tiistai 24. toukokuuta 2011

Soraääniä ja kivien heittelyä

Maailmassa on paljon asioita, joiden todenperäisyydestä en voi tietää. Monet kovasti vaahtoa aiheuttavista teemoista on sellaisia, joiden suhteen pitää vain valita puolensa (tai kohauttaa olkiaan, mikä on sama asia puolensa valinneille).

Itse suhtaudun... "kriittisesti" on nykyään väärä sana, koska sitä käytetään useasti epäkriittisestä massa-ajattelusta... "skeptisyyden" suhteen on sama tilanne... jos sanoisi ihan suomeksi: epäilevästi kantoihin, jotka esitetään erityisen varmoina, joiden vastakkaisia mielipiteitä halveerataan, ja ennen kaikkea: jotka esittävät profetioita.

Käytän nyt (tavoilleni uskollisesti) sanaa profetia melko lailla väljästi – ja tokikin tarkoitushakuisesti. Joka tapauksessa kyseessä on kuvio, jossa sanotaan: "jos tämä meno jatkuu, käy kalpaten – katukaa ja tehkää parannus (te muut siis; minä olen jo paljon teidän yläpuolellanne sekä älyllisesti että moraalisesti)".

On tokikin eri asia sanoa: "Jos ammut itseäsi päähän, kuolet". Tuo on uskottava väite. Mutta sitten on mainstreamuhkauksia, joiden suhteen vastaan tulee ihan yhtä hyvin perusteltuja täysin vastakkaisia kantoja (jotka vain eivät ole mainstreamia, koskapa voi olla vain yksi vallitseva mielipide, ilmeisesti).

Koitetaanpa listata:

  • Ilmastonmuutos. Jos jatkamme näin, tulee tuomiopäivä. Vedenpaisumus itse asiassa. Olen – ihan hakemattakin – löytänyt melko paljon päinvastaisia väittämiä, joita kuitenkaan virallinen teoria ei millään lailla halua huomioida.
  • Viralliset ravintosuositukset. Jälleen löytyy kovasti paljon päinvastaisia tutkimustuloksia, mutta niitä ei oteta millään tasolla huomioon. Käsittääkseni ei ole olemassa ainuttakaan tutkimusta, jossa olisi nimenomaisesti, ilman muita sotkevia komponentteja, tutkittu kumpi vaikuttaa positiivisemmin, rasvan vai hiilareiden vähentäminen. Asian suhteen on hillitön vääntö, mutta puhtaan tieteellisesti skismaa ei ilmeisesti haluta tutkia.
  • Ydinvoima. Kannattajien mielestä kyseessä on saasteeton energiamuoto, jonka haitat ovat – kiinailmiönkin sattuessa – pienemmät kuin fossiilisten energiamuotojen. Ja aidosti uusiutuvia energiamuotoja ei oteta laskuihin, kun "ovat niin tehottomia ja kalliita".

Lakkaan listaamisen tähän, koskapa näissä on jo tarpeeksi ristivetoa, ja kaksi noista menee päällekkäinkin. Kuhunkin liittyy mikro- ja makrotason ennustamista:

  • Ilmastonmuutoksen suhteen ensinnäkin oletetaan, että ilmaston mekaniikka kokonaisuudessaan tunnetaan, ja päälle lyödään oletus ihmisen ylivoimasta luonnon suhteen. Meillä on vähintään puolinelson pallostamme, koskapa olemme luomakunnan kruunu.
  • Ydinvoiman suhteen taas ennustetaan, että seuraavan 100.000 vuoden aikana ei tapahdu mitään, mikä päästäisi ydinjätteet ulos turvallisista sijoituspaikoistaan. Jos katsotaan historiaa saman verran taaksepäin, voitaisiin tulla vähän erilaiseen johtopäätökseen – varsinkin kun taaksepäinkin katsoessa kuva sumenee sitä enemmän mitä kauemmas katsotaan. Vaihtoehtoiset energiamuodot puolestaan kummasti saisivat tehokkuutta jos niihin panostettaisiin, mutta tuossa kohtaa tuntuu olevan lähinäkö ennustamisen ongelmana.
  • Elimistön suhteen, ja ravinnon, ennustellaan taasen henkkohtaisia tragedioita, tai menestystarinoita, kuinka vain, sangen putkinäköisen oloisesti. En nyt haluaisi ottaa anekdotaalista evidenssiä – koska sellainen ei ole tieteellistä – mutta henkkohtaisesti olen voinut, viimeiset puoli vuotta koekaniinina toimiessani, huomattavasti paremmin vähähiilarisella ruokavaliolla, kuin koko elämäni ennen sitä. Puoli vuotta on toki lyhyt aika, ja otanta vain yhden ihmisen kokoinen, mutta jatkan koekaniskelua tästedeskin samalla linjalla.

Niin, en minä tiedä. Ei tiedä kukaan muukaan. En ole löytänyt kiistatonta, vastaansanomatonta argumentointia, jonka mukaan juuri me olisimme keittämässä ilmastoa, että ydinvoimalle ei olisi olemassa paljon parempia vaihtoehtoja, ja että margariini olisi parempi kuin voi.

Siltikin, sanottakoon nyt jälleen kerran, olen ihan täysillä saasteiden vähentämisen puolella – keinot vain ovat olleet kaikkea muuta kuin eettisiä: bensan hyödytöntä lantraamista viljelysmaita törsäämällä, lamppujen vaihtamista elohopeallisiin ja tolkuttoman vastuutonta vaarallisten aineiden kanssa pelaamista energiantuotannossa.

Kansanterveydellisesti sitten: kenties THL:n ruokamalli sittenkin on tosi – ja ehkä kolesterolilla todella on merkitystä. Ei siltä näytä, mutta kerrankos sitä erehtyy. Kaikki me kuolemme kuitenkin. Maailmakin kuolee, koko ajan ja lakkaamatta. Kuitenkin: silloin kun totuus näyttää erehtymättömältä ja totaaliselta, siitä todennäköisesti puuttuu paloja, ja vaarana on sen kääntyminen totalitarismiksi, jota aina edesauttaa ajattelun lopettaminen ja myrkkykaappien rakentelu.

Soraääniä aion jatkossakin kuunnella kerkeästi, ja jos suinkin voin, testata esitettyjä väittämiä käyttämällä itseäni koekenttänä. Harmi että globaalimmat huolenaiheet eivät siihen juuri mahdollisuutta tarjoa, vaikka olenkin suuren ja mahtavan eläinlajin edustaja.

Senpä takia kaipaisin vähän vähemmän dissausta ja ignorointia julkiseen keskusteluun. Misinformaation spottaaminen on hankalampaa kuin mitä äkkiseltään kuvittelisi, mutta kaikenlainen suoralta kädeltä tölviminen antaa aihetta epäillä, että moinen hybrikseltä haiskahtava toiminta on vain yritys peittää jotain... perustavanlaatuista epävarmuutta.

Ei kommentteja: