maanantai 22. helmikuuta 2010

Snowbound

Hmm. Olen toki joskus joutunut kaivamaan autoa kinoksista, mutta tämä on uutta. Päästäkseni kodistani pois, täytyy oletettavasti ainakin kolmen traktorinomistajan olla simultaanisesti sillä tuulella, että viitsivät käydä auraamassa tuon kaksi ja puoli kilometriä valtatielle auki. Tämä ei välttämättä tapahdu heti päivännousun aikaan.

Koskapa tilanne on näinkin uusi ja äimistyttävä, löysin eilen itseni jumista kahdensadan metrin päässä kotoa – katteeton optimisti minussa oli ottanut vallan ja kuvitellut, että takavetoisella vehiikkelillä, vanhoin renkain varustetulla, pystyy taiteilemaan pari mutkaista kilsaa kymmenen sentin hangessa.

Vaan tulipa käytyä naapuria moikkaamassa. Sai traktoriavusteisesti auton takaisin talliin; ei näyttänyt vielä siltä, että loppumatka olisi yhtään helpompi. Eikä erityisen lupaavalta näytä keli tänäänkään – lunta on enemmän kuin eilen, ja lisää tulee ilmeisesti pari päivää putkeen. Juuri nyt, kun kellotettua menemistä olisi taas vähän enemmän kuin viime aikoina noin yleensä.

Hiihtoloma, siinä ei hermo juuri lepää.

Ei kommentteja: