sunnuntaina, joulukuuta 30, 2012

Oikeus voittaa, vääryys kostaa

Autojämä

Niin, hyvin muistatte, mitenkä vääryydellä karhuttiin todellisuusvakoojaltanne pysäköintisakkoa maksetusta parkkiruudusta. Sekin on varmasti tulikirjaimin otsassa, että oletin homman menevän vaikeaksi, että joku juttu varmasti nyrjähtäisi ikävästi ja valituksesta kuroutuisi eeppinen sukupolvien mittainen mittelö. No.

Tätä näkemystähän puolusti luonnollisesti se, että sähköpostiin ei vastattu heti, niin kuin päivänselvässä tapauksessa tänä hektisenä aikana pitäisi (vaan koskaan ei). Joten viikonlopun odoteltuani soitin heti yhdeksältä. Vastasiko kukaan? Ei.

Mutta koska vastassa oli selvästikin soiva puhelin eikä nauhoitus hokemassa että "hetki vielä", päätin roikkua linjalla. Tottahan joku siihen pirinään jossain välissä ennen puolta päivää kyllästyisi.

Ja niin tekikin. Hyvin asiallisen keskustelun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että todennäköisesti asia painettaisiin villaisella, mutta tästä tulisi nootti sitten postilootaan, siihen fyysiseen.

Varmistelin josko kyseinen pumaska sattuisi jo ennen eräpäivää tulemaan, johon ei osattu sanoa muuta kuin että soita jos ei näy.

Eräpäivänä sitten rimpautin, konsa ei ollut mitään dokumenttia ilmaantunut. Nyt vastattiin nopeammin kuin edellisenä kertana, vaikka olikin pyhien jälkeinen välipäivä (tai ehkä juuri sen takia).

Antiklimaattisesti joudun toteamaan, että zysteemi oli antanut armon käydä oikeudesta, ja valitus hyväksytty. En ollut uskoa korviani; asiat siis menivät niin kuin pitikin mennä. Ei tällaista tapahdu meikäläisen todellisuudessa. Iltapäivällä lappukin löytyi laatikosta vihdoin (mutta kirjettä en ole avannut, joten todennäköisesti puhelimessa asia onkin ymmärretty väärin, ja kirjeessä lukee että ulosperintä on siirretty Supolle. Ihan kohta soi ovikello varmasti ja sitten on Siperian reissu edessä).

Joten miten juhlistin asiaa? Laskuttamalla itseäni yliaikaisesti Parkkinapilla kaupungissa. Jep, kahteen kertaan unohdin mittarin raksuttamaan poistuttuani parkista – jälkimmäisen unohduksen tajusin vasta nukkumaan mennessäni, joten laskutin itseäni noin viisinkertaisella parkkimaksulla. Onneksi kyseinen softa sentään tajuaa katkaista iltakuudelta laskutuksen (mitä alkuaikoinaan ei vissiin ollut hiffannut se).

Mitä yrittää universomo taas kertoa? "Olet jämähtänyt paikallesi vaikka luulet jatkaneesi matkaa," kenties?

Ei kommentteja: