torstaina, joulukuuta 29, 2011

Riding the Ferriss wheel*

Olin törmännyt tuohon naamaan ennenkin, mutta todennut ilmeisesti liian ylienergiseksi ollakseen uskottava ja siis syvemmän tutkimisen arvoinen. En edelleenkään tiedä voiko tuota ottaa vakavasti, mutta testailen tässä – ja mietiskelen olisiko kirjan (4-hr body) hankkiminen vaivan arvoista.

Tim Ferriss siis on kehittänyt konseptin, joka tuntuu liian simppeliltä ollakseen toimiva – joten se ei varmaan ole sitä. Neljän tunnin kroppa tarkoittaa tuon alle länttäämäni esitelmän mukaan jotakuinkin sitä, että

jos teet kahdesta kolmeen toistoa, odotat kuutisen minuuttia ja sitten toiset kahdesta kolmeen vetoa, ja sitten vielä kolmannen kerran sama homma, olet kuukauden päästä järkyttävän loistavassa kunnossa, jos muistat toistaa sarjat pari kolme kertaa viikossa. Jollain laskutavalla tuosta tulee neljä tuntia kuukaudessa.

Jollain laskutavalla tuo tuntuu myös liian hyvältä ollakseen totta. Tyyppi tietysti näyttää siltä, että energiaa riittää vaikka mihin – mutta sen eteen on tehty vähän enemmän kuin neljä tuntia kuussa. Yhtäältä itsekin olen viime aikoina tehnyt aika paljon enemmän – ja joulupaussin jälkeen saanen itseni takaisin samaan tahtiin (vai saanko? Aika nopeasti sitä urvahtaa jos itselleen moisen sallii…)

Mutta se kokeilun arvoinen hippunen tuolta tarttui, että – puhuivat jetlaagista, joka itselleni on siis jatkuva olotila – melatoniinia jos nappaa unta kaivatessaan kuudesta yhdeksään milligrammaa, niin sillä oikenee. Minullahan on kauemman aikaa jo ollut hyllyssä kolmen millin tabuja, mutta ne eivät lopulta ole tuntuneet auttavan. Joten tällä kertaa otin tupla-annoksen – ja nukuin juuri niin kuin ihmisillä on tapana.

Tässä jatkuvassa vuorokausirytmittömyydessä saattaisi siis hyvinkin olla kyse oman kropan melatoniinivajeesta, joka korjaantuisi tuolla lisäbuustilla, jota olen vain turhaan liian pienellä annostuksella näihin asti kokeillut.

Joten tuon innostamana testaan tässä myös toista hippusta: 30 g proteiinia puolen tunnin sisään heräämisestä. Olen viimeisen vuoden ajan toki ollut sangen proteiinipainotteisella dieetillä muutenkin, mutta heräämisen kuvioihin on yleensä kuulunut pari kuppia kofeiinia, ja protskut sitten joskus kun on päivän kuntoiluannos tullut ajankohtaiseksi. Eli heräily on tapahtunut kaikessa rauhassa, kun taas tämä tapa saattaisi potkaista käyntiin vähän nopeammin. Seuraamme tilanteen kehittymistä.

Alla jokatap luento, joka saattaa antaa asioista hiukan ruusuisemman kuvan kuin olisi asiallista – mutta josta saattaa tarttua jotain ihan pätevääkin vahingossa:

---

*Kyllä kyllä, vapaa assosiointi on ehdottomasti suositeltava otsikointitapa...

 

Ei kommentteja: