torstaina, heinäkuuta 05, 2012

Tik tak sanoo pumppu

Scribblerun

Laitteet ja mä, me ollaan ku paita ja voe-helevetin-persie. Tuossa kun olen aloitellut juoksutreenejä jokusen viikon (ai, te haluatte pidemmän version? No, kohta kerron tosi pitkän*), muistin että hektinen, minullahan on pulssimittari.

No, vähän sillä tuppasi kestämään pulssin löytäminen – tästä olen pupeltanut jo ammoin** –, joten ajattelin vaihtaa vähän paristoa. 

Lähettimeen sain, vain kertaalleen toivoni menetettyäni, vaihdettua lätyskän – mutten saanut vehkeintä enää kunnolla kiinni (kuka pentele suunnittelee kolikolla avattavan semikierteettömän luukun laitteeseen jonka kai pitäisi olla vesitiiviskin peräti?). Mutta viesti tuntui kulkevan.

...Siis tuntui kulkevan kun muisti kastella sen vyön kontaktipinnat vai mitä lienevät, ja hankkiutua hikeen, ja havaita ennustamattoman ajan kuluttua että kato pentele: mulla on kuin onkin pulssi.

Tämä vain kävi hiukan turhauttavaksi – olisi kiva jos laite rupeaisi toimimaan heti eikä joskus. Joten rupesin vastaanottimeenkin vaihtamaan paristoa.

"Ahaa," totesin, "tätä ei vissiin ole tarkoitus vaihtaa omatoimisesti? Mitäs jos mä kaivaisin koko palikan ulos tuolta niin oisko helpompaa?"

Ei ollut.

Kellosepillä on vissiin kahdeksan kättä. Tai jotain vempaimia joilla simultaanisesti avataan kahdeksisen klipsiä, mutta meikäläisen näppäryys loppui kyllä kesken. Sikälikin että en saanut palikkaa enää takaisin siihen rannekellonkuvatukseen.

Joten vein sitten osina kellosepälle. Heillä olis siellä joku ihme sesonki käynnissä, mutta vähän venkoiltuani sain vimpaimen puolessa tunnissa takaisin. Nyt toimii!

...Paitsi äsken ei toiminut. Koko helvetillisen juokseman ajan laite näytti katkoviivaa – siis ei edes nollaa, vaan viivaa. Niin oli eläväinen olo siinä juostessa. 

Olin valmis heittämään vempaimella amfibiosiivekästä, kun yhtäkkiä vanha kunnon buuttaaminen löysi pulssin. Jei! Sain siis edes juoksennan jälkeiset punttireenit arkistoitua, which is nice, mutta joskus tulevaisuudessa haluan kyllä semmoisen vähän kalliimman laitteen joka tuuttaa käyrät tietokoneelle. Semmoinen olisi varmasti kiva ja toimisi idioottivarmasti?

---

*En minä nyt tähän postaukseen kyllä ala tilittää tämän enempää, varsinkin kun historiikki on sen verran rönsyileväinen päässä että vauhtia tars hakea seiskeetluvulta saakka… Ei kuulkaa, ei yhteen postaukseen liikaa, ei.

**…johon liittyen hiffasin tässä joku aika sitten, että jos painaa sitä yhtä nappia ninq pidempään, siirtyy suoraan mittaukseen. Mistä tämä pitäisi muka älytä tehdä? Manuaalista vai? Hah! Amatöörit lukee manuaaleja.

Ei kommentteja: