lauantaina, syyskuuta 03, 2011

Kehtaamisen ja vehtaamisen* välisestä tasapainosta

*Jos sanastossasi "vehtaaminen" tarkoittaa vain petipeuhausta, ei kannata lukea pidemmälle – tässä kun on kyse vähän vähemmän lihallisista asioista...

Seuraavaksi hyppäämme vaihteeksi esoteerisemmalle kierteelle, joten tätä postausta ei mitenkään voi suositella kyynikoille. Disclaimerina todettakoon, että en pidä foliopipoa kuin nukkuessani (se viilentää aivoja -> nukahtaa paremmin [Ja jotka tuon ottivat tosissaan: älkää hyvät ihmiset lukeko pidemmälle. ...Mutta pääkopan viilentäminen tosiaan helpottaa nukahtamista, juuri luin tuollaisesta tutkimuksesta. No niin, menkääs siitä.]).

Niin, näytän käyttävän kovasti energiaa sen todistamiseen, että olen ihan täyspäinen (vaikken olekaan, hihihi), ennen asiaan käymistä. Johtuu varmaan siitä, että esiin kohta nostamani judanssi täyttää kyllä kaikki käärmeöljyn tunnusmerkit. Olen tästä tietoinen, ja siltikin:

En tiedä mistä tälle sivulle eksyin, mutta eksyin kuitenkin. Kyseessä on käsittääkseni jonkinlaiseen pythagoralaiseen numerologiaan pohjautuva henkilökohtaisen elämän tarkoitusta luotaava... järjestelmä. ...Menkää nyt skeptikot jo himputtiin täältä virnuilemasta!

Minähän siis hyvin mielelläni tsekkaan läpi villeimmätkin maailmanselitysmallit – ihan vaan siksi, että mundaani materialismi on lopultakin vähän tylsää matskua. Ei minua haittaa heittäytyä välillä vähän huuruisempiin ajatuskulkuihin.

Tuon sivun systeemi on yksinkertainen: syötä syntymäaikasi, ja ynnäilty tulos kertoo elämäsi tarkoituksen.

Mikä fantsuinta, tulos oli jotain tarkempaa kuin mitä kenkään on koskaan tullut sanoneeksi. Juuri, nimenomaan, täsmälleen tuosta on kysymys:

30 3

Toi on siis niin mun elämästä! Ikäni olen etsinyt kehtaamisen ja vehtaamisen välistä tasapainoa. Vehtaamisella en siis nyt puhu seksistä, vaan itseilmaisusta. (Ja nyt sitten ne kaksimieliset irvileuatkin saavat luvan poistua, jos ei virnuilu lopu. Minä sanoin "-ilmaisusta"..)

(Vieläkö tänne joku jäi? Hyvä sinä! Olet ihan eliittiä. Jatketaan:) Vietti kaikenlaiseen esiintymiseen, sekä teksti- että musiikki- ynnä performanssiluontoisesti, on ollut valtava aina. Harmi vain, että heti tasapäistämislaitoksen alkuvuosina minä musertui täysin, ja vasta siinä iässä, jossa rokkarit tapaavat heittää henkensä, aloin ruuvata itseäni takaisin auki. Edelleenkin tappelen sen kanssa, voinko tehdä mitä teen, ja mikä oikein kuvittelen olevani.

Juurikin viimeaikoina olen erityisesti pohtinut tätä asiaa, ja sitten satun sivulle joka sanoo suoraan mistä on kysymys. Johdatusta, sanon minä. Ei minkään lapsellisen mielikuvitushahmon, vaan hyvin intellektuellin ylitajunnan köörausta. Ihan selvästi.

No, vieläkö siellä joku paremmintietäjä luuraa? Hus. Et ota tätä fiksua uskomusta minulta. Ihan olen järjissäni tässä. Chi virtaa pitkin meridiaaneja, oli sitten olemassa eli ei.

...Olenpas minä vähän kärkkäällä tuulella tänään? Totanoin. Palaan asiaan vähän vakavammalla naamalla (jos vielä osaan) myöhemmin. En siis enää tuohon esittelemääni sivuun, vaan elämän tarkoitukseen. Esiintymisen viehtymykseen ja itsesensuurin petollisuuteen.

Ai niin, mutta se itse sivu? En muista, pitää googlata... Mistä seuraa kaikenlaista elämäntarkoituxen löytämissivua. Steve Pavlinalla on näköjään tällainen:

  1. Take out a blank sheet of paper or open up a word processor where you can type (I prefer the latter because it’s faster).
  2. Write at the top, “What is my true purpose in life?”
  3. Write an answer (any answer) that pops into your head. It doesn’t have to be a complete sentence. A short phrase is fine.
  4. Repeat step 3 until you write the answer that makes you cry. This is your purpose.

Ei voi toimia tuollainen; mies ei nimittäin itke.  No ei kun, aika mielenkiintoinen metodi tuokin. Täytynee kokeilla. Mutta se sivu jota olin etsimässä: tämä näyttää aika lailla siltä. Ihan huvikseen voi käydä vilkaisemassa sekin kyyninen nipottaja, joka vain nälviäkseen tänne asti luki. Vahingossa löytää elämälleen viksumman tarkoituksen kuin huuhaan tölviminen.

Oliko vähän kahtiajakautunut kirjoitus? Ottakaapa siitä sitten selvää, notta mihin allekirjoittanut uskoo, ja mihin todellakaan ei.

...Ja kertokaa sitten minulle, niin minäkin saan tietää...

Ei kommentteja: