästi vaativat kiireistä huomiota, eivät sitä saa. Sen sijaan idioottimaisuutta hipovat valheet leviävät virallisina totuuksina – ja kokovartalojarruttavat koko ihmisyyttä. 

Ihan kuin tämä olisi tarkoituksellista?
In 2008 Kosinski had joined the Psychometrics Centre of Cambridge University where he then developed with his coworkers a profiling system using general online data, Facebook-likes, and smartphone data.[13] He showed that with a limited number of "likes" people can be analyzed better than friends or relatives can do and that individual psychological targeting is a powerful tool to influence people.
Cambridge Analytica seuraa yleistä mielipidettä reaaliajassa, ja myy palvelujaan poliitikoille, jotka voivat muotoilla viestinsä juuri enemmistön mielipiteen mukaiseksi – kuitenkin niin, että voivat ajaa omaa agendaansa (so. taustavoimiensa agendaa...) ja siis tehdä mitä tykkäväät ilman että edes selkeät väärinkäytökset hidastaisivat menoa. 

Propaganda on päässyt uuteen vaiheeseen: hyvinkin räikeät virhenarratiivit saadaan selitettyä ja vaiennettua sopivasti seuraavaa manööveria varten. Hallituksissa istuu aivan selviä kriminaaleja, jotka on rikollisiksi moneen kertaan todettu – ja silti he vain pysyvät vallan kahvassa.

Seurattavia narratiiveja on niin paljon, että aktiivisinkaan seuraaja ei pysy enää perässä. Globaalisti kyteviä kriisipesäkkeitä yhdistää vain yksi asia: Naton läsnäolo – ja sen kietoutuminen yhä tiukemmalle kaikkialla missä se ei vielä ole jalanjälkeään saanut asukkaiden naamalle survottua.
Mutta nämä narratiivit unohtuvat, painettuna väliaikaiseen hibernaatioon: Ukraina ja Baltia saavat odottaa tähtihetkeään sillä aikaa kun puristetaan Syyriasta ja Pohjois-Koreasta kaikki irti. Myös Libyasta ollaan hissuksiin; samoin Sudanista ja Somaliasta. Jemenistä, Lebanonista. Kaikilla näillä alueilla on täysi valmius polkaista täysimittainen sota käyntiin noin minuutissa – ja todnäk jotkut vastaavat alueet ovat vielä enemmän tutkan alla.
Ei niin että Nato mikään päätekijä olisi. Sotilaat ovat vain työkaluja. Poliitikot ovat työkaluja. Tiedotusvälineistön "journalistit"... No, "journal"han viittaa päivittäisyyteen, siihen että koko touhun perimmäinen tarkoitus on myydä... jotain, päivittäin. Oli sitten oikeaa asiaa tai ei.

Paikallisia uutisia. Viihdeuutisia. Henkkohtaisia kriisejä. Ihan muita narratiiveja viemässä huomiota niin, että nippa nappa ehtii taivastella suoraan naamalle tarjoiltuja katastrofeja. Siihen väliin on hyvä kiilata. 
"Ja tässä takkinne, olkaa hyvä."
"Hmm, onpas siinä pitkät hihat."
"Niin, pitkät hihat ovat nykyään pop. Voitte halata itseänne oikein tiukasti kunhan olemme pukeneet tämän."

keskiviikkona, huhtikuuta 12, 2017

Achtung! Streaming verboten!

Kyllä, Saksa se kepeästi kahlaa yhä pidemmälle fasismin hetteikköön (ei natsismin, sillä Merkel vihaa kotimaataan). Nyt ovat keksineet siellä, että kaikki nettistreamit pitää lisensoida, tai muuten. 

Ei maksa kuin tonnin minimissään tämä sananvapaudenlunastus.

Jos siis satut olemaan saksalainen, ja tuotat mitä tahansa virtaavaa sisältöä nettiin, olet rikollinen jos et maksa suojelurahaa. 

Mutta ei hätää, sinulla on muistaakseni kuun loppuun asti aikaa kaapia se tonni kasaan – tai kymppitonni, jos sinulla sattuu olemaan ihan yleisöäkin.
Hienoa miten monikulttuurisuus ruokkii vapautta; siitähän tässäkin on kyse – kriittisten äänenpainojen vaimentamisesta. 

Kun Kanadassa ollaan kovasti tekemässä "islamofobiasta" rikosta (ja muistaakseni myöskin Irlannissa), Saksassa otetaan tehokkaita askelia siinä, miten valtio sanelee kuka saa olla äänessä. 

Tämä kaikkihan tapahtuu tasa-arvon nimissä varmaankin, eiks jeh? Joten kiva että vihreät ovat nyt voimansa tunnossa. Äkkiä nyt se suurmoskeija pydeen kun vielä ehtii! Kahden vuoden päästä saattaa ihmiset olla jo hereillä, ja sitten on myöhäistä...

Eduskuntatalohan on jo valmiiksi remontissa, joten siihen kun lisää minareetit ja kupolin niin eiköhän alistuvaisuus tule selväksi. Tai hagiasofia-tyyppisesti suurkirkko uuteen käyttöön. Tai Finlandiatalo, ihan vaan jotta kansallisesti ajattelevia ottaisi maksimaalisesti pattiin...

lauantaina, huhtikuuta 08, 2017

Raukkainvalta

Hyökkäys Syyriaan osoitti Trumpin olevan yhtä munaton tapaus kuin kaikki edeltäjänsäkin: valheellisin perustein toimitettu sotarikos jatkaa satavuotiasta perinnettä – joka siis alkoi päivälleen vuosisata sitten Wilsonin liittyessä [ts. lähettäessä ihmisiä parhaassa iässään kuolemaan] sotaan, joka olisi muutoin jo päättynyt, ja joka ei mitenkään liittynyt Yhdysvaltoihin. Erona tuolloin oli, että Woodrow ei ohittanut kongressia, vaan pysytteli perustuslain puitteissa.
Tokihan jenkit ovat olleet kutsumattomina vieraina, ja siis laittomasti, maassa [jos toisessakin] tappamassa siviilejä ja tuhoamassa infrastruktuuria ja ryöstämässä luonnonvaroja jo ties kuinka pitkään, joten tämä viimeisin hyökkäys eroaa lähinnä vain julkisuushakuisuutensa puolesta.
Trumpin typerä tempaus on – sekin valheellisesti – nähty voiman osoituksena, vaikka kyseessä on nimenomaan heikkouden osoitus. Mies ei ole saanut juuri mitään oikeita asioita eteenpäin alkukaudellaan, mutta sotilaita [noita ultimaattisia idiootteja] hän on suostunut liikuttelemaan jo kahteen kertaan laittomasti. Donny on siis käsinukke, jonka mandaatilla tönitään suvereeneja valtioita kohti seuraavaa maailmansotaa.

Assadilla on kansan tuki puolellaan; hänellä ei ollut kerrassaan mitään syytä lähteä kaasuttamaan omia kansalaisiaan – mutta jenkit tarvitsivat tekosyyn, jonka he myös järjestivät. Isis oli melkein ajettu ulos maasta, mikä heikensi Islamic State of American vaikutusvaltaa alueella. Ja sotaahan halutaan nimenomaan Venäjän kanssa; harmi että slaavit ovat olleet lähinnä järjen äänenä paikalla [mitä vastaan tokikin on helpointa sotia sensationalismilla].
Eipä sikäli: isku sotilastukikohtaan meni myös omituisella tavalla päin honkia, jättäen kohteen lähestulkoon vahingoittumattomaksi. Mutta kai tämä oli vain se "voimanosoitus", tähtäimen ollessa aivan toisaalla.
Impotenssia osoitettiin myös peri-islamilaiseen tapaan tällä kertaa Tukholmassa – jälleen kerran jyräten viattomia keskellä kaupunkia. Tästäkin voi itse asiassa kiitellä Yhdysvaltoja, joka on kerkeällä Lähi-Idän raunioittamisella saanut islamin sekopäisyyden puhkeamaan kukkaan – ja nimenomaan Euroopassa. Mahtista. Ihan jänskättää että mahdetaanko kunnon verilöylyttelyä odotella Valpurinyöhön asti, vai lähteekö homma käsistä jo ennen sitä.

torstaina, huhtikuuta 06, 2017

Kaasua ja sumutusta

Kun tiedotusvälineistö väittää Syyrian hallituksen kaasuttaneen omia kansalaisiaan summanmutikassa, tiedetään toimittajien hukanneen jälleen kerran kykynsä lähteiden tarkistukseen.

Jos kyseinen isku olisi todellisuutta – eikä siis lavastus, josta tässä on kyse – sen takaa löytyisi joku monista epävakautta jahtaavista ryhmittymistä (joita kaikkia tukee jenkkien varjohallitus). Hallitukset yleensä diggaavat enemmän vakaudesta omalla maallaan kuin epä-.

Hesarissa näemmä siteerataan "järjestöä" nimeltään Syrian Observatory for Human Rights. Tämä "järjestö" on yksi ihminen Coventryssä. Tämä yksi ihminen on toki lähtöisin Syyriasta, mutta ei ole käynyt siellä päinkään vuosiin.

Sariinille altistuu myös ihon läpi, mutta paikalle pari minuuttia "iskun" jälkeen (sattumalta osuneita [ihmeen runsaslukuisia]) avustustyöntekijöitä tämä ei tunnu haittaavan – vaikka kaasua pitäisi edelleen olla ilmassa vielä tuossa kohtaa. Sariinin aiheuttama pahoinvointi ei myöskään ole ketään saanut esim. oksentamaan, vaikka sariini todellakin tyhjentää uhrinsa. Nämä "uhrit" näyttävät kärsivän lähinnä turhan korkeiden portaiden harppomisesta.

Kun John McCain avaa suunsa, odotettavissa on sodanlietsontaa. Kyseinen mielipuoli haluaa nähdä koko maailman tulessa, ja tekee kaikkensa niin Syyriassa kuin Ukrainassa ("This is the year of offensive") ja Libyassa ja... Niin, lista on pitkä, ja osa maista vasta Johnny-boyn toivelistalla: "Ai että, ois niin kiva hyökätä Venäjälle".
Mulla on ehdotus: pudotetaan McCain desanttina vapaavalintaiseen kohteeseen. Maailmasta tulee heti parempi paikka.
Ja kun Etelä-Korea väittää Pohjois-Korean kyberlamauttaneen heikäläisen... Mikä järjestelmä se nyt olikaan? Näissä uutisissa ei enää jaksa yksityiskohtiin juuri kiinnittää huomiota – kun koko juttu on höpönpöppöötä heti ensimmäisestä kirjaimesta lähtien.

Millähän ne pohjoiskorealaiset oikein teknisesti puoli vuosisataa edellä olevia naapureitaan hakkeroivat? Vic-20:llä? Vai peräti Commodore 64:llä? 

Jälleen kerran: jos uutisissa puhutaan Syyriasta, Ukrainasta, Libyasta, Libanonista, Venäjästä, Kiinasta, Iranista, Jemenistä, Pohjois-Koreasta... Todennäköisesti kyseessä on ihan vaan spinnaus, jolla alustetaan hyökkäystä johonkin.

...Kuka tuli panneeksi merkille joku aika sitten, että Pentagon oli vaihteeksi hukannut kuutisen biljoonaa dollaria johonkin? Viimeksi kun pari biljoonaa tuolta instanssilta oli kateissa, sattui sillä tavalla harmillisesti, että heti seuraavana päivänä lensi "lentokone" kyseisen ofiisin seinästä sisään. Harmi että todisteet kadonneista biljoonista sattuivat olemaan juuri tuossa tuhoutuneessa siivessä...

keskiviikkona, huhtikuuta 05, 2017

Ja kuravettä päälle

Ah, hurskastelu! Tuo elähdyttävä metatekeminen, jota voi tehdä silmät kiinni.

Lehdistöhän aprillipäivänä hurskasteli mm. sillä, ettei julkaissut aprilliuutisia – koska "valeuutiset", ja jotain jotain.

Tavallaan verukkeessa oli totta siteeksi. Jättivät vain mainitsematta sen, että kun pariin vuoteen ei ole enää ollut kovinkaan helppoa kertoa milloin viralliset uutiset pitävät paikkansa ja missä määrin... Yleisö olisi varmaan ruvennut bongailemaan aprillipiloina juttuja joita ei ole sellaisiksi tarkoitettu, mutta jotka eivät pidä paikkaansa.

Niin kuin vaikka... En tosiaan ole juuri jaksanut seurata yleistä pohinaa, mutta näemmä joku on afgaanien palauttamista vastaan mesonnut levittämällä syömeenkäyvää valevalitusta raskaana olevista naisista ja lapsista (tjms.).

Kovasti on pidetty tapetilla väitettä että Afganistan on vaarallinen maa, että sinne palauttaminen on vastuutonta ja-muuta-vastaavaa... 

Mikä tekee Afganistanista vaarallisen maan? Afgaanit. 

Meillä ei ole varaa pitää maassa loisimassa ihmisiä jotka ovat valehdelleet koko matkansa tänne, ja elelevät laittomasti maassa ilman aikomustakaan osallistua tämän yhteiskunnan pyörittämiseen. Me emme tiedä keitä he ovat, mistä tulevat, mitä ovat tehneet ja mitä tulevat tekemään. 

Sen me tiedämme, että roppakaupalla levottomuutta on tullut heidän mukanaan; tämän me tiedämme tilastollisena faktana, joka näyttää hyvin, hyvin, hyvin rumalta.

Vaan jos et ole vielä itse joutunut kasvokkain sen kanssa, että muukalaisviha saattaa kohdistua omaan valkoiseen itseesi joltain ei-valkoiselta taholta ihan fyysisenä väkivaltana vaikka miten paljon nöyristelisit ja vaikka miten vahvasti olet sisäistänyt sen automaattinauhoituksen, että vain valkoinen mies voi olla rasisti maailmassa jossa ei ole rotuja...

En tiedä heräävätkö nämä unissakävelijät ikinä. Ehkä seuraavassa elämässä? Ehkä siihen tultaessa ovat havahtuneet siihen, että hyväntekeväisyyskin on (aitona) vastavuoroista – ja edellyttää rehellisyyttä molemmilta osapuolilta. Että se ei perustu ylemmyydentuntoisuuteen, ei holhoamiseen eikä painostamiseen – eikä varsinkaan todellisuuden pimittämiseen.

Jälleen kerran: jos "faktanne" ovat peräisin valtaklikkimediasta... No, niitä ei kannata kutsua faktoiksi ennen kuin on tullut tarkistaneeksi että ne todella ovat sitä.

keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2017

Työlästämö

Tässä kun hiljalleen seurailee talousjärjestelmän romahtamista, ei voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, miten huikean vinoutunut ajatusmaailma keskellemme on muotoutunut.

Rahvaan pariin jalkauduttaessa puhutaan työllisyydestä ja työllistymisestä ja työttömyydestä – ikään kuin ihmisen perimmäinen tarve olisi tehdä töitä. 
Tämä tulee ilmeisesti yllätyksenä monelle, mutta töitä tehdään enimmäkseen siksi, että voitaisiin maksaa muuta elämistä.
Työnteko voi olla elämän tarkoitus – mutta vain siinä tapauksessa että tekee työkseen jotain mitä tekisi muutenkin. Kun työnteko ei tunnu työnteolta, on oikeassa duunissa.

Politiikassa harrasteltava rahvaan kampittaminen on vaivihkaa kasvanut aivot räjäyttäviin mittoihin: jonkun täysin ulkopuolisen byroon on aivan pakko sekaantua ihan jokaiseen asiaan. 
Se ei tiedä yhtään mihin on sekaantumassa, eikä toki ole ainoa byroo jakamassa kakkua – eikä se itse asiassa itsekään tiedä mitä säädöksiä pitää tulkita mitenkin, mutta hei, se on niitten duuni.
Kun feodaalijärjestelmä jakaantuu riittävän moniin ikuisuusorgaaneihin, on lopputulos juurikin tämä: työllisyysmarkkinat eivät toimi koska valtio mikromanageroi joka käänteessä niin paljon, että itse kukin lopulta luovuttaa ja lakkaa tekemästä mitään.

Työnantajat eivät palkkaa, koska valtion välistävedon takia jokainen palkka pitää maksaa tuplana. Työntekijöille taas palkasta jää huonommassa lykyssä vain puolet käteen. Valtio feodaalisysteeminsä oikeutuksella vetää yli sata prosenttia välistä, mikä on aika uskomaton vedätys. Jopa valtion maksamista työttömyyskorvauksista se vetää välistä: "Sovitaan että tämä seitsemänkymppiä on satanen".
Ja sitten pitäisi pysyä hengissä. Tämän valtio tekee jälleen mahdollisimman kalliiksi nyhtämällä jokaisesta rahanvaihdosta pohjattomaan säkkiinsä jatkuvasti vaihtelevia veroja, tariffeja, tulleja ynnä muita maksuja. Sen sijaan, että jokainen voisi käyttää omaa innovaatiotaan juuri niissä asioissa joissa sattuu parhaimmillaan olemaan, kaikki energia hukataan lomakkeiden täyttelyyn.
Jostain syystä väki tuntuu kuvittelevan, että asioiden pitää mennä näin. Että me tarvitsemme valtion, hallituksen... Hallituksen! Läjä tyyppejä hallitsemassa meitä? Tyyppejä jotka eivät tajua mitään siitä mitä päättävät.

Hallitukset eivät ole kansan palvelijoita; kansa on hallituksen palvelija. Koko tämä parveilevien pulujen järjestelmä on luotu siksi, että kansa voisi kuvitella vaikuttavansa johonkin vaaleissa. Paras orja on se, joka ei tajua olevansa orja.

Tähän olisi olemassa ihan toisentyyppinen ratkaisu – sellainen jossa ihmiset päättävät itse omista asioistaan: mitä tekevät, miten tekevät, ja miten veloittavat siitä. Kuulostaako utopistiselta? Jos kuulostaa.. Onneksi olkoon: teillä on äänioikeus! Nähdään taas neljän vuoden päästä...

sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2017

Hurlinkia

Jos aiempia kirjoituksia on joku pitänyt hivenen spekulatiivisina, saattaa (sic) tämä vaikuttaa suorastaan fantisoinnilta, mutta kerrankos sitä...

Oletetaan että tiedän mistä puhun – vaikka useimmiten ihmisillä ei olekaan mitään käsitystä siitä mistä luulevat laajempaa tietämystä omaavansa. Pitäisi ensin tietää mitä ei tiedä, ja tuohan on lähinnä pimeässä kompastelua.

Jokatap, palataan taas linnunradan laidalle, jossa aurinkokuntamme vastikään singahti galaktisen päiväntasaajan pohjoispuolelle...
Mistä me tiedämme että näin on käynyt? Mistä me tiedämme missä me oikein sijaitsemme? Kellään ei ole aikaa ja resursseja tarkistaa onko väite tosi vai hyvin pitkälle viety vedätys. Siksi tapetille ilmaantuu sitkeitä väittämiä: "Itse asiassa maapallo on litteä" / "Ihmisen toiminta lämmittää maapalloa" / "Itse asiassa maapallo on ontto" jne.
Kuu itse asiassa on ontto. Se on vanhempi kuin maa, ja tuotu jostain muualta. Se on keinotekoinen. Mistäkö tiedän tämän? En mistään; koenpahan vain kyseisen teorian (hypoteesin?) vetovoimaisempana kuin virallisen selityksen.
Singahdimme siis pohjoispuolelle, ja jatkamme nyt matkaa lingottuna kauemmas keskitasosta. Miten tämä vaikuttaa aurinkoon, ja miten maahan? No, auringon vetovoimastressi vähenee (ja kenties maksiminopeuskin on juuri ohitettu) kun pääsemme ruuhkasta kauemmas, joten sen aktiivisuus myös vähenee – joten maa viilenee. 

Ja tässä kohtaa tullaan myös termiin "magneettisten napojen kääntyminen". Tästäkään en mitään tiedä; tämä on silkkaa vulgäärifysiikkaa, jonka joku oikeasti fysiikasta jotain tietävä saa ihan vapaasti kumota.

Virallisen teorian mukaan aurinkokunta siis kiitää linnunradan laidalla, planeettojen ratojen ollessa kuuden asteen kulmassa galaktisen ekvaattorin suhteen. Maapallo sitten taas on 23° kulmassa suhteessa aurinkoon ja omaan kiertorataansa.
Mitä jos magneettinen pohjoinen osoittaa aina kohti linnunradan massakeskipistettä suhteessa liike-energiaan? En tiedä tämän kysymyksen stupiditeettia, mutta tästä voisi postuloida skenaarion, jossa olisi odotettavissa (koska olemme juuri siis siirtyneet galaktisen ekvaattorin "yläpuolelle") napojen kääntyminen – joka se sitten taas saattaisi antaa pontta aiemmin esittelemälleni maapallon "löystymiselle" eli laajentumiselle.
Onko tällä jotain merkitystä? Ehdimmekö todistaa mitään noista tapahtumista – jos syklin aikajänne on kuitenkin 26000 vuotta? Haluammeko olla todistamassa niitä? Ja ennen kaikkea: pitääkö mikään kirjoittamastani paikkaansa?

Mitä jos keskitasosta loitontuminen itse asiassa lisää auringon aktiivisuutta? Mitä tapahtuu tulevaa jääkautta profetoivalle teorialle siinä tapauksessa?

Kaikenlaista voi profetoida – ja useimmat profetiat ovat hyvin väärässä. 

Useimmat profeetat samalla kuitenkin kuvittelevat olevansa hyvin oikeassa. Totuus tuntuu olevan monivalinta-arvonta. Ei oikeastaan ole merkitystä, mitä enemmistö asioista ajattelee: sillä ei totuuden luonnetta sanella. Totuus vain on, ja ennemmin tai myöhemmin se pakottaa hyväksymään itsensä.

Totuuden hyväksyminen taas ei ole panikoimista ("Argh! Maapallo lämpenee!" / "Argh! Maapallo viilenee!"). Panikointi on hyväksymisen vastakohta, ja estää tehokkaasti olosuhteisiin adaptoitumisen. Asiat muuttuvat, aina; ihmisillä vain on taipumus pitää nykytilaa pysyvänä – kaikesta, päivittäin eteen levittäytyvästä evidenssistä huolimatta.

Ai niin, enkä ole vielä päässyt edes kiistanalaisimpaan kohtaan. Tai siis niitähän on monia, mutta jatketaan niiden pariin sitten seuraavalla kerralla, kun ehkä tässä jo ihan tarpeeksi kauas on samottu virallisen tieteen laitamille...

maanantaina, maaliskuuta 20, 2017

Turkasen ottomania

Joko Erdogan on vihdoin tullut hulluuskaapista, tai sitten tämäkin on osa ajoitettua suunnitelmaa. Jokatap, vaikuttaa kovasti paljon siltä, että kohta velloo semmoinen muukalaisten virta Euroopan katuja, että 2015 tuntuu ihan vaan turistiekskursiolta.

Turkkihan on ollut epävakaana tulppana berserkfundamentalistien ja meidän välissä, ja kyseisen maan sulttaani on alkanut käyttää sen verran levotonta retoriikkaa, että ilmeisesti on aikaa sitten ohitettu se vaihe, jossa kukaan enää miettisi josko maa liitettäisiin tähän ihanaiseen unioniimme.

Siis: Erdogan on ottanut älyllisen argumentaation kirkkaimman helmen käyttöönsä, ja ruvennut haukkumaan eurooppalaisia natseiksi. Samalla hän on ruvennut yllyttämään turkkilaislähtöisiä kolonialisteja lietsomaan levottomuuksia (ikään kuin niitä ei vielä tarpeeksi olisi) – ja lisääntymään entistäkin holtittomampaan tahtiin.

Jos nyt Suomen media ei ole sattunut informoimaan, niin Erdogan on todellakin täysin avoimesti kertonut islamisoivansa koko Euroopan vyöryttämällä barbaareja yhä kiihtyvällä tahdilla rajojensa yli. Ottomaanien kulta-aikoja varmaankin havittelee hän: jos ei unioniin hyväksytä, otetaan se haltuun ihan vaan kävelemällä sisään.

Ja mitä tekevät Rutte, Juncker & Merkel? Lisäävät ihan vapaaehtoisesti entisestäänkin näiden fanaatikkojen maahantuontia – ja syytävät vielä rahaa Turkille jotta logistiikka toimisi kitkattomammin. Kun Erdogan haastamalla haastaa, että "Katotaan miten monta uutta islamistia kuussa teidän manner kestää", niin nämä idiootit vain jatkavat ääliömäisellä linjallaan.

Mutta eihän noiden oligarkkien tarvitse seurausten kanssa tulla toimeen; norsunluutorneja ei pikkuinen viima heiluttele. Joten Turkin lisäksi assimilaatiovastaista väkeä haalitaan enenevissä määrin myös Afrikan suunnalta. Tällä menolla tästä keväästä tulee verisin kylvökausi miesmuistiin.

sunnuntaina, maaliskuuta 19, 2017

Mitä syötäisiin tänään?

Netflixissä on näemmä alkanut sarja, jossa tehdään komediaa kannibalismista. En ole katsonut – viime aikoina juuri mitään itse asiassa, mutta tuota en siksi, että sen esittelykuvassa näyttäisi olevan joku pariskunta menossa piknikille hirmu keskiluokkaisen eetoksen vallassa (en edes vilkaissut niin tarkkaan, että olisin huomannut kylmälaukusta valuvan veren). 

Keskiluokkainen eetos ei juuri meikäläistä hetkauta. En siis edes harkinnut katsomista ennen – enkä harkitse nytkään, kuultuani mikä on jutun twisti.

Käytännössähän  tuossa on kyse kannibalismin normalisoinnista. Tabuja rikotaan vähä vähältä, kunnes niitä ei enää ole. Mehän olemme jo tottuneet siihen, että "laatudraama" tarkoittaa sumeilematonta oman edun tavoittelua, graafisen yksityiskohtaista väkivaltaa ja spontaaneja nyrkkitappeluita joissa aivovammoja ei synny, sekä luonnollisestikin piittaamatonta panemista.
Ylempi kuva on wikiliikatuista sähköposteista, jossa satanistisista teemoistaan tutuksi tullut Maria Abramovic – mm. tervehenkisestä imagostaan tunnetun Lady Gagan ja Jay Z:n "spirituaalinen" mentori – kyselee josko pizzagate-porukkaa olisi tulossa enemmänkin viettämään iltaa kivan kokkailun parissa.
No, tuo "henkikeittely" ei liene ihan niin saatanallista touhua kuin mitä moni haluaa ajatella (ylempi kuva on taideteoksesta, jossa mm. nuo sanat on sianverellä seinälle kirjoitettu – mutta itse kokkailu taitaa olla joku vanha tiibetiläinen safkanduunailusessio, eli ihan jotain muuta). Mutta se, että melko lailla luonnottomia asioita aletaan popularisoida...
Tämä tässä on kakku – gaalassa jossa pääruokana tarjottiin pitsaa ja hodaria.
Ja tämä sitten on eri bileistä. Kannibalismi on taidetta.
...se kertoo, että joillekin yhteiskunnassa on tilausta asenteiden muokkaukselle. Ja miksi joku haluaisi muokata asennetta suopeammaksi ihmissyönnin suhteen?

Niin, te varmaan ajattelette, että kannibalismiahan ei oikeasti harrasta kukaan enää – paitsi ehkä jotkut sekopäät. Mutta moniko sekopää on jatkanut touhujaan vuosikymmenet jäämättä kiinni?

Ja toisaalta: mitä tarjota bileissä heille, joilla on jo kaikkea? Joilla tuppaa olemaan vähän tylsää kun mistään ei oikein enää adrenaliini ala erittyä.

Ne, jotka pitävät itseään eliittinä, katsovat voivansa tehdä ihan mitä vain; rajana on ainoastaan oma uskallus.

Mitä jos kakun sijaan tarjolla olisikin ihan ehtaa kanssakulkijaa? Ihanko oikeasti kuvittelette, että Hannibal-sarja on pelkkää fiktiota? Tai Hostel? Tai Santa Clarita Diet? Näillä tuodaan vain ennalta kuvottavina pidetyt asiat esikoettaviksi sen verran läheltä, että niitä jatkossa pidettäisiin pikemminkin jännittävinä "henkisen kasvun" siirtymäriitteinä.

Näiden oman elämänsä keisareiden rinnalla Caligula oli ihan vain räpeltävä diletantti.

perjantaina, maaliskuuta 17, 2017

Holvissa kolisee

Wikileaks julkaisi jokin aika sitten Vault 7 -dokumenteista ensimmäisen vuodon – joista kävi ilmi jotain jonka ei pitäisi olla kenellekään yllätys: Keskusälytystoimisto voi vaklata ketä tahansa mm. puhelimien välityksellä, ja myös tekee niin. 

Samainen agentuuri on pitänyt myös tapanaan lavastaa hakkerointeja muiden valtioiden tekemiksi – joten nykyään on mahdoton sanoa mikä kyberatakki on kenenkin tekemä.

Joten vuoto oli lähinnä muodollinen kelle tahansa joka on yhtään hereillä. Assange sanoo ensimmäisen julkistuksen olleen vasta yksi prosentti siitä kaikesta mitä jatkossa tulee, mutta homma haiskahtaa vähän inflatoriselta.
Ylipäätään Wikileaksin teaserit ennen julkistusta olivat hiukan hämäriä – siis paitsi viestiltään, myös motiivinsa puolesta: jos teillä on matskua julkaistavaksi, niin julkaiskaa; ette te mikään mainostoimisto ole.
Se, mikä tuossa julkistuksessa oli kenties hälyyttävähköä, on se, että Seeiiaa on itse asiassa hukannut kontrollin vakoilusysteemeistään, ja kaikki heidän metodinsa ovat tätä nykyä kenen tahansa moiseen taipuvaisen käytössä.

Nettisfäärissähän jo pidemmän aikaa arvuuteltiin, mahtaako Assange olla itse asiassa enää hengissä. Julkistuksen yhteydessä näytti siltä, että on – mutta nykyteknologia kuvanmuokkauksineen on jo siinä pisteessä, että tuohonkaan ei voi luottaa; käytännössä kaikki, mitä Tuubissa julkaistaan, voi olla yhtä hyvin totta kuin fiktiotakin.

Koska Seeiiaan kaikkialle ulottuva vakoilu ei ole enää mikään yllätys, on sinänsä mahdollista että seiskaholvikin on tarkoituksella julkaistu lietsomaan paranoiaa niihin jotka eivät vielä tarpeeksi vainoharhaisia olleet: kaikki verkottuneet laitteet ovat potentiaalisia kyttääjiä.
Ja kun kaikki laitteet on otettavissa hallintaan, niitä on myös otettu. Putinille annettiin varoitus ohjaamalla hänen autonkuljettajansa oma auto päin vastaantulevaa liikennettä –  eikä tämä ole ainoa luvaton haltuunotto vastaavalla lopputuloksella: kuolemalla.
En tiedä onko suurin osa ihmisistä edes kuullut koko holvijupakasta; ainakin jenkkien tiedotusvälineistö pysyi käsittääkseni asiasta hiljaa. Kuin myös niistä muutamasta venäläisdiplomaatista, jotka kaikki ovat sattumoisin kuolleet "luonnollisista syistä" viime aikoina. Tai vaikka siitä, että Merkel pyrkii vaientamaan sosiaalisen median täysin Saksassa, mikä kuulostaa tosi demokraattiselta – varsinkin vaalien alla. Deutsche demokratische republik.

Ai niin, ja siis Keeiiaa myöskin on jo kotitietokoneiden alkuajoista lähtien varmistanut, että aateekoosta löytyy hyödynnettäviä takaportteja – mutta tässä on sellainen veikeä twisti, että pitkään komponentit on rakennettu Kiinassa. Voisiko olla että heillä olisi oma takaporttiohjelmansa istutettuna kaikkiin systeemeihin? Ei kai nyt sentään, miksi ihmeessä ne nyt semmoista tekisivät?

Kiinan roolia tässä kaikessa on hiukan hankala kyllä hahmottaa; ovatko samaa populaa läntisen enklaavin kanssa (niin kuin kommunismin evankeliumi antaisi olettaa, ja sitä ennen katolisen kirkon "laupeudentyö"), vai kulkevatko ihan omia polkujaan? Jaa-a, jos jotain en tiedä, niin tämä lienee sellainen asia. Täytynee jossain kohtaa yrittää hahmottaa, että missä kulkee osapuolien rajat, tai onko niitä ylipäätään olemassa.

Mutta todettakoon tässä kohtaa vain se truismi, että politiikan näyttämöähän ei suotta kutsuta nimenomaan näyttämöksi...

tiistaina, maaliskuuta 14, 2017

Maaliskuun idus

Huominen, maaliskuun 15., on jännän pahaenteinen päivä. Tulee tasan sata vuotta siitä, kun bolshevistit kampesivat viimeisen keisarin vallasta – ja aloittivat tuhoisimman vuosisadan mitä ihmismuistiin mahtuu.

Sattuvasti samana päivämääränä oli tapettu myös ensimmäinen keisari, joten tuossa saatiin tavallaan ympyrä suljettua. Nikolai II tosin murhattiin vähän vähemmän julkisesti kuin Julius Caesar – mutta toisaalta samalla hoidettiin hengiltä koko perhe, joten vasemmiston tavoitteet sikäli onnistuivat kivasti.

Paradoksaalisesti Gorba valittiin rikkomaan Neuvostoliitto samaisen iduksen aikaan – mutta yhtäältä kommunismin painopiste siirtyikin samalla Yhdysvaltoihin, joka nykyään on kommunistisempi kuin Venäjä, ja itse asiassa alkaa muistuttaa Neuvostoliittoa päivä päivältä enemmän: propaganda jyllää samalla kun huomattava osa kansasta joutuu päivästä päivään keplottelemaan pysyäkseen hengissä – ja kellään ei oikeastaan ole mitään oikeuksia, jos joku tovereista niin päättää.

Ja Eurostoliitto sitten? Huomiseen osuu Hollannin vaalit, joidenka lopputulos kertonee melko paljon siitä, missä voimissa täkäläinen propagandakoneisto jyllää. Sikäli mikäli totuus & järki pääsevät valtaklikkimedian raivoisasta vesikauhusta huolimatta voitolle... No, valtaklikkimedia vissiin jatkaa sitten Ranskan vaalien mustamaalailua kahta kauheammin; eihän siitä mitään tule, että poliitikot ryhtyvät kertomaan asioista niin kuin ne ovat!

Samaisen iduksen aikaan ajoittuu myös Yhdysvalloissa yksi umpikuja: nostetaanko velkakattoa, jotta voidaan maksaa edelliset velat pois. Jos niin tehdään, lykätään väistämätöntä; se konkka tulee sitten vielä isompana vastaan hetikohta. Kyse on tosiaan umpikujasta: touhua ei voi jatkaa, mutta sitä on jatkettu niin pitkään, että enemmistö kuvittelee velkavetoisen rahapelleilyn olevan jokin luonnonlaki.

Eli lukuisten umpikujien tiiliseinät tulevat vastaan melkoista vauhtia samalla kuin äänekkäimmistö painaa kaasua. En ole aikoihin enää seurannut valtaklikkimeedioita, mutta seuraamistani blogeista päätellen silmät ovat yhäti vain tukevasti ummessa; törmääminenhän sattuu vähemmän jos sitä ei näe?

perjantaina, maaliskuuta 10, 2017

Yhtäätoisaa & joko/tai -do

Tiedätte varmastikin mitä on eugeniikka? Ja että sitä tutkittiin innolla mm. rapakon takana mm. Vermontin yliopistossa parikymmentä vuotta ennen kuin ilkeät natsit olivat edes olemassa? Ja että nykyinen Planned Parenthood on suoraa jatketta eugeniikalle?

Hyvä. Sittenhän voimmekin turinoida hetken rodun ja älykkyysosamäärän suhteesta. Tiedän tämän olevan jossain määrin ei-tunnelmaa-mutta-kylläkin-tunteita-nostattava aihe päivällispöydissä – mutta se taas ei tarkoita etteikö ilmiö olisi olemassa.

Aloitetaan humiliaatiolla: maailman tyhmimmät otukset ovat miehiä. Kyllä; naiset eivät kykene saman tason idioottimaisuuteen kuin miehet. Toisaalta myös maailman älykkäimmät aivot kuuluvat miehille; gaussin käyrä nyt vain tilastollisesti menee näin.

Lisää humiliaatiota: nk. "valkoinen mies" ei ole maailman älykkäin olento. En muista onko älykkäimmän kansan titteli juuta- vai kiinalaisilla, mutta mahdollista on, että molemmat näistä punovat päidemme menoksi juonia joita emme vain kykene ymmärtämään – koskapa tyhmempi yksinkertaisesti ei pysty hiffaamaan mitä älykkäämmän aivoissa tapahtuu.

Älykkyyshän toki ei ole sama kuin viisaus. Jokainen varmaan pystyy nimeämään montakin hyvin älykästä ihmistä, jotka ovat samalla hämmästyttävän vihjeettömiä. 

Itse asiassa älykkäät ihmiset lankeavat vähemmän älykkäitä helpommin kaikenlaisiin huijauksiin, koska heillä on tapana ajatella potentiaalien kautta: jos jokin kuvio on verbaalisesti koheesiossa ja tarkempi ajattelu ehkäistään loputtomalla vakuuttelulla, se on toimiva hypoteesi (siis ~ totta) niin kauan kuin toisin todistetaan. Lisäksi taipumus suurempien linjojen pohdiskeluun jättää monesti huomiotta ele- ja ilmekielen mahdollisesti puhetta opponoivat viestit.
Älyllinen kapasiteetti – kuten moni on varmasti pannut merkille – ei kasaannu politiikan huipulle. Sieltä löytyy ihan sama "street smart" -popula joka kiertää turisteille kertomassa miten avaimet ja lompakko ovat jääneet lukittuun autoon ja tarttis saada pari sataa jotka toimitan välittömästi tilillenne jahka olen saanut monimutkaisen operaation jälkeen auton ovet auki – ja katsokaa nyt tätä koiranpentua kun se on suloinen ja pulassa. 
Mitä kauempana äo huitelee alle sadassa, sen todennäköisempää on väkivaltainen käytös; tämä on älyllisen turhautumisen kumuloima refleksi. Samoin laumakäyttäytyminen kielii siitä, että balansoidun mielipiteen muodostaminen aiheuttaa hankaluutta. Kun ihmisellä ei ole eväitä katsella maailmaa itsensä ulkopuolelta, ei-reaktiivisesti ja muut huomioon ottaen... 

No, hänellä on taipumus hakea syy omaan tilanteeseensa aina jostain itsensä ulkopuolelta: jollakulla muulla on aina velvollisuus, koska hänellä nyt vain sattuu olemaan oikeus. 

Ollaan emotionaalisen argumentoinnin alueella – jossa siinä taas on se vika, että se ei ole argumentointia; väitteet on irrotettu todellisuudesta ja liimattu vimmaisella raivolla ihmisten naamoihin ja naamoille – ja silti se tuntuu "argumenttien" esittäjästä ihan loogiselta "perustelulta".

Väestöstä valitettavasti puolet on tyhmempiä kuin toinen puoli – ja mitä suurempi älyllinen gäppi välistä löytyy, sen mahdottomampi on keskustella koska yksinkertaisesti ei ajatella samoilla käsitteillä kuin ehkä nimellisesti.

...Niin, tiedän. "Tässä nyt taitaa puhua joku, joka kuvittelee olevansa keskimääräistä älykkäämpi – mutta selvästikin on liian tyhmä tajutakseen mistä saa puhua ja mistä ei."

Jokainen kuvittelee olevansa keskimääräistä parempi kaikessa mitä tekee (ja myös siinä mitä ei tee, [mutta jos tekisi niin olisi]), vaikka keskimääräisesti katsoen ei todellakaan ole. 

Tässä on toki ärsyttävä paradoksi: mitä enemmän luotat omiin älynlahjoihisi, sen todennäköisemmin ei kannattaisi. Mitä varmempi olet vakaumuksestasi, sen todennäköisempää on, ettet tiedä asiasta mitään.

Ihminen, joka vaatii muita sopeutumaan mullistaviin yhteiskuntamuutoksiin moraaliin vetoamalla, on joko pikkuisen liian tyhmä tietääkseen mistä puhuu tai pikkuisen liian älykäs kertoakseen mitä oikeasti ajaa takaa.
Tämän takia kansanedustajien palkan pitäisi olla samankokoinen kuin työttömyyskorvaus (ja sitä pitäisi erikseen hakea kotikunnan sossusta joka kuukausi) – ja niiden, jotka haluavat lisätä holtitonta maahanmuuttoa, olisi syytä alkajaisiksi lakata lukitsemasta kotioveaan: kuka tahansa voi tulla sisään ja tehdä mitä haluaa. Katsotaan sitten vuoden päästä mitä mieltä olette avoimista rajoista.
Älyllinen ajattelu ei kuitenkaan ole jotain, jota ei voisi treenata. Geneettinen kapasiteetti saattaa olla suht vakio, mutta me viisastumme vuosi vuodelta kun väkisinkin opimme katsomaan asioita laajenevien perspektiivien kautta – jos siis huomaamme tajuta, että minä ei ole muuttumaton entiteetti, vaan jatkuvasti virtaava joki, joka kuljettaa mukanaan kaikenlaista niistä maisemista joiden läpi vyörymme (muttei mitään sieltä missä emme ole käyneet).

Koska älykkäiltä ihmisiltä on perin vaikea lypsää joko/tai-vastauksia, he ovat valitettavasti vastuussa myös iskulauseesta: "Kaikki on suhteellista". Tämä postmodernismin motto on samalla oman itsensä irvikuva, korruptoitunut laissez-faire -versio, joka tuntuu tulkittavan muotoon, jossa kaikki on samalla pensselinvedolla suhteetonta, tai että asioiden suhteet voi itse kukin valita mielensä mukaan (paitsi että muiden tietystikin pitää vapaaehtoisesti valita ne suhteet jotka itse olen poiminut).

Mutta miten tämä liittyy eugeniikkaan? Kaikin tavoin: me olemme kaikki jonkinasteisia rodunjalostajia – varsinkin xenofiilit, jotka täysin tarpeettomasti lietsovat rotuvihaa ympärilleen, suvaitsevuuden nimissä – tajuamatta lainkaan missä määrin todellisuus eroaa tulkinnasta.

keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2017

Maat ja lupaukset

Niin, se kasaariteoria. Sehän menee kutakuinkin näin: Israelin juutalaiset eivät ole geneettisesti samaa poppoota kuin ne, jotka diasporaan lähtivät; sen sijaan kyseessä on Kaukasuksen pohjoispuolella elänyt kansa, joka valitsi juutalaisuuden välttääkseen naapurustosta kumuavan paineen kääntyä islamiin tai kristinuskoon.

En sitten tiedä miksi kasaarit eivät voineet pidättäytyä omassa uskonnossaan, mikä se sitten olikaan; valinnanvaraahan oli tuolloin kovasti paljon tarjolla. Tässä kohtaa teoria ei ole ihan vahvimmillaan – ja hetken päästä muutama muukin pointti, joka jyrsii yksioikoisen teorian perustoja. 
Voisin kuvitella, että teoriat eivät nouse tyhjästä, joten tämäkin lienee osaksi totta – mutta syy-seuraus-suhteet tupataan esittämään paljon yksinkertaisempina kuin mitä ne todnäk ovat.
Joku egyptiläinen poliitikko, jonka nimi nyt ei tule mieleen, totesi israelinjuutalaisista jotakuinkin, että "palasitte huomattavasti vaaleampina kuin lähditte" – mikä tuntuu vastaansanomattomalta argumentilta: euroopanjuutalainen on huomattavasti hankalampi silmämääräisesti erottaa kantaeurooppalaisesta kuin arabista.
Voisiko vajaa kaksi vuosituhatta eri leveyspiirillä muuttaa geenistön pigmenttisuhteen? En tiedä, mutta vähän lyhkäiseltä ajalta vaikuttaa tuo noinkin suureen muutokseen.
Mutta sitten knoppi, joka kääntää tämän asian aika lailla päälaelleen. Kuinka monella egyptiläisellä luulisit olevan Tutankhamonin geenit? Vastaus on 1%. Mutta jos mennään Englantiin, löytyy kansan keskuudesta reilun 70% vastaavuus tähän muinaisen Egyptin hallitsijaan.

Samaan asiaan liittyen: minne tahansa "löytöretkeilijät" menivätkin, vastaan tuli aina valkoihoista sakkia, joka oli hengannut alueella jo sen verran monta sukupolvea että olivat muuttuneet natiiveiksi. Uudesta-Seelannista, Etelä-Amerikasta... Ihan sama minkä mestan löysit, vastaan tuli perin skandinaavisen näköistä sakkia osana paikallista populaatiota.

Kiinasta on löydetty hallitsijoiden muumioita, joilla on punaiset tai blondit hiukset.  Hiusten- ja silmien väri periytyy – ja tähän liittyen Saharan berberit, Lähi-Idän kurdit (jotka ovat itse asiassa juuri siihen Kaukasuksen kieppeille levittäytyneet), ja Pyreneiden baskit muistuttavat monessa mielessä kovasti toisiaan sinisine silmineen, vaaleine hiuksineen ja pigmentaationsa sekä veriryhmänsä puolesta.

Tämä kaikki liittyy sinänsä hyvin kiistanlaiseen "arjalaisteoriaan", joka saattaa olla pieleen nimetty, mutta muuten ihan kohdillaan – johon en nyt sen isommin syvenny.
Itse asiassa kuvittelisin, että punahiuksiset ja blondit ovat hekin toisistaan erilliset "rotunsa", mutta juuri tätä puolta en ole tullut luodanneeksi, joten palataan takaisin Lähi-Itään: 
Kun kerran valkoihoista sakkia on löytynyt ympär' maailman, ei liene mahdotonta etteikö juutalainenkin "rotu" olisi ollut alun alkaenkin vaaleaihoista sakkia. En tosin muista yhtään historiallista merkintää, jossa tähän olisi kiinnitetty huomiota. Yhtäältä ihonväri on perin suhteellinen; toiset valkoihoisista on valkoihoisempia kuin toiset.

Jokatap: kasaarit. Tämän suhteen pitää mennä vähän kauemmas ajassa – ja mahdollisesti olettaa jotain, mitä olen kovasti näihin asti ollut kiistämässä: että Jeesus mahdollisesti oli kuin olikin olemassa.
No huh huh, sanot sä. Onko jätkä yhtäkkiä pölähtänyt uskoon? No, ei. Historia vain tuppaa olemaan ihan muuta kuin mitä luulemme. Kuten nyt vaikka nuo valkoihoiset alkuasukkaat, joihin löytöretkeilijät törmäilivät: olitteko kuulleet moisesta? Todnäk ette. Ja miksi näin? Koska asiaa ei haluttu yleiseen tietoisuuteen.
Historiassa on paljon "faktoja" jotka eivät ole totta – ja vähintään yhtä paljon ihan oikeita faktoja, joita niitä taas pidetään pimennossa. Joten miksei Jeesuskin voisi olla sellainen.

Tässä kohtaa on ehkä paikallaan muistuttaa, että yhtälö jumalasta, joka on kaikkivaltias, joka tietää kaiken ja rakastaa jokaista ehdoitta... Jokainen, joka rohkenee vilkaista ympärilleen, tietää että tuo yhtälö on silkkaa puppua; "jumala" voi olla kahta noista, muttei millään ilveellä kaikkea kolmea.

Mutta takaisin jeesusteluun: Jeesus tiettävästi kutsui fariseuksia "käärmeen sikiöiksi", koska olivat tehneet (sanotaan nyt vaikka) gnosiksesta pilkunviilausta ja anekauppaa – heistä oli siis tullut uskonkauppiaita ja fasisteja jotka seisoivat oikean tiedon ja rahvaan välissä, vääristämässä sitä mikä on totta.
Mikä voisi olla farisealainen vastaus arkkivihollisensa viiltävään analysointiin? Pitää huoli, että mikään tuon tyypin toimista ei päädy historiankirjoitukseen. Siinä on onnistuttu oikein kivasti.
Jokatap, ajassa eteenpäin: Flavius-keisarisuku hävittää Jerusalemin temppelin ja ajaa jatkuvaa mekkalaa jatkaneet juutalaiset maan ääriin. Fariseukset päätyivät Babyloniin punomaan juoniaan, ja parisen sataa vuotta myöhemmin julkaisivat master opuksensa: talmudin. 

Kaikkien kuvitelmien vastaisesti toora näki päivänvalon vielä muutama vuosisata tuotakin myöhemmin, mikä kääntää julkaisuaikataulun päälaelleen: ensin uudempi testamentti (joka sekin oikeastaan pitää lukea takaperoisessa järjestyksessä, jos kronologiaa haluaa seurata), sitten talmud, ja vasta sitten toora.

Toora itse asiassa ilmaantui kirjamarkkinoille suunnilleen samalle aikakaudelle kasaariteorian kanssa. Mainitsin aiemmassa postauksessa hunnit, jotka Attilan jälkeen majoittautuivat juurikin tuonne Mustan- ja Kaspianmeren välimaastoon, hallitsevaksi luokaksi. Mikä oli hunnien uskonto? En tiedä. Ehkä olivat pragmaatikkoja: "kun katsotaan että jäljissämme ei ruoho kasva, niin homma futaa".

Ja sitten tämän hallitsevan luokan pariin jalkautui fariseus, jolla oli mukanaan kiva kirjasto aiheesta "miten vehkeilen itseni valtaan", eli siis talmud (se ihan oikeasti on täynnä ohjeistusta siitä, miten perinpohjaisella kusetuksella pyöritetään maailmaa – ja tämä manuaalihan sai jatko-osansa islamin haditheissa {ja jesuiittojen ohjesäännössä... Sekä myös kommunismin ohjeistus jatkaa tätä kunniakasta perinnettä}).

On periaatteessa aivan sama, ovatko ashkenazit kasaareja vai eivät; siionismi aatteena on kaikkea muuta kuin eettistä toimintaa – ja tätä mieltä on perin moni juutalainenkin. 

Koskapa tällä postauksella alkaa taas olla mittaa, jätän asiain syventämisen tältä erää tähän, ja palailen myöhemmin jahka keksin mitä aspektia seuraavaksi laajentaisi...

lauantaina, maaliskuuta 04, 2017

Vettä kukkarossa

Muutama kunta on keksinyt ottaa käyttöön nk. hulevesimaksun. "Hulevesi"; kyseessähän on epäsana, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään, mutta kuten nykyisenä uuskielen ["palvelumaksu"] renessanssina on tyypillistä:
– Tarttis saada kerättyä vähän pätäkkää. Mitäs keksittäis?
– Mää tiärä! Ruvetaan velottamaan ihmisiä siitä, että taivaalta sataa vettä!
Tämähän ei sinällään ole mitään uutta – mehän jokainen subventoimme energian"tuottajien" taseita siitä, että aurinko ei paista tai tuuli ei tuule. 
 
Vaasa on näemmä ehtinyt pioneerihenkisesti hulevesiapajille jo pari vuotta sitten – ja epäilemättä ehtinyt paikata kaupungin talouden moninkertaisesti tällä manööverillä – ja kuivuudestahan me maksamme ruuan hinnassa, joten kyseessä on vähän sellainen win-win-tilanne.

Julkistalous on kyllä metka konsepti. Ihmiset alkavat olla niin turtuneita järjettömiin säädöksiin, että kun sitten joku Arkadianmäellä keksii, että "Hetkinen, eikös tämän autoveron pitänyt olla väliaikainen?", sen poistamista aletaan voimallisesti vastustaa, koska "Itse tulin juuri ostaneeksi Audin, ja on epistä jos se oiskin kannattanu ostaa vasta sitten kun edellinen auto on jo ehtiny likaantua".
Mehän toki tuonkin suhteen tiedämme kaikki, että autoiluun kohdistetuista veroista takaisin tieliikenteen tukemiseen palautuu vain kahdeksasosa? ...Mikä se on toki eittämättä ihan oikein, koska ihmiset jotka haluavat itse päättää kulkureittinsä, matkaseuransa ja aikataulunsa ovat varmastikin vähintään natseja. Miksei voi hyppää spåraan niinku kaikki muutki?
Hulevesi. Odotan innolla milloin keksitään pätevät perustelut sille, miten maapallon pyörimisestä aiheutuu kustannuksia, joten... Rotaatiomaksu? Revolverimaksu? Suojelumaksu? 

Ai niin, mutta senhän pitää olla jotain joka ei suoralta kädeltä kerro mistä on kyse: panoraamakulueräkompensaatio[kannustin]?

keskiviikkona, maaliskuuta 01, 2017

Sensorien tunnustelua

Google on viime aikoina alkanut sensuroida youtube- ja blogspot-osoitteita, enkä yhtään ihmettele jos tämäkin blogi jossain kohtaa yhtäkkiä katoaa virtuaaliavaruuteen. Joitain – itse asiassa monia – juttuja kun ei haluta laajempaan levitykseen.

Ensioireena omalla alustallani huomasin hetki sitten sen, että kun istahdin koneelle tsekkaamaan tilastoja, sivun päivittäminen toi eteen ilmoituksen, jonka mukaan olin "kirjautunut ulos toisessa sijainnissa". 
 
Hyvin mielenkiintoista kauko-ohjausta: olen itseltäni tietämättä käynyt jossain ihan muualla kirjaamassa itseni ulos. Tilastoista huomasin, että sivulle oli tultu nimenomaan Googlen suunnalta – sekä Suomesta että varsinkin Yhdysvalloista.

Mutta niin, tässä kohtaa ei ole varsinaisesti aikaa paneutua sen syvällisemmin mihinkään – kunhan vain ilmoitan, että jos tämä blogi yhtäkkiä johonkin katoaa, niin tiedätte mistä se johtuu...

maanantaina, helmikuuta 27, 2017

Apokalypsy nyttenniin

Jokaisena aikakautena on ollut omat tuomiopäivänennustajansa – ja omista kirjoituksistani päätellen olen itse päätynyt joukon jatkoksi: rahatalous kaatuu, jääkausi tulee, Fukushima saastuttaa Tyynenmeren... 

Tämä profetointitaipumus liittyy siihen, että jokainen sukupolvi löytää itsensä tilanteesta, jossa kehitys tuntuu ennennäkemättömältä – eikä enemmistö tunnu kiinnittävän mitään huomiota siihen, että kehitys näyttäisi suuntautuvan suoraan päin Brinkkalaa.

Mutta tuomiopäivässä ei ole kyse maailmanlopusta [vaan verhojen avaamisesta – böö: katso: maailma! Hui]. Vaikka esmes tämänhetkinen tilanne näyttää jokseenkin pahalta, on mukana aina ripaus toivoa. Ihmiskunnan tietoisuus on potentiaalisesti loikkaamassa korkeammalle tasolle; tätä vain on kaikin voimin jarruttamassa syvemmät aivokuoren alueet, jotka vihaavat muutosta ja haluavat että kaikki pysyy samana kuin aina – ja jättävät huomiotta muutokset jotka tapahtuvat riittävän hitaasti (tai spektaakkelinomaisesti).

Paluuta eiliseen ei ole – ja siitä huolimatta historia toistaa itseään. Ajan syklisyyttä on koitettu osoittaa ties kuinka monta kertaa, ja esimerkiksi tuo kuvio, jota jääkauden ennustamiseen raapustelin, on näemmä samansuuntaisessa teoriamuodossa ollut olemassa jo ennen kuin itse sen kekkasin (mikä on hirmu ylläri); en vain ole aiemmin onnistunut juuri noihin teorioihin törmäämään.

Milutin Milankovic kehitteli oman kuvionsa jo reippaasti viime vuosisadan puolella – ja vaikka siitä alkuun ei diggailtu, on se myöhemmiten saanut nyökyttelyä osakseen.

Kuten olen pariin otteeseen jo todennut, hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä on seurausta siitä, että lämpötila nousee – joka se taas ennakoi lämpötilan roimaa pudotusta. Ihmisen kontribuutio tuohon on melkoisen mitätön, mutta ehkä osaltamme olemme vähän olleet vaikuttamassa siihen, miten paljon lämpötila tulee putoamaan.

Me olemme kuitenkin vain pieni osa isompaa kokonaisuutta, ja kaikkivoipaisuudessamme olemme taipuvaisia ignoroimaan senkin, että auringonpilkkukierto vaikuttaa ihmiskunnan käyttäytymiseen. Sodat tuppaavat ajoittumaan auringonpilkkumaksimien kanssa synkassa – mikä ei tarkoita sitä, että ne varsinaisesti aiheuttaisivat sotia, vaan sitä, että auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat kollektiiviseen moodiimme – ja kun satumme olemaan tarpeeksi ärtyneitä kollektiivisesti, alkaa tulla ruumiita.


Myös taloustieteen piirissä on havaittu oma syklinsä: Kondratievin mukaan se on 66 vuotta. Toisen maailmasodan lopusta on kuljettu finanssipoliittinen matka, joka on alkamassa näillä näppäimillä alusta.
Tässä hinkatumpi versio, jossa on päädytty 66 vuoden sijasta pikemminkin keskimäärin 55 vuoteen.
Jos katsotaan jäykän mekanistisesti tuota Kondratievin systeemiä, niin edellisen taloudellisen syklin alussa Edison keksi hehkulampun. Ja okkulttisemmalta kantilta katsoen: Kleopatran neula tuotiin Lontooseen, joka oli tuolloin ylivoimainen talouden keskus (taitaa olla edelleenkin aika lailla) – ja talouden ynnä politiikan piirissä näillä symboleilla on isompi merkitys kuin mitä äkkiseltään voisi kuvitella... Mutta tämä menee ihan eri todellisuuden tasolle, joten palattakoon näihin kuvioihin joskus myöhemmin.

sunnuntaina, helmikuuta 26, 2017

Lappua luukulle

Olin männäpäivänä kaupassa käydessäni sivusilmällä huomaavinani (en lue oho-wau-lööppejä, mutta muistelen ulko-ovella kuitenkin osuneen silmiin), että Kesko alkaa sulkea kauppoja urakalla.

Tämähän ei sinällään ole ylläri; kun Kesko osti Siwat ja Valintaladot, oli odotettavissa että kenkää tulee. Toki ainakin Kalevan uutisesta päätellen suljettavien kauppojen työntekijöille yritetään löytää duunia muista myymälöistä – mikä voi pitää jossain määrin paikkansa, mutta suuremmassa määrin kyseessä lienee vain jotain, mitä sanotaan ettei äläkkä äidy turhan äänekkääksi.

Kalevan sanamuotoja kolme päivää sitten:
"Valitettavasti Suomen Lähikaupalta tulleessa verkostossa on mukana kauppoja, joissa emme ole löytäneet keinoa jatkaa liiketoimintaa kannattavasti, Rauhala sanoi. Suljettavia liikkeitä on muun muassa pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole riittävää asiakaspohjaa."
"Valitettavasti Lähikaupalta tulleessa"? Se ei tullut, se vasiten hankittiin. Se haluttiin pois kilpailemasta, ja nyt se on ulos ostettu. Tämä on bisnestä, jossa lähikaupoista tehdään kaukokauppoja – mikä on hirmu kätevää varsinkin siinä kohtaa kun bensan hinta lähtee nousuun.

Tämä on vasta alkua. Kuten tiedämme (tai ainakin meidän pitäisi tietää): talous menee alamäkeä ja lujaa. Lisää kauppoja tullaan sulkemaan, lisää potkuja tulee, ostovoima vähenee, kauppoja suljetaan, väkeä irtisanotaan, ostovoima vähenee...

Sisäpiiri on finanssimarkkinoilla jo jonkin aikaa siirtänyt varallisuuttaan papereista kiinteään metalliin, eli hopeaan ja kultaan (siis ei mihinkään jalometallirahastoon [koska se on pelkkää paperia], vaan ihan fyysisiin harkkoihin) – ja bitcoiniin.

Uutisoinnissa sitten taas on puhuttu palturia nousevasta taloudesta ihan vain siksi, että markkinat pysyisivät hetken vielä hengissä kun yksityishenkilöt alkavat tehdä sijoituksia niihin papereihin, jotka nyt juuri ehkä nousevat oikeinkin kivasti, mutta joku kaunis päivä (mahdollisesti vasta syksyllä jos tekohengitys sinne asti toimii) osoittautuvat yhtäkkiä arvottomiksi, jättäen piensijoittajat nuolemaan näppejään.
Näin se on aina mennyt, ja näin se menee nytkin. Saas nähdä opitaanko tällä kertaa jo se, että pankkisysteemi on pyramidihuijaus.
Intiassahan jokin aika sitten suurimmat setelit menettivät arvonsa vuorokaudessa. Syyksi sanottiin harmaan talouden torjunta – ja sitähän se olikin: pankit ja valtio haluavat oman siivunsa kaikesta rahaliikenteestä, ja setelirahaa on hankala seurata.

Tämä siirto tapahtui sangen lakonisella eleellä, enkä epäile etteikö vastaavia "oho, menetin lähes kaiken omaisuuteni yhtäkkiä" -tyyppisiä skenaarioita olisi muissakin maissa odotettavissa.

Intia on myös ensimmäisenä siirtymässä sähköiseen valuuttaan, jolloin jokaisen rahaliikenne on kätevästi valvonnassa – ja kun se on valvonnassa, sieltä voidaan napata ex tempore -veroilla rahaa silloin kun valtiontalous sattuu olemaan kuralla.

Ja valtioiden taloudethan ovat kuralla.

Itse kunkin kannattaa ruveta orientoitumaan yhteiskuntaan, jota ei enää pyöritetä rahalla. Itse asiassa raha on aina ollut täysin tarpeeton instrumentti, eikä sillä lopulta ole kuin vertauskuvallinen merkitys tämänkään päivän markkinoilla: kun sovitaan jostain projektista, sen lopullinen hinta ei koskaan ole sitä mistä alunperin puhuttiin. Maksuehtoja muutetaan jatkuvasti sekä maksajien että lunastajien puolelta. Kaikki on spekulatiivista.
Mutta kuten monessakin yhteydessä on todettu: kun meillä on safkaa ja katto pään päällä, ja lämpöä – kaikki sen yli menevä on merkityksetöntä. Mitä me teemme tässä high-tech-maailmassamme? Tallustelemme ympäriinsä, hengailemme, syömme, nukumme. Tarvitaanko tuohon kovinkin sofistikoitunutta teknologiaa?
Me luulemme, että asiat menevät niin kuin ne menevät, koska ne eivät voi mennä toisin – ja tämä on osa sitä harhautusta, joka alkoi viimeistään siinä kohtaa, kun autojen moottorit väkisin modattiin bensiinikäyttöisiksi. Valittu tie ei tarkoita etteikö muita teitä olisi olemassa.