tiistaina, tammikuuta 11, 2011

Kadonneen palotarkastajan arvoitus


Kuten elävästi muistamme, piti palotarkastajan tulla eilen syynäämään taloa. Niin olin univajeissani puunannut pöytähopeat ja keittänyt tuoretta (!) kahvia, vaan jätkä teki oharit. Ei näkynyt missään tarkastajaa (mutta ehkä niillä on tapana tulla salaa ja pysytellä pois näkyvistä, en minä tiedä).

Tai ehkä se oli loukkaantunut jostain. Ei halunnut nähdä naamaani koska olin, vaikkapa, näyttänyt kaupoilla käydessäni pilkalliselta väärässä paikassa. En minä tiedä.

Aika vähän olen soitellut perään, että: "Voisitko nyt kuitenkin tulla tekemään mitä nyt sitten ikinä teetkin, kun et varmaan silloin soittaessani laittanut puhelinnumeroani muistiin siltä varalta että tulisi vaikka joku este tai eksyisit. Tai unohtaisit kun et tullut laittaneeksi kalenteriin. Tai loukkaannuit jostain. Anteex, emmä tahallaan."

Ehkä hän kävikin naapurin ovella – sellaista voi sattua kun täällä haja-alueella ei aina ole tarkkaan merkattuja rappukäytäviä ja niiden aulan seinällä asukkaiden nimiä. Ja sitten naapuri ei ehkä ollut kotona. Harja vain oven edessä odottamassa.

"Paskiainen," sadatteli palotarkastaja konditionaalissa, eikä kostoksi ajatellutkaan soittaa ja kysyä mahtoiko olla oikeassa paikassa. Häneltä oli päivä pilalla. "Ei voi kansalaisiin luottaa yhtään, turhaan juoksuttavat täällä korvessa. Nyt kyllä vedän punakynällä tämän tyypin puhelinluettelosta ja raportoin arsonistiksi."

No, oma moka. Kuitenkin on.

1 kommentti:

kasbach kirjoitti...

Nymmä sen tajusin! Mun olis pitäny soittaessani teititellä ja puhutella nöyrimmiten Herra Palotarkastajaksi... Ilmankos loukkaantui, yhtään en ihmettele.