tiistaina, joulukuuta 06, 2011

Ihmisenjätteitä oksilla

Juuri tänään olisi aikaa kössätä, vaan seuravuoro on näemmä peruttu. Linnan juhlilla on ilmeisen kova vetovoima. Laatuaikaa.

Tänään on päivä jolloin vaahdotaan sotimisesta – ikään kuin epäonnistuneesta diplomatiasta johtuva nuorten elämien tärvääminen olisi jotenkin hieno asia. Siinä sivussa tölvitään sivareita, jotka ylipitkän palvelusaikansa kuluessa tekevät jotain hyödyllistä – toisin kuin virran mukana kulkevat tuhoamista opettelevat ratasruumiit, joita siirreltäisiin oikealla rintamalla kasvottomana massana, vailla ihmisarvoa, jota heillä sitten veteraaneina olisi vain kahtena päivänä vuodessa, symboleina.

Tänään puhutaan mahdottomasta suureesta ideologisen filtterin läpi, tempoillaan kollektiivihypnoosissa irti kaikesta arbitraaristen rajojen ulkopuolisesta kanssakäymisestä ja palataan siis agraaritalouteen. "Et koske! Tämä on minun markka." Ostetaan kotimaista, vaikka sellaista ei olekaan kustannustehokasta tehdä juuri millään alalla. Ja kun sanotaan, että "Ostan kotimaista aina kun se on mahdollista", tarkoitetaan "Tartun toisinaan joutsenmerkkiseen tuotteeseen, joka vissiin tarkoittaa jotain positiivista – mutta enimmäkseen juoksen tietysti hintojen perässä, niin kuin kaikki."

…Niin että minäkö sitten en olisi valmis rintamalle lähtemään jos semmoinen paikka tulisi? Saattaisin hyvinkin lähteä; mitäpä sitä muutakaan sellaisessa tilanteessa tekisi. Ehkä jopa rupeaisin glorifioimaan moista; kukapa joukkopaineelle immuuni olisi. Poterossa odottelisin että "Hyökkäisivät jo, tylsistyn". Pitäisin kiväärinperässä tukkimiehen kirjanpitoa tapetuista? Kiduttaisin vankeja? Raiskaisin siviilejä? "Kaunis on kuolla kansasi eestä."

…Sitä kai vaan tässä koitan muistutella, että sota on oikeasti paljon rumempi asia kuin mitä tällaisena päivänä jaksetaan kertoilla. Se on kollektiivista psykopatiaa, jossa sääntöjä ei ole, moraalia ei ole, etiikkaa ei ole, kunniaa ei ole. Ja valheellisiin premisseihin perustuvat ajattelumallit, niin kuin vaikkapa isänmaallisuus, sallivat vaikenemisen "oikeissa" kohdissa, mikä antaa tilaa nihilismin jatkumiselle Guantanamossa, asekaupoissa, sputarin jonossa, keskustelupalstoilla jnpp. jnpp. jnpp.

Ai niin, otsikon ilmaus on ohiammutun enoni ilmaisuvoimainen tiivistys loppuvaiheen tunnelmista. Muistan hänen puhuneen asiasta tasan kerran.

Ei kommentteja: