perjantai 11. kesäkuuta 2010

Potkikaa sitä palloa!

Tänä iltana kadut hiljenevät kuukaudeksi – mitä nyt erinäisissä baareissa tapitettaneen sähköistä välkettä, synkronissa kotikatsomoiden kanssa. Ajattelin itsekin pyrkiä siihen, että kahdentoista vuoden tauon jälkeen horrostelen kaikki 64 (vai montako niitä nyt olikaan) matsia läpi.

Tämä tulee siis olemaan elämäni kolmas turnaus, jota vasiten seuraan. Jostain syystä futisinnostus syttyy aina joka kolmannelle ämmämmälle, kun muuten ei juuri jaksa potkupalloilua seurata. Olen kisaturisti – omistautumisen sijaan pällistelen hajamielisesti satunnaisia turnauksia silloin kun sattuu passelilta tuntumaan.

Futiksen ämmämmissä on se erinomaisen hieno puoli, että koskaan ei tarvitse seurata suomalaisten alisuoriutumista (mikä harmillisesti rajoittaa vaikkapa lätkästä naatiskelua). Lisäksi nämä skabat on riittävän harvoin jotta niihin ehtii kasaantua vähän ylimääräistä glooriaa. Sitten vain seurataan loputonta junnaamista, josko siellä jotain jossain välissä tapahtuisi...

Ei kommentteja: