keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Syöminen on vaikeaa - eli holahdus holismin hurmaan

Ihmisellä täytyy olla pakkomielteitä. Täytyy, sanon. Ei tule kukaan toimeen ilman intohimoista suhtautumista... milloin nyt mihinkin. Erityisesti allekirjoittaneella pätee tuo milloin-mihinkin-mentaliteetti, kun taas normaalit ihmiset ovat ehkä vähän vähemmän villiintyvää sakkia. 

Tällä kertaa on vuorossa ravintohommelit ja kuntoilu, jälkimmäinen jälleen kerran, edeltäväinen ensimmäistä kertaa koskaan. Kuten kansa elävästi muistaa, törmäsin vastikään siihen tiiliseinään, jossa luki, että verensokeri- ja kolesteroliarvot ovat koholla, samoin verenpaine. Ilkeä graffiti päin naamaa.

Asialle oli oletettavasti tehtävä jotain. Eikä vain pikkuisen jotain pientä, kun siis kokijana on Teidän Todella.

Alkuverryttelynähän heitin päivittäisen ruokavalion tukijalaksi muodostuneet pitsat mäkeen. Lopetin tupakoinnin (taas kerran). Einekset nakkasin jorpakkoon. Siirryin tiukasti hitaiden hiilareiden pariin. Aloitin päivittäisen treenaamisen.

Sittemmin olen siirtynyt vähän kokeellisemmille vesille, kun eihän tuo vielä mihinkään riitä silloin kun vauhtiin on päästy. Olen pyrkinyt kohti mahdollisimman vähähiilihydraattista safkaa – en siis pupella mitään viljatuotteita, en perunaa, en riisiä. Välttelen sokeria. Maidon nakkasin myös mäjellen. Ketoosissa elelen ties monettako päivää.

Lisäravinteita olen alkanut käyttää, enkä ihan vain yhtä tai kahta, vaan reipasta koktailia. Kaikki tämä on sellaista, johon lekurit toppuuttelisivat kovasti paljon, jos pääsisivät ääneen, vaan minäpä laittaisin sormet korviin ja sanoisin äiäiäiäiäiäiäiäiä. 

Ei vaan, en minä niin tekisi, koskapa olen infoholisti. Olen tässä prosessin edetessä kaivanut tietoa jokaisen kiven alta, ja havainnut mielipiteiden menevän kovasti paljon ristiin riskeistä ja hyödyistä. Palailen näihin jatkossa yksityiskohtaisemmin. Koska asiaa on kertynyt siilollinen, täytyy paloitella pienempiin osioihin ja vastustaa kiusausta kertoa kaikki yhdessä postauksessa.

Minun kroppa, testikani. Kuukaudessa ei ole tokikaan mitään valmista vielä syntynyt, ei tiettyä ruokavaliota eikä syvällistä tietämystä juuri mistään. Erinäisiä kiloja on pudonnut ja energia lisääntynyt. Suunta siis näyttää hyvältä, vaikka tältä pohjalta ei vielä kannatakaan johtopäätöksiin juuri hyppiä. Jokatap, tästä uhkaa nyt tulla ravintoarvo(polemiikki)blogi.

Ei kommentteja: