tiistai 14. kesäkuuta 2011

Pizzadieetillä

Näemmä yhdeksisen kuukautta sitten lakkasin syömästä pizzaa. Olin siinä vaiheessa verikokeista saanut tuloksen, jonka mukaan sokeri ja kolesteroli olivat molemmat lievästi koholla. Kokeissa taas kävin siksi, että halusin jäljittää jatkuvalle päiväväsymykselle korjattavia kohtia.

Rupesin noihin aikoihin taas hulluna kuntoilemaan, ja ruokavalio meni uusiksi, täysin. Lähtöpainoa oli viitisentoista kiloa extraa. Se alkoi hiljalleen putoilla pois kyydistä, mutta varsinainen pudotus alkoi sitten, kun jätin pois perunat, riisin ja viljatuotteet – ketoosissa asti kävin välillä. Parissa viikossa olin kymmenen kiloa lähtöpainosta kevyempi.

Viime aikoina olen kuntoillut varsin satunnaisesti – ja ottanut pizzat takaisin repertuaariin jo pari kuukautta sitten. Mitä on tapahtunut painolle? Se on laskenut. Verensokeri ja kolesteroli ovat laskeneet suunnilleen sille tasolle jolla niiden pitääkin olla.

No, tuolla kolesterolillahan ei oikeasti ole juuri mitään merkitystä, kuten seuraavastakin käy ilmi:

Kuukausien kituuttamisen aikana en päässyt kuin kolmen kilon päähän soveliaan painoindeksin ylärajasta, vaan nyt sangen "epäterveellisesti" elellessä olen päässyt kilon päähän – näemmä tämän laskurin mukaan olen sadasosadesimaalin päässä normaalipainosta.

Miten tässä näin on käynyt? No, pelkästään se, että jättää tärkkelyspitoiset safkat syömättä, riittää metabolismin kohdilleen ruuvaamiseksi – mutta ei niiden suhteen tarvitse absolutistiksi ruveta. Kun lautasella on suhteessa paljon enemmän lihaa ja kasviksia kuin tärkkelystä, ei ensinnäkään tee mieli syödä jatkuvasti, ja toisekseen, no, olo vain on parempi.

Pizzassa noin safkakonseptina on se hyvä puoli, että... Siis jos kyseessä on semmoinen ohutpohjainen, reilutäytteinen lätty, niin itse pullan määrä jää juurikin sopivan pieneksi suhteessa noihin hyödyllisempiin ainesosiin. Nälkä ei riivaa – enin osa päivää menee kyllä jonkinmoisen kurninnan vallassa, mutta itse syömisaktiviteettiin ryhdyn vasta kun olen jokusen kerran muistuttanut, että pitäiskö tuota syödäkin joskus. Ei mitenkään oikeaoppista tämäkään, mutta kyllä kroppa pientä hiukomista kestää.

"Tyyppi muka syö jatkuvasti pitsaa ja laihtuu, kuntoilematta. Todella uskottavaa." Oli tai ei, näin se nyt näyttää menevän. En sitten tiedä missä määrin lisäravinteet tekevät mitäkin tähän yhtälöön, kun niiden suhteen en mitään tilastoa ole pitänyt, mutta koko ajan jotain nappaillut, milloin mitäkin...

2 kommenttia:

Oma tila ja ajatuksia kirjoitti...

Kerrankin asiallinen dieetti.

kasbach kirjoitti...

Eikös! Kyllä tämä aina Nutriletin voittaa. Yhden pakkauksen sitäkin jossain välissä hommasin – sillä seurauksella, että ajatukset pyörivät jatkuvasti syömisen ympärillä...